Ero sivun ”Endosulfaani” versioiden välillä

Endosulfaani esiintyy isomeereina, joita kutsutaan α- ja β-muodoiksi. Puhdas yhdiste on väritöntä kiteistä ainetta, mutta epäpuhtauksien vuoksi hyönteismyrkkynä käytettynä endosulfaani on usein ruskeaa. Endosulfaani on veteen liukenematonta, mutta liukenee orgaanisiin liuottimiin kuten hiilivetyihin. Endosulfaani sitoutuu [[GABA-reseptori]]in ja estää sen toiminnan. Tällöin myös kloridi-ionikanavien toiminta estyy. EndsulfaaniEndosulfaani on hyvin myrkyllistä useille hyönteisille. Se on erittäin myrkyllistä myös nisäkkäille ja vesieliöille kuten kaloille. EndsufaaniEndosulfaani voi häiritä normaalia hormonitoimintaa ja kertyä eliöihin.<ref name="ullmann" /><ref name ="sittig">{{Kirjaviite | Tekijä =Richard P. Pohanish | Nimeke =Sittig's Handbook of Pesticides and Agricultural Chemicals | Vuosi =2014 | Sivu =332 | Julkaisija =William Andrew | Tunniste =ISBN 978-1455731480 | www =https://books.google.fi/books?id=--rEAgAAQBAJ&pg=PA332 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =3.1.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="pesticide">{{Kirjaviite | Tekijä =Kalyani Paranjape, Vasant Gowariker, V N Krishnamurthy, Sugha Gowariker | Nimeke =The Pesticide Encyclopedia | Vuosi =2014 | Sivu =178 | Julkaisija =CABI | Tunniste =ISBN 9781780640143 | www =https://books.google.fi/books?id=cnDHBgAAQBAJ&pg=PA178 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =3.1.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name="ymparisto">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BED37459B-D0A8-429C-B6FC-BB1F1DD4F891%7D/94314 | Nimeke =Endosulfaani | Tekijä =Timo Seppälä & Päivi Munne | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Ympäristökeskus | Viitattu =3.1.2019 | Kieli = }}</ref> Endosulfaanille altistumisen oireina voi ilmetä muun muassa huonovointisuutta, kouristuskohtauksia, hengityksen vaikeutumista ja ihon ja kynsien sinistymistä.<ref name="kemikaalikortti" /><ref name="pesticide" />

Endosulfaani tuli ensimmäisen kerran markkinoille 1950-luvulla ja Suomessa vuonna 1962. Endosulfaania käytettiin muun muassa kirvoja, kovakuoriaisia ja perhosten toukkia vastaan niin ruokakasveilla kuin koristekasveillakin. Endosulfaanin myrkyllisyyden vuoksi sen käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 2001 ja Euroopan unionin alueella 2005. MaailmanaajuinenMaailmanlaajuinen kielto astui voimaan vuonna 2011, kun endosulfaani lisättiin Tukholman sopimuksessa kiellettyjen aineiden joukkoon.<ref name="ullmann" /><ref name="sittig" /><ref name="pesticide" /><ref name="ymparisto" />