Ero sivun ”Tulium” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
p |
||
Rivi 17:
|löytövuosi=[[1879]]
|löytäjä=[[Per Teodor Cleve]]
|atomipaino=168,934218(6)<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Standard Atomic Weights of 14 Chemical Elements Revised | Julkaisu = Chemistry International | Vuosikerta = 40 | Numero = 4 | Sivut =
|atomisäde=175 (222)
|kovalenttisäde=
Rivi 44:
}}
[[Tiedosto:Thulium sublimed dendritic and 1cm3 cube.jpg|thumb|Tuliumia]]
'''Tulium''' ({{k-la| thulium}}) on [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Tm''' ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 69. Se on maapallon harvinaisin pysyvä [[lantanoidi|lantanoideihin]] ja [[harvinaiset maametallit|harvinaisiin maametalleihin]] luokiteltu aine. Se on kiiltävän hopeanvalkoinen metalli joka on hyvin [[venyvyys|venyvää]] ja helposti muokattavaa. Luonnossa tulium esiintyy vain [[vakaa isotooppi|vakaana isotooppina]] <sup>169</sup>Tm. Alkuaine on samankaltainen kuin muutkin lantanoidit, eikä sillä ole juurikaan niistä poikkeavia ominaisuuksia.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/science/thulium | Nimeke = Thulium | Julkaisu = Encyclopædia Britannica Online | Viitattu = 20.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Emsley">{{Kirjaviite | Tekijä = Emsley, John | Nimeke = Nature's Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements | Vuosi = 2001 | Sivu =
Tuliumin harvinaisuudesta johtuvat kalliit tuotantokustannukset rajoittavat sen käyttöä, joten sillä ei ole merkittäviä käyttökohteita. Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 50 tonnia tuliumia [[tuliumoksidi]]n muodossa.<ref name="Emsley"/> Sitä on käytetty joissain kannettavissa [[röntgensäteily]]n lähteissä sekä [[kiinteä olomuoto|kiinteän olomuodon]] [[laser]]eissa.<ref name="britannica"/>
Rivi 89:
Tuliumin harvinaisuudesta johtuvat kalliit tuotantokustannukset rajoittavat sen käyttöä, joten sillä ei ole merkittäviä käyttökohteita kemian tutkimuksen ulkopuolella. Muut harvinaiset maametallit pystyvät korvaamaan tuliumin lähes kaikissa sen mahdollisissa käyttökohteissa. [[Ydinreaktori]]ssa säteilytettyä tuliumia (isotooppi <sup>170</sup>Tm<ref name="britannica"/>) on kuitenkin käytetty joissain kannettavissa lääketieteellistä käyttöä varten valmistetuissa röntgensäteilylähteissä. Tuliumilla [[Douppaus|doupattua]] [[kalsiumsulfaatti]]a on käytetty henkilökohtaisissa [[dosimetri|dosimetreissä]] koska se reagoi [[fluoresenssi]]llaan jo hyvin pieniin säteilytasoihin.<ref name="Emsley"/>
Tuliumia käytetään joissain lasereissa. Tällaisia ovat pelkästään tuliumilla doupattu Tm:YAG (tuliumilla seostettua [[yttriumalumiinigranaatti]]-materiaalia käyttävä laser), joka toimii 2 010 nm aallonpituudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scientificmaterials.com/downloads/Tm_YAG.pdf | Nimeke = Laser Materials Tm:YAG | Julkaisija = Scientificmaterials.com | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Koechner">{{Kirjaviite | Tekijä = Koechner, Walter | Nimike = Solid-state laser engineering | Vuosi = 2006 | Sivu = 49 | Julkaisija = Springer | Isbn = 0-387-29094-X | www = https://books.google.fi/books?id=8yM4yF_B72QC&pg=PA49 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref> Tm:YAG-laseria käytetään lääketieteessä, meteorologiassa ja [[Lidar]]-keilauksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.azooptics.com/Article.aspx?ArticleID=500 | Nimeke = Thulium YAG Lasers | Julkaisija = Azooptics.com | Viitattu = 23.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Käytössä on myös holmiumia, [[kromi]]a ja tuliumia käyttävä Ho:Cr:Tm:YAG (2 080 nm), sekä Cr:Tm:YAG (1 945 –1 965 nm).<ref name="Koechner"/> Tunnetaan myös [[ytterbium]]ia ja [[telluuri]]a ([[telluurioksidi]]na TeO<sub>2</sub>) sisältävä Yb,Tm,Ho-telluurikuitulaser.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Mid-infrared emission characteristic and energy transfer of Ho<sup>3+</sup>-doped tellurite glass sensitized by Tm<sup>3+</sup> | Julkaisu = Journal of Fluorescence | Vuosikerta = 17 | Numero = 3 | Sivut =
Yhdessä [[yttrium]]in kanssa tuliumia on käytetty komponenttina joissain korkean lämpötilan [[suprajohde|suprajohtavissa]] oksideissa.<ref name="britannica"/>
|