Wikipedia

Ero sivun ”Asevelvollisuus Suomessa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p fix
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 203 muokkausta
hs ja yle linkit tarkistettu ja merkitty tilanne
Rivi 4:
'''Asevelvollisuus Suomessa''' on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen. [[Asevelvollisuus|Asevelvollisuuden]] merkittävin käytännön velvoite on [[Varusmiespalvelus Suomessa|varusmiespalveluksen]] tai [[Siviilipalvelus Suomessa|siviilipalveluksen]] suorittaminen. Asevelvollisuudesta määräävät asevelvollisuuslaki ja siviilipalveluslaki. Kyseessä on osa [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] 127 §:ssa säädettyä [[Maanpuolustusvelvollisuus|maanpuolustusvelvollisuutta]], joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia.<ref name="asevelvollisuuslaki"/>{{rp|§ 1}} Asepalvelukseen ei kutsuta niitä, joilla on ahvenanmaalaisen kotipaikkaoikeus tietystä iästä alkaen. He voisivat palvella siviilipalveluksessa Ahvenanmaan maakunnan pelastustoimessa, mikäli heidät kutsuttaisiin palvelukseen. Myös se, jolla ei ole ahvenanmaalaisen oikeuksin velvollisuutta osallistua asepalvelukseen, voi suorittaa asepalveluksen manner-Suomessa vapaaehtoisesti. Tämä toteutuu yleensä ruotsinkielisessä joukko-osastossa [[Nylands Brigad]]issa.
 
Asevelvollisuus kestää 43 vuotta, alkaen sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta ja jatkuen, sen vuoden loppuun, jona asevelvollinen täyttää 60 vuotta.<ref>[http://puolustusvoimat.fi/asevelvollisuus Asevelvollisuus – suomalainen valinta] Puolustusvoimat. Viitattu 4.4.2018</ref> Kansainvälisten sopimusten mukaan yli kuusikymmenvuotias ei ole sotilashenkilö ja alaikäinen, alle 18-vuotias, olisi [[lapsisotilas]].{{Lähde}}
 
Jokainen 18 vuotta täyttänyt suomalainen mies – ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta – käsketään [[Kutsunnat|kutsuntoihin]]. Kutsunnoissa asevelvollinen määrätään yleensä vuoden tai kahden päästä alkavaan palvelukseen. Kutsuntojen kautta henkilökohtaisten syiden vuoksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamisen aloittamisajankohdan muutosta voi hakea aina sen vuoden loppuun asti, jona täyttää 28 vuotta. Aloittamisajankohdan muutosta ei tämän jälkeen myönnetä, ja asevelvollisen on aloitettava palvelus, ellei häntä vapauteta siitä. Velvollisuus ase- ja siviilipalveluksen suorittamiseen päättyy sen vuoden lopussa jolloin henkilö täyttää 30 vuotta.<ref name="asevelvollisuuslaki">{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Asevelvollisuuslaki 28.12.2007|Ajankohta=|Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438|Julkaisija=Finlex|Luettu=}}</ref>
 
Vastuu varusmiespalveluksen järjestämisestä on [[Suomen puolustusvoimat|puolustusvoimilla]], jonka [[Sotilasreservi|reserviin]] koulutetaan miehiä asevelvollisuuden avulla koulutetaan. Vuonna 2015 onoli tavoitteena kouluttaa 21&nbsp;000 varusmiestä ja kertausharjoituksissa 18&nbsp;000 reserviläistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/cdf5e500480b411596fdf6134f56479c/HESTRA_Esite_FIN.pdf?MOD=AJPERES|nimeke = Puolustusvoimien henkilöstöstrategia|julkaisu = |julkaisija = Puolustusvoimat|viitattu = 20.4.2015}}{{vanhentunut linkki}}</ref> Vuonna 2018 vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki 15161&nbsp;516 naista.<ref>[http://varusmies.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1950813/yli-1500-naista-haki-vapaaehtoiseen-asepalvelukseen Yli 15001&nbsp;5500 naista haki vapaaehtoiseen asepalvelukseen] Varusmies.fi 5.3.2018.</ref>
 
Vastuu siviilipalveluksen järjestämisestä on [[Työ- ja elinkeinoministeriö|Työ- ja elinkeinoministeriöllä]]. Vuosittain hakeutuu siviilipalvelukseen noin 2&nbsp;600 henkilöä.{{Lähde|Tiedot hakeutuueivät siviilipalvelukseensisälly merkittyyn lähteeseen, sama teksti arkiston eri vuosina.}}<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Oikeus kieltäytyä asepalveluksesta |Ajankohta=12.4.2006 |Osoite= https://web.archive.org/web/20070607171303/http://www.ihmisoikeudet.net/Meillajamuualla/mejamuut_1_14_a.html|Julkaisija=Ihmisoikeudet.net|Luettu=}}{{vanhentunut linkki}}(Archive.org, arkistoitu 7.6.2007)</ref>
 
Vuosittain noin 70–80 miestä kieltäytyy asevelvollisuuspalveluksesta kokonaan noin 70–80 miestä. Heitä kutsutaan [[Totaalikieltäytyminen Suomessa|totaalikieltäytyjiksi]], joiden palvelusvelvollisuus katsotaan suoritetuksi, kun totaalikieltäytymisestä määrätty [[valvontarangaistus]] (ns. pantarangaistus) tai ehdoton vankeusrangaistus on suoritettu.<ref>{{Verkkoviite|Julkaisija=Rikosseuraamusvirasto|Nimeke= Siviilipalveluksesta/asevelvollisuudesta annetun lain nojalla tuomitun rangaistuksen täytäntöönpano(22/011/2006)|Ajankohta=25.9.2006|Osoite=http://www.rikosseuraamus.fi/6361.htm|Luettu=18.5.2007}}{{vanhentunut linkki}}</ref> Valvontarangaistus on ollut yleisin tapa, jolla totaalikieltäytyjät suorittavat tuomionsa 2012 lähtien jolloin se tuli mahdolliseksi.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Alentola, Anni|Nimeke= Totaalikieltäytyjä sai valvontapannan nilkkaansa |Julkaisu=Iltalehti|Ajankohta=8.5.2014|Osoite= http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014050818250582_uu.shtml |Viitattu=26.8.2015}}</ref> [[Jehovan todistajat]] ja [[Ahvenanmaan maakunta|ahvenanmaalaiset]] miehet ovat vapautettuja asevelvollisuudesta rauhan aikana. Naiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat hakeutua asepalvelukseen vapaaehtoisina.
 
==Historia==
Rivi 35:
Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä. Reserviläisiä voidaan lain mukaan kutsua [[Kertausharjoitukset|kertausharjoituksiin]] koulutuksesta riippuen enintään 40, 75 tai 100 vuorokaudeksi. Reservin kertausharjoitukset perustuvat asevelvollisuuslakiin, ja ne ovat yhtä velvoittavia kuin varusmiespalvelus.
 
Koko 2000-luvun ajan 71–81 prosenttia varusmiehistä on vastannut myönteisesti kysymykseen: "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?" Tosin varusmiespalveluksen aikana varusmiesten maanpuolustusmyönteisyys keskimäärin laskee, vaikka varusmiespalvelukseen ollaan entistä tyytyväisempiä. <ref name=tahto>[http://www.hs.fi/kotimaa/a1441773359343 Tutkimus: Suomalaisten varusmiesten maanpuolustus­tahto rakoilee], (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 9.9.2015.([http://archive.vn/pqAmi Arkisto])</ref>
 
== Siviilipalvelus ==
Rivi 48:
== Aseistakieltäytyminen ==
{{Pääartikkeli|[[Aseistakieltäytyminen Suomessa]]}}
Varusmiespalveluksesta ja siviilipalveluksesta kieltäytyminen eli [[Totaalikieltäytyminen Suomessa|totaalikieltäytyminen]] on säädetty lainvastaiseksi teoksi, josta rangaistuksena on ehdoton vankeusrangaistus. Aseistakieltäytymiseksi luetaan myös osittaiskieltäytyminen eli totaalikieltäytyjäksi ryhtyminen kesken palveluksen.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Aseistakieltäytyminen |Osoite=http://akl-web.fi/aseistakieltaytyminen |Nimeke=Aseistakieltäytyminen |Julkaisija=Aseistakieltäytyjäliitto|Ajankohta=| Luettu=18.3.2009}}</ref> Asevelvollisuuteen voi reagoida myös jättämällä saapumatta kutsuntoihin, mikä on lainvastaista.{{Lähde}}
 
Helsingin hovioikeus hylkäsi 23.2.2018 syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut vastaajan teosta laissa säädettyyn 173 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua Jehovan todistajiin nähden, jotka on lailla vapautettu sekä asepalveluksen että siviilipalveluksen suorittamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus/material/attachments/oikeus_hovioikeudet_helsinginhovioikeus/tiedotteet2014/2018/IfKJecmoz/Tiedote_R_16-738.pdf|nimeke=Tiedote|tekijä=Helsingin hovioikeus|julkaisu=|ajankohta=23.2.2018|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Korkein oikeus ei myöntänyt syyttäjälle valituslupaa tapauksessa, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2018/11/kkoltaeivalituslupaatotaalikieltaytymistakoskevassaasiassa.html |nimeke=KKO:lta ei valituslupaa totaalikieltäytymistä koskevassa asiassa|tekijäjulkaisija =Korkein oikeus|julkaisu=| ajankohta=13.11.2018|julkaisija=| viitattu=}}</ref>
 
== Reservi- ja siviilipalvelus normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ==
Rivi 69:
Jos asevelvollisen terveydellinen ongelma on ohimenevä, palveluskelpoisuusluokaksi määrätään E, joka tarkastetaan erikseen määrätyn ajan kuluttua. Mikäli ongelma ei parane 25. ikävuoteen mennessä, asevelvollinen siirretään luokkaan C. Asevelvollinen voidaan määrätä myös palveluskelpoisuusluokkaan C jo kutsunnoissa, mikäli ongelma on luonteeltaan pysyvä. Palveluskelpoisuusluokka D on poistettu, sitä käytettiin silloin, kun asevelvollisen terveysvaiva on niin paha ettei hän kelpaa minkäänlaiseen palvelukseen rauhan tai sota-aikana.
 
[[Ylipaino]]inen voi saada vapautuksen asevelvollisuudesta. Ylipaino on merkittävimpiä syitä vapautuksen saamiseen mielenterveysongelmien ohella.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/lappilaiset_menevat_armeijaan_keski3-suomessa_jaetaan_vapautuksia/6779406 Lappilaiset menevät armeijaan, Keski-Suomessa jaetaan vapautuksia,] Yle.fi, uutiset 15.8.2013</ref>
 
Esimerkiksi vuonna 2012 [[kannabis|kannabiksen]] käyttö esti tai siirsi palvelusta 156 nuorelta, jotka luokiteltiin tyypillisesti joko kelpoisuusluokkaan C tai E.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www.hs.fi/www./kotimaa/a1383622862759 |Nimeke=Toistasataa nuorta ei pääse armeijaan kannabiksen käytön takia |Julkaisu=HS.fi |Ajankohta=5.11.2013 |Viitattu=9.11.2013}} {{404}}</ref>
 
Palvelustaan suorittava varusmies, jonka terveydentila on heikentynyt, vapautetaan samalla tavoin palveluksesta, mutta päätöksen tekee kutsuntalautakunnan sijasta lääkärintarkastuslautakunta.
Rivi 84:
[[Jehovan todistajat|Jehovan todistajien]] uskontokuntaan kuuluvat saavat lykkäystä armeijaan astumisesta, kunnes täyttävät 28 vuotta. Uskontokuntaan kuuluminen on todistettava joka kolmas vuosi korkeintaan kaksi kuukautta vanhalla, seurakunnan antamalla todistuksella. Mikäli lykkäyksen edellytykset ovat tämän jälkeenkin vielä olemassa, vapautetaan asevelvollinen asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana.<ref>[http://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258888/PEVIESTOS-jehovantodistajienlykkayslomake.pdf Jehovan todistajien lykkäyslomake] Puolustusvoimat, pdf</ref>
 
Muun muassa [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] ihmisoikeuskomitea on kritisoinut sitä, että Jehovan todistajille myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä.<ref>{{Verkkoviite | TekijäJulkaisu =Yhdistyneiden Kansakuntien Ihmisoikeuskomitea | Nimeke=Sopimusvaltioiden yleissopimuksen 40 artiklan nojalla antamien raporttien tarkastelu - Ihmisoikeuskomitean päätelmät | Ajankohta=5.11.2004 | Osoite=http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=67730 | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Luettu=14.1.2007 }}</ref>
| Ajankohta=5.11.2004 | Osoite=http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=67730 | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Luettu=14.1.2007 }}</ref>
 
[[Puolustusministeriö]] asetti 14. maaliskuuta 2007 toimikunnan selvittämään Jehovan todistajat asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttavan lain tarpeellisuutta, ja tekemään ehdotus mahdollisista muutoksista. Vaihtoehtoina olivat nykyisen tilanteen säilyttäminen, lain kumoaminen, siviilipalveluslain muutos tai vapauttavan lain kirjoittaminen sellaiseen muotoon, ettei se koskisi yksittäistä uskonnollista yhdyskuntaa. 30. marraskuuta 2007 valmistuneen mietinnön tuloksena todetaan että laki nykyisessä muodossaan on ongelmallinen, mutta mikään harkinnassa olleista vaihtoehdoista ei ollut toimikunnan näkemyksen mukaan luonteva ratkaisu, joten mietinnöstä järjestetään laaja lausuntokierros.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Jehovan todistajien maanpuolustusvelvollisuutta selvittänyt toimikunta | Ajankohta=30.11.2007 | Osoite=http://www.defmin.fi/index.phtml?s=393 | Julkaisija=Suomen Puolustusministeriö | Luettu=20.12.2007 }}</ref> Vastaava mietintö valmistui myös vuonna 2013.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2013/selvitys_jehovan_todistajien_asepalveluksesta_valmistunut.5500.news|nimeke = Tiedote: Selvitys Jehovan todistajien asepalveluksesta valmistunut}}</ref>
 
=== Ammattiurheilijat ===
Apulaisoikeusasiamies on vaatinut vuonna 2012 pääesikunnalta selvitystä ammattiurheilijoiden poikkeuksellisesta palveluksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/urheilijoiden_erityiskohtelu_intissa_heratti_apulaisoikeusasiamiehen/3-6331360 |nimeke = Urheilijoiden erityiskohtelu intissä herätti apulaisoikeusasiamiehen|julkaisu = |julkaisija = Yle Uutiset|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 11.10.2012}}</ref> Ammattiurheilijoiden asepalvelus on ollut kestoltaan muita lyhyempi.<ref>[http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/miljonaarit-ruotuvaessa/1301830 Miljonäärit ruotuväessä]</ref> Pääesikunnan antaman vastauksen mukaan ”huippu-urheilijoiden asema nuorison esikuvina ja esimerkkeinä antaa perusteet yhdenvertaisuuslaissa mainitulle positiiviselle erikoiskohtelulle palvelusajan määräytymisessä”. Apulaisoikeusmiehen selvityspyynnön seurauksena Puolustusvoimat on toukokuussa 2015 ilmoittanut luopuvansa urheilijoiden erityiskohtelusta<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1432184481146 |selite =vanhentunut linkki | nimeke = Huippu-urheilijoiden kevennetty palvelus siirtyy historiaan – Armeija puuttuu urheilijoiden erioikeuksiin|julkaisu = Helsingin Sanomat|julkaisijatekijä =Jarmo Huhtanen |viitattu = |tekijäajankohta = 21.5.2015 |ajankohtaarkisto = http://archive.vn/KJnBc}} </ref>, joskin Varusmies-lehden päätoimittaja Juho Mäki-Lohiluoma epäilee epävirallisen erityiskohtelun jatkuvan tämänkin jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://varusmieslehti.fi/kolumni-mikaan-ei-muutu/|nimeke = Mikään ei muutu|julkaisu = Varusmies|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>
 
=== Asevelvollisuudesta sodan aikana vapautetut ryhmät ===
Sodan aikana asevelvollisuudesta ovat vapautettuja tietyt yhteiskunnalle tärkeää työtä suorittavat ryhmät. Nämä määrittelee Puolustusvoimien [[aluetoimisto]] työnantajan ehdotuksesta. Mikään työ tai ammatti ei anna nykyjärjestelmässä automaattista vapautusta.
 
Työnantajan on oltava sellainen, että sen toiminnan häiriötön jatkuminen on tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Varattavat henkilöt jaetaan neljään tärkeysluokkaan korvattavuutensa kannalta. Yritysten tulisi hoitaa henkilöstövarauksensa yhteistyössä muiden saman alan yritysten kanssa oman alansa huoltovarmuuspoolia hyödyntäen. Yritys, joka tahtoo varmistaa henkilöstönsä pysymisen nykyisissä tehtävissään myös kriisin sattuessa, ottaa yhteyttä [[aluetoimisto]]on ja ilmoittaa tälle kriittisen tärkeän henkilöstönsä. Jos varaushakemus hyväksytään, se on voimassa näiden henkilöiden osalta viisi vuotta kerrallaan. Henkilöitä, jotka työnantaja on hyväksytysti varannut käyttöönsä, ei kutsuta kertausharjoituksiin eikä kriisin sattuessa palvelukseen. Tehdyt varaukset on tarkistettava ja päivitettävä aluetoimistolle yhden–kolmen vuoden välein.<ref>[http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/xZDdcqJAFISfJQ8Q5wzye4kMDAgDAoMINxYaY4RVIbqCPP2iVam9irtVqd2cvuzq7jofytGgQ3HZbYvz7ngofqAFyuUlFWTVngLWApdNwAk8mCveDBuGMvjZ5z6Fr6QB_01aHpuu6VMR05khghOTROOJMqaJ_IXtIFL-kE7RAsRlXF5rp6_6qOzDlpMYYpK1jFgur2qPQRf45hF4BX3sheCXU9d_dwCvNTy3QlMncuuz5Gnoyh-t3Sg-8m-cbv4jEg_y919vPnxyOiDfPu43KEO58ruFYl8dWvhMoJEFMB8j_sHkeOKx0GB9fTUGPMkyLMkdjxCTsGMDBg5nh1V3PJhD28ZeJtzxeOYYn67sxQrtQo5-nh9uUpC-YVP5_5v0G9iq_4btFOW71X7UrvcjGCkqBlEGAasgYVHDKC3XVUdOTktMEjUamRTPbl5G5ySsdkmfYl7UdpZsGEiv2ZafiKCtxNelZxQSZ9uMXnw1L9e1fmhjy3QzX4JJ3U-vvijppthYJ66K3cZ-5pettlg1jZoX79P8Jcip9BbaS8YmXpamnYIbciFlw9_OUbatDDkIerkX9XS8sVC9T4a71GZkt1j9UPv0C9YwkDI!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=01a18c0042cbff1ca2a3ef0a9322c295 Puolustusvoimat. Henkilöstön varaamisohje]. 10.6.2010. Viitattu 7.7.2015. {{404}}</ref>
 
== Naiset ==
Rivi 116 ⟶ 115:
==Kritiikki==
=== Kansantaloudelliset kustannukset ===
Professori Panu Poutvaaran empiiristen tutkimusten mukaan asevelvollisuus näyttää halvemmalta ainoastaan siltä osin kuin pakkotyön hinta jätetään huomioimatta ja asevelvollisuus on siis pakkotyöpiiloveroa nuorille miehille, ja tämä tulisi hänen mukaansa korvata avoimella verolla. Koko kansantalouden mittakaavassa asevelvollisuusarmeija tulee 1–2 % BKT:sta kalliimmaksi kuin ammattiarmeija. Tämä tarkoittaa, että puolustusvoimien todellinen kustannus Suomessa olisi näkyvän puolustusbudjetin (1,5 % BKT:sta) ja asevelvollisuuden piilokustannusten summa eli 2,5–3,5 % BKT:sta.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/tutkija_asevelvollisuus_tulee_suomelle_kalliiksi_1461134.html3-5513799 Tutkija: Asevelvollisuus tulee Suomelle kalliiksi], Yle 19.2.2010</ref><ref name="iza4429">[http://ftp.iza.org/dp4429.pdf The Political Economy of Conscription], Panu Poutvaara & Andreas Wagener, IZA DP No. 4429, Sep 2009</ref>
 
Poutvaara esittää tulokselle myös teoreettisia todisteita, esimerkiksi ammattiarmeija mahdollistaa tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman rekrytoinnin sekä koulutusaikojen eriyttämisen tehtävänkuvasta riippuen. Varusmiespalvelus usein keskeyttää työuran tai pitkittää opintoja, pakon vuoksi palvelukseen joutuvat myös siitä eniten kärsivät. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuisivat tavallista useammin ne, jotka siitä eniten hyötyisivät. Reserveihin vapaaehtoisesti sitoutuvista miehistä ja naisista saataisiin pienempi, mutta nykyistä paremmin koulutettu reservi.<ref>[http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42010/KAK42010Poutvaara.pdf Asevelvollisuuden taloudelliset vaikutukset] (PDF)</ref>
Rivi 125 ⟶ 124:
 
=== Liian suuren varusmiesmäärän kouluttaminen ===
Everstiluutnantti Mika Kerttusen mukaan<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/varusmiesten-maara-voi-puolittua-ensi-vuosikymmenella/1855084 | Nimeke=Varusmiesten määrä voi puolittua ensi vuosikymmenellä| Julkaisu =MTV Uutiset | Ajankohta = 7.2.2009 (päivitetty 9.2.2009) | Viitattu = }}</ref> varusmiesten vuosittainen koulutusmäärä voitaisiin laskea puoleen, eli 12&nbsp;500:een vuoden 2009 määrästä 25&nbsp;000 varusmiehestä. Kerttusen laskujen mukaan 12&nbsp;500 vuosittain koulutettua varusmiestä riittäisi muodostamaan 250&nbsp;000 miehen vahvuiset sodanajan joukot. Suomen sodanajan joukkojen vahvuutta laskettiin 350&nbsp;000 sotilaasta 230&nbsp;000 sotilaaseen vuonna 2015. Vahvuutta on pienennetty muun muassa pudottamalla joukoista useimmat yli 35-vuotiaat.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/asevelvollisuusarmeijan-oikea-hinta-suomen-suurin-sotilassalaisuus/?shared=53872-783a6bfd-999|nimeke = Asevelvollisuusarmeijan oikea hinta on Suomen suurin sotilassalaisuus |tekijä =Lappalainen, Tuomo|julkaisu = Suomen Kuvalehti |ajankohta =21.9.2014 |julkaisija = |viitattu = }}</ref> Sodanajan joukkojen määrä nostettiin uudelleen 280 000 mieheen vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite| osoite= http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3401532/Puolustusselonteko+Suomi+kasvattaa+sodan+ajan+joukkoja+280+000een |nimeke=Suomi kasvattaa sodan ajan joukko 280 000 sotilaaseen|tekijä=STT|julkaisu Julkaisu=Turun Sanomat|ajankohta=|julkaisija=Turun Sanomat|viitattu=2.7.2018}}</ref>
 
Professori [[Roope Uusitalo]]n mukaan nykyinen koulutusmäärä, jota hän pitää liian suurena, johtuu siitä, että varusmiesten työn hinta on asevelvollisuuden seurauksena keinotekoisen matala<ref>[http://blog.hse-econ.fi/?p=5647 Hyvä Arno Kotro,] Roope Uusitalon blogikirjoitus</ref>: ”Koska asevelvollisen hinta on nykyään keinotekoisesti lähellä nollaa, tällainen optimointiongelma menee väkisinkin nykysysteemissä pieleen.” Uusitalon mielestä joukkoja olisi kenties supistettu toisella tavalla, jos varusmiehille pitäisi maksaa palvelusajasta kunnon korvaus: ”Joillekin olisi saattanut tulla mieleen sellainenkin ratkaisu, että supistetaan sodan ajan joukkoja kouluttamalla pienempi osa ikäluokasta ja pitämällä se reservissä yhtä pitkään kuin aikaisemmin.”<ref name=":1"/>
 
=== Varusmieskoulutuksen tehoton ajankäyttö ===
Varusmies-lehden päätoimittaja Juho Mäki-Lohiluoma pitää asevelvollisuuden ongelmana sitä, että asevelvollisuuden seurauksena Puolustusvoimat saa käyttöönsä ilmaiseksi työvoimapanoksen varusmiesten muodossa, mutta Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole velvoitetta käyttää tätä työvoimapanosta mahdollisimman tehokkaasti. Koska työvoimapanoksen kustannuksella ei ole omistajaa, järjestelmän kehittämiseen löytyy vain vähän haluja.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Näkymätön kustannus|osoite = http://varusmieslehti.fi/analyysi-nakymaton-kustannus/ |nimeke = Näkymätön kustannus|viitattu = 2015-08-10}}</ref> Tatu Suontaustan mukaan ympäri vuorokauden kasarmilla viettävien varusmiesten koulutukseen käytettiin Suontaustan johtajakaudella vain kaksi tuntia päivässä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kolumni: Kaksi tuntia päivässä - Varusmies|osoite = http://varusmieslehti.fi/kolumni-kaksi-tuntia-paivassa/|nimeke = Kolumni: Kaksi tuntia päivässä - Varusmies| viitattu = 2015-08-10}}</ref> Tunnetut sotilaat -teoksen tutkijoiden mukaan jonottamiseen käytetään armeijassa puoli tuntia päivässä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Armeijan liikuntakoulutus ei toimi - tässä syy - Suomenkuvalehti.fi|osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/armeijan-liikuntakoulutus-ei-toimi-tassa-syy/|viitattu = 2015-08-10}}</ref>
 
=== Negatiiviset vaikutukset työelämään ===
Argentiinassa asepalvelukseen arpomalla pakotettujen todennäköisyys tehdä rikoksia myöhemmässä elämässä on ollut korkeampi kuin palveluksesta arvan perusteella vapautettujen. Asepalvelukseen pakotettujen menestys työelämässä on taas ollut vapautettuja heikompi.<ref>[http://www.scribd.com/doc/221429433/Conscription-and-Crime-September-13-2010 Conscription and Crime: Evidence from the Argentine Draft Lottery] {{en}}</ref> Suomessa pakollisen palveluksen vaikutuksia rikollisuuteen ja työelämässä pärjäämiseen on vaikea selvittää, sillä vapautuksia palveluksesta myönnetään mm. mielenterveysongelmien perusteella, eikä vertailukelpoista tutkimusaineistoa vapautetuista ja pakotetuista näin ollen ole saatavilla.
 
Professori [[Roope Uusitalo]]n tekemän tutkimuksen<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.defmin.fi/files/1950/matine_esitys_17_11_11_RU.pdf|nimeke = Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 7.11.2011 }}</ref> mukaan asepalveluksella on työuria lyhentävä ja ansiotasoa laskeva vaikutus. Uusitalo ja valtiovarainministeriön erityisasiantuntija [[Ossi Korkeamäki]] (2011) tutkivat vuonna 1998 tehtyjen palvelusaikojen muutosten vaikutusta työmarkkinoihin ja tulosten mukaan ”varusmiespalveluksen keston kolmen kuukauden kasvu alentaa työllisyyttä yhteenlaskettuna noin kolmella kuukaudella ja vuosituloja 18–30 vuoden iässä yhteensä noin 8 000 eurolla”<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.defmin.fi/files/2309/MATINE_Summary_Report.pdf |nimeke = Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan|julkaisu = MATINE,
tiivistelmäraportti, 2011/809 |julkaisija = Suomen Puolustusministeriö |viitattu = 21.7.2015 | isbn = 978-951-25-2292-7 }}</ref> .
 
Rivi 144 ⟶ 143:
 
=== Perustuslain vastaisuus ===
Arno Kotron mukaan<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.arnokotro.fi/tekstit/ohion2013.html|nimeke =Miksi asevelvollisuudesta pitää luopua? |julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> ''”miesten asevelvollisuus on ristiriidassa perustuslain kanssa asettaessaan kansalaiset perusteetta eriarvoiseen asemaan lain edessä.”'' Majuri [[James Mashiri]]n<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/kotimaa/lisatietoa-majuri-james-mashirin-rattijuoppoudesta-auto-lensi-katon-kautta-ympari-uhri-sairaalaan-24450746/ | Nimeke =Lisätietoa majuri James Mashirin rattijuoppoudesta: auto lensi katon kautta ympäri – uhri sairaalaan | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Aamulehti.fi | Viitattu = 28.6.2017 | Kieli = }}</ref> mukaan asevelvollisuudesta tuli perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen vuonna 1995, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Milloin asevelvollisuudesta tuli epätasa-arvoinen?|osoite = https://fmashiri.wordpress.com/2014/09/16/milloin-asevelvollisuudesta-tuli-epatasa-arvoinen/|viitattu = 2015-07-21}}</ref>
 
=== Varusmiesten huonot palvelusolosuhteet ja päiväraha ===
[[Varusmiesliitto|Varusmiesliiton]] mukaan palvelus on varusmiehille taloudellinen taakka.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kotivakuutus sotilasavustuksen piiriin - Varusmiesliitto|osoite = http://varusmiesliitto.fi/varusmiesliitto-kotivakuutus-sotilasavustuksen-piiriin/|viitattu = 2015-07-21}}</ref> Kasarmien ilmanlaatuongelmat ovat yleisiä<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Aamulehti {{!}} Joka viides varusmies keskeyttää palveluksen – Tämä syy on yleistynyt nopeasti|osoite = http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194988898540/artikkeli/joka+viides+varusmies+keskeyttaa+palveluksen+tama+syy+on+yleistynyt+nopeasti.html|viitattu = 2015-07-21}}</ref> ja varusmiesten ruokahuollossa on puutteita.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Varusmiesten ruokaa tekevältä raju avautuminen - "Katsokaa aistinvaraisesti, ettei ole mitään toukkia"|osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014070918475250_uu.shtml|viitattu = 2015-07-21}}</ref> Varusmiespalvelusta tutkinut dosentti Mikko Salasuo kritisoi varusmiesten altistamista unenpuutteelle.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Armeijan liikuntakoulutus ei toimi - tässä syy - Suomenkuvalehti.fi|osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/armeijan-liikuntakoulutus-ei-toimi-tassa-syy/|viitattu = 2015-08-10}}</ref> Ohi on -kampanjan mukaan asevelvollisuuden lakkauttaminen parantaisi pitkällä aikavälillä varusmiesten palvelusolosuhteita; vapaaehtoismallissa varusmiehiä ei voitaisi enää majoittaa puutteellisiin olosuhteisiin, sillä tällöin he keskeyttäisivät palveluksen.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kasarmien huono sisäilma aiheuttaa... - Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi|osoite = https://www.facebook.com/KansalaisaloiteAsevelvollisuudenLakkauttamiseksi/posts/987851517912151|julkaisu = Facebook|viitattu = 2015-08-15}}</ref>{{parempi lähde}}
 
=== Maanpuolustustahdon laskeminen ===
Risto Sinkon väitöskirjan mukaan maanpuolustustahto keskimäärin laskee varusmiespalveluksen aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite name=http://www.hs.fi/kotimaa/a1441773359343|nimeke=Tutkimus: Suomalaisten varusmiesten maanpuolustus­tahto rakoilee|viitattu=2016-09-19}}</ref> Ohi on -kampanja väittää, että "asepalvelukseen pakottaminen vahvistaa maanpuolustustahtoa samalla logiikalla kuin pakkosyöttäminen lisää ruokahalua."<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://ohion.fi/ukk.htm|nimeke=Ohi on – kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi|julkaisu=ohion.fi|viitattu=2016-09-19}}</ref>
 
== Hyödyt ==
Rivi 163 ⟶ 162:
 
=== Positiivinen kokemus ===
Puolustusvoimien tekemän loppukyselyn mukaan varusmiehet arvioivat armeija-ajan varsin positiiviseksi ja antavat siitä yleisarvosanaksi 4,1 (1–5).<ref>Jessikka Aro, [httphttps://yle.fi/uutiset/varusmiehet_ennatystyytyvaisia_armeijaan/3-6830303 Varusmiehet ennätystyytyväisiä armeijaan] Yle.fi uutiset13.9.2013</ref> Puolustusvoimien koulutuskulttuuri on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana positiivisesti ja on summamuuttujien perusteella tasolla 4,0 (1–5).<ref>Varusmiesten loppukyselyjen tulokset 2000 - 2012</ref>{{Lähde tarkemmin|Linkki/ISBN/muu tarkempi viittaus kyselyjen tuloksiin, niistä tehtyyn yhteenvetoon tms.}}
 
 
=== Riskiin suhteutettu tarve ===
 
Professori Vesa Kanniaisen väitöstutkimuksen mukaan pienen riskiluokan maalle vapaaehtoinen asepalvelus on oikea ratkaisu. Suuren riskiluokan maalle kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat sen sijaan puoltavat yleistä asevelvollisuutta; siihen liittyy laaja koulutettu reservi. Kanniaisen mukaan Suomi kuuluu historian valossa suuren riskiluokan maihin. <ref>{{Verkkoviite| Osoite=https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vaitostilaisuus-sotatalouden-tieteenalalta| Nimeke= Väitöstilaisuus sotatalouden tieteenalalta| Julkaisija=Maanpuolustuskorkeakoulu| Ajankohta=27.6.2018| Viitattu=21.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005794446.html | Nimeke = Väitöstutkimus tarjoaa uuden selityksen talvisodan ihmeelle: Suomalaiset taistelivat uhrautuvasti, koska he halusivat turvata lastensa tulevaisuuden| Tekijä = Jarmo Huhtanen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 17.8.2018| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 21.8.2018 | Kieli = }} {{404}}</ref>
 
== Asevelvollisuuden vaihtoehdot ==
Muun muassa Vihreä miesliike ja Sadankomitea ovat esittäneet, miten maanpuolustus olisi mahdollista järjestää ilman asevelvollisuutta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://ohion.fi/tilalle.htm|nimeke = Ohi on - Mitä tilalle?|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kumpikin malli perustuu reserviläisarmeijaan, joka muodostetaan vapaaehtoisesti varusmiespalveluksen suorittaneista. Vihreän miesliikkeen mallissa reservin vahvuus olisi 137 000 miestä<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.vihreamiesliike.fi/?p=39|nimeke = Vihreän miesliikkeen armeijamallin laskelmat|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, Sadankomitean mallissa 50 000 miestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sadankomitea.fi/sites/sadankomitea.fi/files/sadankomitean_malli_tulevaisuuden_maanpuolustuksesta.pdf|nimeke = Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Everstiluutnantti Rainer Peltoniemen mielestä laaja 900 000 miehen reservi on kuitenkin edelleen Suomelle tärkeä.<ref>[http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/erikoissivustot/wihuri15/suomeksi/uutiset/laaja+ja+koulutettu+reservi+takaa+puolustuskyvyn Laaja ja koulutettu reservi takaa puolustuskyvyn]. Puolustusvoimat 6.6.2015. Viitattu 14.8.2015.</ref>
 
Maanpuolustuskorkeakoulun vuonna 2014 julkaisemassa ”Yleisesikuntaupseerikurssi 56: Joukko vaihtoehtoja Puolustusvoimien tulevaisuuteen 2030” -työpaperissa<ref>Ilonen, M., Kilpeläinen, T., Leppiviita, R., Liukkonen, S., Tähtinen, J: ASEVELVOLLISUUDENAsevelvollisuuden KEHITTÄMINENkehittäminen. Teoksessa [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/99054/Yleisesikuntaupseerikurssi%2056.pdf Yleisesikuntaupseerikurssi 56: Joukko vaihtoehtoja Puolustusvoimien tulevaisuuteen 2030]. Viitattu 14.8.2015</ref> esitellään yhtenä maanpuolustuksen toteuttamisen vaihtoehtona vapaaehtoisuuteen perustuva reserviläisarmeijamalli, jonka vahvuus on 100 000 miestä. Työpaperissa otetaan lähtökohdaksi tilanne, jossa 2000-luvun kehitystrendit jatkuvat. Tällöin puolustusmäärärahat pienenevät hiljalleen, ja puolustuksen keskinäisriippuvuus kasvaa. Sodan ajan vahvuus pienenee taloudellisten rajoitteiden ja tekniikan kehityksen seurauksena. Paperi huomauttaa, että esitetyn kehityskulun toteutuminen riippuu hyvin vahvasti siitä, millaisena turvallisuusuhkana Venäjä tulevaisuudessa koetaan. Tutkimus vertailee kolmea eri vaihtoehtoista maanpuolustuksen toteuttamistapaa: koko ikäluokan kouluttamista osittain sotilas-, osittain siviilitehtäviin, vapaaehtoismallia, jossa palvelukseen kannustetaan rahallisin kannustimin sekä osittain kaaderi-, osittain miliisijärjestelmää soveltavaa mallia. Työpaperin mukaan vapaaehtoismalli tuottaa toimiessaan nykyistä ammattitaitoisempia ja motivoituneempia sodan ajan joukkoja, mutta riskinä on, ettei henkilöstöä saada rekrytoitua riittävästi.
 
== Nykyjärjestelmä poliittisesti ==
Rivi 180 ⟶ 179:
Huolimatta kansainvälisestä kehityksestä, jossa länsimaissa vain paria poikkeusta lukuun ottamatta on luovuttu laajasti toimeenpannusta yleisestä asevelvollisuudesta, on nykyisen laajuisesta asevelvollisuudesta pitkään vallinnut Suomen politiikassa lähes täysi konsensus. 2000-luvulla jotkut poliitikot, esimerkiksi [[Paavo Arhinmäki]], [[Osmo Soininvaara]], [[Liisa Jaakonsaari]] ja [[Tarja Cronberg]], ovat kuitenkin ehdottaneet harkittavaksi siirtymistä Norjan tapaiseen valikoivaan asepalvelukseen, jonka suorittaisi huomattavasti pienempi osa, esimerkiksi 30&nbsp;% miehistä.<ref>[https://www.vihreat.fi/kohti-valikoivaa-asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta]</ref> Eduskunnan äänestäessä 4. joulukuuta 2007 uudesta asevelvollisuuslaista ainoa kiistakysymys oli se, tulisiko varusmiehille myöntää isyysvapaata 12 vai 18 päivää.<ref>[https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/poytakirja/Documents/ptk_92+2007.pdf#search=T%C3%A4ysistunnon%20p%C3%B6yt%C3%A4kirja%2092%2F2007 Täysistunnon pöytäkirja 92/2007 vp]. Viitattu 11.12.2007</ref>
 
Eduskuntapuolueista yleistä asevelvollisuutta kannattavat [[Suomen Keskusta|keskusta]],<ref>[http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Tavoitteet/Maailma_ja_turvallisuus.iw3 Maailma ja turvallisuus - Keskusta] Viitattu 13.6.2011</ref> [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]],<ref>[http://www.sfp.fi/Site/Widget/Editor/100/files/program/Askeleen%20edella_rkp2006.pdf Askeleen edellä.pdf, RKP:n eduskuntavaaliohjelma 2011] Viitattu 13.6.2011</ref> [[perussuomalaiset]]<ref>[http://www.perussuomalaiset.fi/artikkelit/?issue=893 Koko kansan puolustusvoimat - Perussuomalaiset: Artikkelit] Viitattu 13.6.2011</ref> ja [[Suomen Kristillisdemokraatit|kristillisdemokraatit]]<ref>[http://www.kristillisdemokraatit.fi/KD/www/fi/politiikka/Ohjelmat/Vaaliohjelma/Vaaliteemat/Teema_PuolustusOnKokoKansaAsia.php Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelma 2011] Viitattu 13.6.2011</ref>. Järjestelmän uudistamista ja siirtymistä vapaaehtoisuuteen perustuvaan asepalvelukseen kannattavat puolestaan [[Vihreä liitto|vihreät]]<ref>[http://www.vihreat.fi/node/1228 vihreät], Viitattu 13.6.2011</ref> ja [[vasemmistoliitto]]<ref>[http://www.vasemmisto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/1068.html Tiedotteet, Vasemmisto.fi] Viitattu 13.6.2011 {{dead link}}</ref>. [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Sosialidemokraattien]] mukaan on syytä tehdä selvitys molempia sukupuolia koskevasta [[Kansalaispalvelus|kansalaispalveluksesta]].<ref>[http://www.akl-web.fi/asevelvollisuus/Pimein_lyhdyin_auringonlaskuun Puolueet ja asevelvollisuus: pimein lyhdyin auringonlaskuun] Viitattu 13.6.2011</ref> [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuksen]] vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelma ei tehnyt linjauksia asevelvollisuuden suhteen, mutta eräät korkean profiilin kokoomuspoliitikot, muun muassa [[Jyrki Katainen]]<ref>[http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ehdokkaat/uusimaa/kokoomus/katainen_jyrki/ Vaalikone] Viitattu 13.6.2011 {{dead link}}</ref> ja [[Alexander Stubb]]<ref>[http://www.lansivayla.fi/artikkeli/43948-reilu-viidennes-kansanedustajaehdokkaista-saastaisi-asevelvollisuudesta Länsiväylä: Reilu viidennes kansanedustajaehdokkaista säästäisi asevelvollisuudesta, 19.3.2011] Viitattu 13.6.2011</ref>, ovat ilmaisseet pitävänsä nykykäytäntöä hyvänä.
 
Vuonna 2009 Puolustusministeriö asetti [[Risto Siilasmaa]]n johtaman selvitysryhmän selvittämään asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia <ref>[http://www.defmin.fi/index.phtml?4252_m=4050&s=496 Puolustusministeri Häkämies asetti selvitysryhmän selvittämään asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia]</ref>, mutta se ei loppuraportissaan esittänyt merkittäviä muutoksia vallitsevaan asevelvollisuusjärjestelmään. Työryhmän teki sen sijaan noin 80 ehdotusta asevelvollisten aseman ja varusmieskoulutuksen kehittämiseksi. Puolustusvoimat on toteuttanut ehdotuksista yli puolet ja pääosa tullaan toteuttamaan vuoden 2013 loppuun mennessä.
 
[[Puolustusvoimain komentaja]] [[Ari Puheloinen]] arvioi toukokuussa 2010, että sodanajan joukkoja tullaan vähentämään nykyisestä 350&nbsp;000:sta.<ref>[httphttps://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/puheloinen_sodanajan_joukkoja_vahennetaan_1692559.html3-5564569 Puheloinen: Sodanajan joukkoja vähennetään,] Yle.fi, uutiset 19.5.2010</ref> Puolustusministeri [[Jyri Häkämies]] niin ikään arvioi toukokuussa 2010, että asevelvollisuusjärjestelmä muuttuu kiristyvän julkisen talouden ja kallistuvan puolustusmateriaalin seurauksena ja muutokset tulevat jo seuraavan hallituksen ohjelmaan <ref>[http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2227988/yleinen-asevelvollisuus-murrosvaiheessa Pääkirjoitus: Yleinen asevelvollisuus murrosvaiheessa] Kansan Uutiset 20.5.2010</ref>
 
Kansanedustaja [[Eero Heinäluoma]] totesi Porissa 22. heinäkuuta 2010 Suomi-areena keskustelutapahtumassa pitävänsä [[Vihreä liitto|vihreiden]] kantaa valikoivasta asevelvollisuudesta maanpuolustuksellisesti ”vaarallisena”. Heinäluoma nosti esimerkiksi Ruotsin, jossa hän katsoi valikoivan asevelvollisuuden lopulta johtaneen ammattiarmeijaan. Vihreiden silloinen puheenjohtaja [[Anni Sinnemäki]] puolestaan sanoi samassa keskustelussa uskovansa, että Suomessa on vuoteen 2020 mennessä luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta.<ref>[http://www.youtube.com/watch?v=QfgtRbDKozM SuomiAreena 22.7.2010] Viitattu 13.6.2011</ref>
Rivi 190 ⟶ 189:
Joulukuussa 2010 [[Vihreä miesliike]] julkaisi kannanoton, jossa esitettiin sekä nykyisen mallisen asepalveluksen että siviilipalveluksen ja totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksen lakkauttamista. Nykyistä järjestelmää korvaamaan kannanotossa ehdotettiin vapaaehtoisuuteen perustuvaa armeijaa. Kannanotossa ehdotettiin reservin pienentämistä siten, että koko ikäluokasta koulutettaisiin 12 % (noin 7&nbsp;000 henkeä), ja tästä koituvilla säästöillä armeijan kalustoa pystyttäisiin päivittämään. Samalla myös varusmiesten palkkausta korotettaisiin entistä kilpailukykyisemmäksi. Toteutuessaan muutosten todettiin pidentävän miesten työuria ja olevan sekä eettisesti että [[tasa-arvo]]n kannalta mielekkäämpiä Suomen puolustuksen pysyessä kuitenkin uskottavana.<ref>[http://www.vihreamiesliike.fi/?p=14 Vihreän miesliikkeen armeija-kannanotto] Viitattu 13.6.2011</ref>
 
Helsingin Sanomien päätoimittaja [[Mikael Pentikäinen]] arvioi maaliskuussa 2011, että asevelvollisuus säilyy mutta yhä harvempi suorittaa sen ja reservin miesvahvuutta pienennetään ehkä kolmannekseen.<ref>[http://www.https://web.archive.org/web/20110311042512/http://www.hs.fi:80/paakirjoitus/artikkeli/Kohti+uutta+armeijaa/1135264309495 Kohti uutta armeijaa], Mikael Pentikäinen, Helsingin Sanomat pääkirjoitussivu 6.3.2011, mm. "Nyt reservissä on noin 350 000 henkeä. Tulevaisuudessa reservin koko saattaa pudota jopa kolmannekseen. Toiseksi asevelvollisuus säilyy, mutta harmaisiin astuu yhä harvempi, kun tarve vähenee" (Archive.org)</ref>
 
Asevelvollisuuden lakkauttamiseksi aloitettiin kansalaisaloite ja Ohi on -kampanja syyskuussa 2013.<ref>[http://www.ohion.fi/ ohion.fi]</ref> Aloitteen mukaan asevelvollisuus on kansantaloudellisesti kallis, epätasa-arvoinen ja realistisia uhkakuvia ajatellen vanhentunut puolustusratkaisu. Aloite keräsi puolen vuoden aikana 7 533 kannattajaa, eikä näin ollen päätynyt eduskunnan käsittelyyn, mihin olisi tarvittu 50 000 kannattajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/468 | Nimeke = Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi | Julkaisu = Kansalaisaloite.fi | Ajankohta = 2.3.2014 | Viitattu = 1.4.2014}}</ref>
Rivi 197 ⟶ 196:
 
== Asevelvollisuuden kannatus ==
Asevelvollisuutta on 2000-luvulla kyselyjen mukaan kannattanut n. 60–80 % suomalaisista. Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen asevelvollisuuden kannatus on kaikissa ikäryhmissä noussut samalla, kun tunne Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta on lisääntynyt. Suurinta yleisen asevelvollisuuden kannatus on [[Suomen sosialidemokraattinen puolue|SDP]]:n ja [[Suomen Keskusta|keskustan]] kannattajien keskuudessa ja pienintä [[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] ja [[Vihreä liitto|Vihreiden keskuudessa]]<ref>[http://www.defmin.fi/files/2973/MTS_Raportti_suomeksi_nettiversio.pdf Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta 2014]. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta. 3.12.2014. s. 6-7. Viitattu 14.8.2015</ref><ref>[http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Valtaosa+suomalaisista+hyv%C3%A4ksyy+asevelvollisuuden+vain+miehille/aaHS20090512SI1YO016td?src=haku&ref=arkisto%2F Valtaosa suomalaisista hyväksyy asevelvollisuuden vain miehille] {{404}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZDLkqIwGIWfxQfQBIyELFViuCMXg7ChsEeuDYq00pOnH2t6NYt21TX_WX51_q_qgBQ80-ePusw_6kufv4MjSJWMyYqqm1AiTHJVaHjRXmbBDqp8BWJwhCgLm99XQ7QiaIT_GbZIcrAzObT7jGgrQvjhRVoihxAKV0udSKMiFImAKpH4zqdrB7OzVc6ev9J_bJ7lbJ42G3Js76Utg685lL64sqQWdRmS2H6LoBFqBxId8JIdlJd9L8BfHH5zawgSkOLv1vAcCKIfXOO1S_mPLvyjLhOk9albTG_dAi4QkjFRFVVeYRUhVV6C-JRMmI7GpK3jB6r8oeaSoK3Rl_U2l82kb6_LllTVcL9KRBfZKo_ojU-lT3pYzFOdxYFFDTUeqXPpoqnau3YoqBGk4zuViyzbJAVifj7eeGzygQyUkhtCDSYIJwOv7vfC6KBsF9Qi6XBjvi_aeqxKhbPx0DknWx7Nkb-pideELVa4-cuLinEnlHk1p9qG2E3iz2bA1S_dGVy7x5UGujj-zXn9B6WbBMo!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=42ce66804d9df6fcac36ef131ad66c66 | Nimeke =Yleistä asevelvollisuutta kannattavien osuus pyrähti | Tekijä = | Ajankohta =28.11.2012 | Julkaisija =Ruotuväki-lehti | Viitattu = 7.5.2013 }}</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/yleisen_asevelvollisuuden_suosio_laskussa/5680685 Yleisen asevelvollisuuden suosio laskussa]</ref><ref>Jarmo Huhtanen, [http://www.hs.fi/kotimaa/a1305554696915 Yleisen asevelvollisuuden kannatus vähenee] (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat 2.2.2012 ([http://archive.vn/JNlw4 Arkisto])</ref><ref>[http://www.defmin.fi/index.phtml?463_m=4576&s=263 Kansalaisten mielipiteitä puolustusvoimauudistuksesta, puolustusmäärärahoista ja Afganistanista]</ref> Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija [[Arto Nokkala]] on arvioinut, että yleisestä asevelvollisuudesta on tullut osa suomalaisuutta ja tuki sille saattaa toimia muun ohessa protestina liialliseksi koettua kansainvälistymistä vastaan.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Yleisen asevelvollisuuden kannatus pysyy korkealla| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Vuosi =2007 | Numero =11.7.2007 | Sivut =2 }}</ref>
 
Valtioneuvoston asettama Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS selvittää vuosittain kyselytutkimuksella suomalaisten kantaa asevelvollisuuteen. MTS:n kyselyssä asevelvollisuuden kannatusta mitataan kysymyksellä: ''”Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa suuren reservin. Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää vai siirtyä valikoivaan varusmiespalvelukseen, jolloin vain osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja jolloin reservin määrä supistuisi, vai kokonaan siirtyä palkattuun, henkilömäärältään pienempään ammattiarmeijaan?”'' Asevelvollisuutta vastustavan Ohi on -kampanjan taustaryhmä kritisoi vuonna 2014 MTS:n kysymyksenasettelua. Kampanjan mukaan kysymyksenasetteluun sekoitetaan reservin koon pienentämisen kannattaminen, ja asevelvollisuuden kannatusta paremmin mittaava kysymys kuuluisi seuraavasti: ''"Suomessa on käytössä miesten asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä. Pitäisikö nykyinen järjestelmä säilyttää, vai pitäisikö nykyinen miehille pakollinen varusmiespalvelus muuttaa vapaaehtoiseksi, jonka jälkeen varusmies- tai siviilipalveluksesta kieltäytyviä miehiä ei enää tuomittaisi vankeuteen?"'' <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.facebook.com/KansalaisaloiteAsevelvollisuudenLakkauttamiseksi/posts/10152130109868472 | Nimeke = Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi| Julkaisu = Facebook | Viitattu = 22.7.2016 }}</ref>{{parempi lähde}}
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suomessa”