Ero sivun ”Etanoli” versioiden välillä

30 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
kielenhuoltoa eli kh
(Poistettu täysin tarpeeton utm_source.)
(kielenhuoltoa eli kh)
== Kemia ==
 
Etanoli sekoittuu [[vesi|veteen]] kaikissa suhteissa tuottaen [[lämpö]]ä ja aiheuttaen kokonaistilavuuden pienentymisen. Puhdas etanoli [[absorptio (kemia)|absorboi]] [[vesihöyry]]ä eikä pysy siis puhtaana avoimessa astiassa. [[Tislaus|Tislattaessa]] etanolin vesiliuoksia saadaan tuotteena seos, joka sisältää korkeintaan 96 prosenttia etanolia ja loput vettä. Vesi ja etanoli muodostavat tällöin niin sanotun [[atseotrooppinen seos|atseotrooppisen seoksen]]. Seosta kutsutaan [[väkiviina]]ksi. Tätä puhtaampaa etanolia, ns. absolutoitua etanolia voidaan valmistaa poistamalla 96-prosenttisesta etanolista vettä esimerkiksi [[molekyyliseula|molekyyliseuloilla]], jolloin saadaan noin 99,5-prosenttista etanolia. Vettä voidaan poistaa vielä tätäkin enemmän esim. tislaamalla etanolia sopivan kuivausaineen, kuten esim. [[Natriumborohydridi|natriumboorihydridin]] kanssa.<ref name="Reaktio 1">{{Kirjaviite | Tekijä= Kaila, Meriläinen, Ojala, Pihko, Salo | Nimeke= Reaktio 1 - Ihmisen ja elinympäristön kemia| Vuosi=2010| Sivu=99-10099–100| Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 978-951-26-5031-6 }}</ref>
 
Etanoli on monipuolinen [[liuotin]] ja useiden [[orgaaninen yhdiste|orgaanisten yhdisteiden]] valmistuksessa käytetty lähtöaine. Etanoli on lievästi [[polaarisuus|polaarinen]] yhdiste, ja siksi etanoli liukenee täydellisesti veteen sekä muihin polaarisiin liuottimiin. Etanolin hiilivetyrunko taas mahdollistaa sen liukenemisen poolittomiin orgaanisiin yhdisteisiin, kuten [[hiilivety]]ihin, bensiiniin ja dieselöljyyn.
== Etanolin metabolia ==
 
Etanolia hapettaa elimistössä [[asetaldehydi]]ksi (eli etanaaliksi) [[alkoholidehydrogenaasi]], joka on muun muassa [[maksa]]ssa toimiva [[entsyymi]]. Etanaalin muuttumista [[asetyylikoentsyymi-A|asetyylikoentsyymi-A:ksi]] puolestaan katalysoi [[aldehydidehydrogenaasi]], jonka toiminnan kautta etanoli saadaan [[sitruunahappokierto]]on, energiaa tuottavaan muotoon.<ref name="korpi">Korpi ER, Etanoli, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p, ss. 427-438427–438. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3. [https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/25.pdf 6. painoksen verkkoversio]</ref> Kehoon kerääntyvä asetaldehydi aiheuttaa useita etanolin nauttimisesta aiheutuvia epämiellyttäviä oireita, jotka korostuvat aldehydidehydrogenaasin estäjän [[disulfiraami]]n (ns. antabus) vaikutuksesta. Puhdas etanoli sisältää [[energia]]a 7&nbsp;kcal/g eli 29,3&nbsp;kJ/g.
 
== Alkoholin nauttimisen vaikutukset ==
Alkoholijuomien säännöllinen käyttö pienentää jonkin verran aivojen kokoa jo varsin kohtuullisilla määrillä.<ref>Alkoholi pienentää aivoja
6.11.2008. http://www.iltalehti.fi/terveys/200811068549257_tr.shtml</ref><ref>Carol Ann Paul, MS; Rhoda Au, PhD; Lisa Fredman, PhD; Joseph M. Massaro, PhD; Sudha Seshadri, MD; Charles DeCarli, MD; Philip A. Wolf, MD. Association of Alcohol Consumption With Brain
Volume in the Framingham Study. Archives of Neurology, 2008;65(10):1363-13671363–1367. http://archneur.ama-assn.org/cgi/reprint/65/10/1363</ref> Jo yhdeksän olutpullon viikoittainen nauttiminen lisää älyllisten toimintojen heikkenemisen riskiä<ref>Olli-Juhani Piri
19.6.2017: Alkoholin kohtuullinenkin käyttö vaurioittaa aivoja. http://www.terve.fi/alkoholismi/alkoholin-kohtuullinenkin-kaytto-vaurioittaa-aivoja</ref>. Alkoholin säännöllinen käyttö saattaa johtaa muistin ja älyllisten toimintojen heikkenemiseen, empatiakyvyttömyyteen sekä käytöshäiriöihin<ref>Silja Runsten: Alkoholidementia. http://www.alzheimerturku.fi/alkoholidementia_turku0909_(2).pdf</ref>. Osa muistivaurioista saattaa jäädä pysyväksi, vaikka etanolin käyttö lopetettaisiin.
 
== Lääkekäyttö ==
Etanolilla on melko vähän lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Sitä käytetään [[desinfiointi]]in 70 prosentin liuoksena, joidenkin lääkeaineiden saattamiseen liuosmuotoon (10–15&nbsp;%), sekä [[metanoli]]n ja [[etyleeniglykoli]]n aiheuttamissa myrkytyksissä, koska se estää niiden normaalin [[metabolia]]n haitallisiksi aineiksi, metanolin formaldehydiksi ja etyleeniglykolin oksaalihapoksi.<ref>Kivistö KT, Olkkola KT, Alkoholien ja syanidien aiheuttamat akuutit myrkytykset, kirjassa Koulu M, Mervaala E, Tuomisto J, Farmakologia ja toksikologia, 8. p, ss. 1137-11401137–1140. Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2012. ISBN 978-951-97316-4-3. Myös verkossa [http://www.medicina.fi FarmToks]</ref>
 
== Laadut ==
=== Teolliset ===
 
* spektroskooppinen etanoli - puhtain laatu, tarkoitettu UV-spektroskopiaan, sisältää mahdollisimman vähän [[ultravioletti]]alueella absorboivia epäpuhtauksia
* denaturoimaton etanoli - yleensä 99,5&nbsp;%, saattaa sisältää myrkyllistä [[bentseeni]]ä
* denaturoimaton sprii - atseotrooppinen 96 til-% etanoli-vesi -seos
* [[Denaturointi|denaturoitu]] etanoli tai sprii - useita erilaisia denaturointiaineita, sekä myrkyllisiä että myrkyttömiä, käytetään riippuen käyttökohteesta. Yleensä valitaan aineita, joita ei voi erottaa tislaamalla tai absorboimalla, kuten [[asetoni]]. Myrkyttömistä tavallinen tyyppi on erittäin karvas kvaternäärinen ammoniumsuola, kuten [[denatonium]] (kauppanimi Bitrex).
 
== Etanoli polttoaineena ==
 
{| class="wikitable" style="float: right; margin-left: 10px"
! colspan="5" align=center style="background-color: #ddf;" | Bioetanolituotanto (milj. litraa*)<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Biofuels barometer 2007 - EurObserv’ER| Julkaisu = Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables| Ajankohta = 5/2007 | Vuosikerta = | Numero = 179| Sivut = 63-7563–75| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
|-
! style="background-color: #ddf;" | Maa
 
[[Kuva:Alkoholi palaa.jpg|100px|Alkoholi palaa sinisellä liekillä|thumb]]
[[Ottomoottori]]ssa on mahdollista käyttää polttoaineena etanolia. Etanolin [[oktaaniluku]] ja sitä myötä [[puristuskestävyys]] on huomattavasti [[bensiini]]ä parempi (väkiviinalla 110, [[E85 (polttoaine)|E85:llä]] 106), mikä mahdollistaa puristussuhteen nostamisen kertoimeen 12. Korkea [[puristussuhde]] parantaa moottorin [[hyötysuhde]]tta. Lisäksi polttoaineen sisältämän [[happi|hapen]] ansiosta [[moottori]]n [[teho]]n tuotto kasvaa bensiiniin verrattuna. Etanolin [[lämpöarvo]] on kuitenkin huomattavasti bensiiniä alhaisempi (etanolin 26,8 MJ/kg, moottoribensiinin 43,0 MJ/kg), minkä vuoksi litramääräinen kulutus kasvaisi lähes puolella, ellei moottorin hyötysuhde paranisi. Sen sijaan 95E:n lämpöarvo on 42,19 MJ/kg ja gasoholin eli E10:n lämpöarvo puolestaan 41,38 MJ/kg.<ref name=Tielii/> [[Valtion teknillinen tutkimuskeskus|Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen]] arvion mukaan litrakulutus kasvaa 25–40&nbsp;% etanolipitoisuudesta riippuen, kun on kyse E85, jossa 50-8550–85&nbsp;% etanolia.<ref name=Vtt/>
 
Teknisesti etanolia on mahdollista lisätä joko bensiinin joukkoon tai käyttää sellaisenaan. Moottoriin tehtävät muutokset ovat vähäisiä, mutta etanolin vaatiman korkeamman [[höyrystymislämpö|höyrystymislämmön]] ja alhaisemman höyrynpaineen vuoksi moottorin käynnistäminen 100%:lla etanolilla reippaalla pakkasella kylmänä vaikeutuisi merkittävästi, joten puhdasta etanolia ei käytetä polttoaineena maissa, joissa ilmasto ei nykytekniikalla suosi tätä. Käytännössä kylmässä ilmastossa myydään 15/85 sekoitussuhdetta bensiini/etanoli jolloin polttoaineesta johtuva käynnistysongelma kierretään (RE85). Talvilaadun etanolipolttoaineeseen lisätään helposti haihtuvia ja palavia yhdisteitä, kuten [[Dietyylieetteri|eetteriä]] tai [[pentaani]]a. Etanolin valmistaminen käymisprosessin kautta esimerkiksi [[sokerijuurikas|sokerijuurikkaista]] on teknisesti varsin helppo toteuttaa, mutta törmää [[suomi|Suomessa]] lainsäädännöllisiin ongelmiin sekä liikennepolttoaineiden verotuksen että [[laki|alkoholilainsäädännön]] osalta. Etanolin valmistaminen liikennepolttoaineeksi ei toisaalta ole myöskään käyttäjän kannalta toistaiseksi taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto nykyisillä polttoaineiden hinnoilla ja verokohtelulla Euroopassa, mutta kansantaloudelliset näkökohdat saattavat johtaa sen suosimiseen.
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Koulu, M. & Tuomisto, J. | Nimeke = Farmakologia ja toksikologia| Vuosi = 2001 | Kappale = Etanoli | Sivu = 403-412403–412 | Selite = 6. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kustannus Oy Medicina | Tunniste = ISBN 951-97316-1-X | www = http://files.kotisivukone.com/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/25.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 17.8.2015 }}
 
=== Viitteet ===
* [http://www.chemblink.com/products/64-17-5.htm ChemBlink: Etanol] {{en}}
* [https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/chemicals/show/8180?qlookup=Ethanol&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Ethanol] {{en}}
* [http://www.pherobase.com/database/floral-compounds/floral-taxa-compounds-detail-ethyl%20alcohol.php Pherobase: Floral Compound - ethyl alcohol] {{en}}
* [http://www.pherobase.com/database/compound/compounds-detail-ethyl%20alcohol.php Pherobase: Semiochemical - ethyl alcohol] {{en}}
 
{{Alkoholit}}
Rekisteröitymätön käyttäjä