Wikipedia

Ero sivun ”Asevelvollisuus Suomessa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 191 muokkausta
hs ja yle linkit tarkistettu ja merkitty tilanne
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 191 muokkausta
on tämä aika tasapainoton artikkeli
Rivi 115:
==Kritiikki==
=== Kansantaloudelliset kustannukset ===
Professori [[Panu PoutvaaranPoutvaara]]n empiiristen tutkimusten mukaan asevelvollisuus näyttää halvemmalta ainoastaan siltä osin kuin pakkotyön hinta jätetään huomioimatta ja asevelvollisuus on siis pakkotyöpiiloveroa nuorille miehille, ja tämä tulisi hänen mukaansa korvata avoimella verolla. Koko kansantalouden mittakaavassa asevelvollisuusarmeija tulee 1–2 %prosenttia BKT:stabruttokansantuotteesta kalliimmaksi kuin ammattiarmeija. Tämä tarkoittaa, että puolustusvoimien todellinen kustannus Suomessa olisi näkyvän puolustusbudjetin (1,5 %prosenttia BKT:stabruttokansantuotteesta) ja asevelvollisuuden piilokustannusten summa eli 2,5–3,5 %prosenttia BKT:stabruttokansantuotteesta.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-5513799 Tutkija: Asevelvollisuus tulee Suomelle kalliiksi], Yle 19.2.2010</ref><ref name="iza4429">[http://ftp.iza.org/dp4429.pdf The Political Economy of Conscription], Panu Poutvaara & Andreas Wagener, IZA DP No. 4429, Sep 2009</ref>
 
Poutvaara esittää tulokselle myös teoreettisia todisteita, esimerkiksi ammattiarmeija mahdollistaa tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman rekrytoinnin sekä koulutusaikojen eriyttämisen tehtävänkuvasta riippuen. Varusmiespalvelus usein keskeyttää työuran tai pitkittää opintoja, pakon vuoksi palvelukseen joutuvat myös siitä eniten kärsivät. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuisivat tavallista useammin ne, jotka siitä eniten hyötyisivät. Reserveihin vapaaehtoisesti sitoutuvista miehistä ja naisista saataisiin pienempi, mutta nykyistä paremmin koulutettu reservi.<ref>[http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42010/KAK42010Poutvaara.pdf Asevelvollisuuden taloudelliset vaikutukset] (PDF)</ref>
 
Professori Poutvaaran mukaan asevelvollisuuden lakkauttaminen vahvistaisi kansantaloutta ja ”vahva kansantalous pystyy rahoittamaan maanpuolustuksensakin paremmin kuin heikko”. Poutvaara kuuluu asevelvollisuuden lakkauttamista ajavan Ohi on -kansalaisaloitteen tukijoihin.<ref>[http://ohion.fi/tukijat.htm Ohion - Tukijat]</ref>▼
Professori Joshua C. Hallin mukaan taloustieteellinen kirjallisuus toteaa lähes yksimielisesti asevelvollisuuden olevan tehoton järjestelmä vapaaehtoismalliin verrattuna.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Joshua C. Hall, The Worldwide Decline in Conscription: A Victory for Economics? {{!}} Library of Economics and Liberty|osoite = http://www.econlib.org/library/Columns/y2011/Hallconscription.html|julkaisu = www.econlib.org|viitattu = 2015-08-10}}</ref>▼
 
▲Professori [[Joshua C. HallinHall]]in mukaan taloustieteellinen kirjallisuus toteaa lähes yksimielisesti asevelvollisuuden olevan tehoton järjestelmä vapaaehtoismalliin verrattuna.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Joshua C. Hall, The Worldwide Decline in Conscription: A Victory for Economics? {{!}}|Julkaisu = Library of Economics and Liberty|osoite = http://www.econlib.org/library/Columns/y2011/Hallconscription.html|julkaisu = www.econlib.org|viitattu = 2015-08-10 | Kieli = {{en}} }}</ref>
▲Professori Poutvaaran mukaan asevelvollisuuden lakkauttaminen vahvistaisi kansantaloutta ja ”vahva kansantalous pystyy rahoittamaan maanpuolustuksensakin paremmin kuin heikko”. Poutvaara kuuluu asevelvollisuuden lakkauttamista ajavan Ohi on -kansalaisaloitteen tukijoihin.<ref>[http://ohion.fi/tukijat.htm Ohion - Tukijat]</ref>
 
=== Liian suuren varusmiesmäärän kouluttaminen ===
Everstiluutnantti Mika Kerttusen mukaan<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/varusmiesten-maara-voi-puolittua-ensi-vuosikymmenella/1855084 | Nimeke=Varusmiesten määrä voi puolittua ensi vuosikymmenellä| Julkaisu =MTV Uutiset | Ajankohta = 7.2.2009 (päivitetty 9.2.2009) | Viitattu = }}</ref> varusmiesten vuosittainen koulutusmäärä voitaisiin laskea puoleen, eli 12&nbsp;500:een vuoden 2009 määrästä 25&nbsp;000 varusmiehestä. Kerttusen laskujen mukaan 12&nbsp;500 vuosittain koulutettua varusmiestä riittäisi muodostamaan 250&nbsp;000 miehen vahvuiset sodanajan joukot. Suomen sodanajan joukkojen vahvuutta laskettiin 350&nbsp;000 sotilaasta 230&nbsp;000 sotilaaseen vuonna 2015. Vahvuutta on pienennetty muun muassa pudottamalla joukoista useimmat yli 35-vuotiaat.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/asevelvollisuusarmeijan-oikea-hinta-suomen-suurin-sotilassalaisuus/?shared=53872-783a6bfd-999|nimeke = Asevelvollisuusarmeijan oikea hinta on Suomen suurin sotilassalaisuus |tekijä =Lappalainen, Tuomo|julkaisu = Suomen Kuvalehti |ajankohta =21.9.2014 |julkaisija = |viitattu = }}</ref> Sodanajan joukkojen määrä nostettiin uudelleen 280 000 mieheen vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite| osoite= http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3401532/Puolustusselonteko+Suomi+kasvattaa+sodan+ajan+joukkoja+280+000een |nimeke=Suomi kasvattaa sodan ajan joukko 280 000 sotilaaseen| Julkaisu=Turun Sanomat|ajankohta=|julkaisija=Turun Sanomat|viitattu=2.7.2018}}</ref>
 
Professori [[Roope Uusitalo]]n mukaan nykyinen koulutusmäärä, jota hän pitää liian suurena, johtuu siitä, että varusmiesten työn hinta on asevelvollisuuden seurauksena keinotekoisen matala<ref>[http://blog.hse-econ.fi/?p=5647 Hyvä Arno Kotro,] Roope Uusitalon blogikirjoitus</ref>: ”Koska asevelvollisen hinta on nykyään keinotekoisesti lähellä nollaa, tällainen optimointiongelma menee väkisinkin nykysysteemissä pieleen.” Uusitalon mielestä joukkoja olisi kenties supistettu toisella tavalla, jos varusmiehille pitäisi maksaa palvelusajasta kunnon korvaus: ”Joillekin olisi saattanut tulla mieleen sellainenkin ratkaisu, että supistetaan sodan ajan joukkoja kouluttamalla pienempi osa ikäluokasta ja pitämällä se reservissä yhtä pitkään kuin aikaisemmin.”<ref name=":1"/>
Rivi 163:
=== Positiivinen kokemus ===
Puolustusvoimien tekemän loppukyselyn mukaan varusmiehet arvioivat armeija-ajan varsin positiiviseksi ja antavat siitä yleisarvosanaksi 4,1 (1–5).<ref>Jessikka Aro, [https://yle.fi/uutiset/3-6830303 Varusmiehet ennätystyytyväisiä armeijaan] Yle.fi uutiset13.9.2013</ref> Puolustusvoimien koulutuskulttuuri on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana positiivisesti ja on summamuuttujien perusteella tasolla 4,0 (1–5).<ref>Varusmiesten loppukyselyjen tulokset 2000 - 2012</ref>{{Lähde tarkemmin|Linkki/ISBN/muu tarkempi viittaus kyselyjen tuloksiin, niistä tehtyyn yhteenvetoon tms.}}
 
 
=== Riskiin suhteutettu tarve ===
 
Professori Vesa Kanniaisen väitöstutkimuksen mukaan pienen riskiluokan maalle vapaaehtoinen asepalvelus on oikea ratkaisu. Suuren riskiluokan maalle kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat sen sijaan puoltavat yleistä asevelvollisuutta; siihen liittyy laaja koulutettu reservi. Kanniaisen mukaan Suomi kuuluu historian valossa suuren riskiluokan maihin. <ref>{{Verkkoviite| Osoite=https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vaitostilaisuus-sotatalouden-tieteenalalta| Nimeke= Väitöstilaisuus sotatalouden tieteenalalta| Julkaisija=Maanpuolustuskorkeakoulu| Ajankohta=27.6.2018| Viitattu=21.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005794446.html | Nimeke = Väitöstutkimus tarjoaa uuden selityksen talvisodan ihmeelle: Suomalaiset taistelivat uhrautuvasti, koska he halusivat turvata lastensa tulevaisuuden| Tekijä = Jarmo Huhtanen| Julkaisu = | Ajankohta = 17.8.2018| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 21.8.2018 | Kieli = }} {{404}}</ref>
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suomessa”