Ero sivun ”Tulium” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
p
Rivi 17:
|löytövuosi=[[1879]]
|löytäjä=[[Per Teodor Cleve]]
|atomipaino=168,934218(6)<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Standard Atomic Weights of 14 Chemical Elements Revised | Julkaisu = Chemistry International | Vuosikerta = 40 | Numero = 4 | Sivut = 23-2423–24 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = | Ajankohta = 29.10.2018 | www = https://iupac.org/standard-atomic-weights-of-14-chemical-elements-revised/ | Doi = 10.1515/ci-2018-0409 | Issn = 1365-2192 | Viitattu = 12.12.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
|atomisäde=175 (222)
|kovalenttisäde=
Rivi 44:
}}
[[Tiedosto:Thulium sublimed dendritic and 1cm3 cube.jpg|thumb|Tuliumia]]
'''Tulium''' ({{k-la| thulium}}) on [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Tm''' ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 69. Se on maapallon harvinaisin pysyvä [[lantanoidi|lantanoideihin]] ja [[harvinaiset maametallit|harvinaisiin maametalleihin]] luokiteltu aine. Se on kiiltävän hopeanvalkoinen metalli joka on hyvin [[venyvyys|venyvää]] ja helposti muokattavaa. Luonnossa tulium esiintyy vain [[vakaa isotooppi|vakaana isotooppina]] <sup>169</sup>Tm. Alkuaine on samankaltainen kuin muutkin lantanoidit, eikä sillä ole juurikaan niistä poikkeavia ominaisuuksia.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/science/thulium | Nimeke = Thulium | Julkaisu = Encyclopædia Britannica Online | Viitattu = 20.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Emsley">{{Kirjaviite | Tekijä = Emsley, John | Nimeke = Nature's Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements | Vuosi = 2001 | Sivu = 442-444442–444 | Julkaisija = Oxford University Press | Isbn = 0198503407 | www = https://books.google.fi/books?id=Yhi5X7OwuGkC&pg=PA442 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Krebs">{{Kirjaviite | Tekijä = Krebs, Robert E | Nimeke = The History and Use of Our Earth's Chemical Elements: A Reference Guide | Vuosi = 2006 | Sivu = 300 | Julkaisija = Greenwood Publishing Group | Isbn = 978-0-313-33438-2 | www = https://books.google.fi/books?id=yb9xTj72vNAC&pg=PA300 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Tuliumin harvinaisuudesta johtuvat kalliit tuotantokustannukset rajoittavat sen käyttöä, joten sillä ei ole merkittäviä käyttökohteita. Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 50 tonnia tuliumia [[tuliumoksidi]]n muodossa.<ref name="Emsley"/> Sitä on käytetty joissain kannettavissa [[röntgensäteily]]n lähteissä sekä [[kiinteä olomuoto|kiinteän olomuodon]] [[laser]]eissa.<ref name="britannica"/>
Rivi 89:
Tuliumin harvinaisuudesta johtuvat kalliit tuotantokustannukset rajoittavat sen käyttöä, joten sillä ei ole merkittäviä käyttökohteita kemian tutkimuksen ulkopuolella. Muut harvinaiset maametallit pystyvät korvaamaan tuliumin lähes kaikissa sen mahdollisissa käyttökohteissa. [[Ydinreaktori]]ssa säteilytettyä tuliumia (isotooppi <sup>170</sup>Tm<ref name="britannica"/>) on kuitenkin käytetty joissain kannettavissa lääketieteellistä käyttöä varten valmistetuissa röntgensäteilylähteissä. Tuliumilla [[Douppaus|doupattua]] [[kalsiumsulfaatti]]a on käytetty henkilökohtaisissa [[dosimetri|dosimetreissä]] koska se reagoi [[fluoresenssi]]llaan jo hyvin pieniin säteilytasoihin.<ref name="Emsley"/>
 
Tuliumia käytetään joissain lasereissa. Tällaisia ovat pelkästään tuliumilla doupattu Tm:YAG (tuliumilla seostettua [[yttriumalumiinigranaatti]]-materiaalia käyttävä laser), joka toimii 2&nbsp;010&nbsp;nm aallonpituudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scientificmaterials.com/downloads/Tm_YAG.pdf | Nimeke = Laser Materials Tm:YAG | Julkaisija = Scientificmaterials.com | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Koechner">{{Kirjaviite | Tekijä = Koechner, Walter | Nimike = Solid-state laser engineering | Vuosi = 2006 | Sivu = 49 | Julkaisija = Springer | Isbn = 0-387-29094-X | www = https://books.google.fi/books?id=8yM4yF_B72QC&pg=PA49 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref> Tm:YAG-laseria käytetään lääketieteessä, meteorologiassa ja [[Lidar]]-keilauksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.azooptics.com/Article.aspx?ArticleID=500 | Nimeke = Thulium YAG Lasers | Julkaisija = Azooptics.com | Viitattu = 23.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Käytössä on myös holmiumia, [[kromi]]a ja tuliumia käyttävä Ho:Cr:Tm:YAG (2&nbsp;080&nbsp;nm), sekä Cr:Tm:YAG (1&nbsp;945&nbsp;–1&nbsp;965&nbsp;nm).<ref name="Koechner"/> Tunnetaan myös [[ytterbium]]ia ja [[telluuri]]a ([[telluurioksidi]]na TeO<sub>2</sub>) sisältävä Yb,Tm,Ho-telluurikuitulaser.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Mid-infrared emission characteristic and energy transfer of Ho<sup>3+</sup>-doped tellurite glass sensitized by Tm<sup>3+</sup> | Julkaisu = Journal of Fluorescence | Vuosikerta = 17 | Numero = 3 | Sivut = 301-307301–307 | Julkaisija = Springer | Tekijä = Chen, G.X.; Zhang, Q.Y.; Yang, G.F. & Jiang, Z.H. | Ajankohta = 2007 | www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17393285 | Viitattu = 20.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = A Yb<sup>3+</sup>/Tm<sup>3+</sup>/Ho<sup>3+</sup> triply-doped tellurite fibre laser | Julkaisu = Optics Express | Vuosikerta = 16 | Numero = 14 | Sivut = 10690-10695 | Julkaisija = Optical Society of America | Tekijä = Tsang, Yuen; Richards, Billy; Binks, David; Lousteau, Joris & Jha, Animesh | Ajankohta = 2008 | www = https://doi.org/10.1364/OE.16.010690 | Viitattu = 20.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tuliumlasereiden aallonpituus tekee niistä erityisen soveltuvia etenkin pehmytkudosten leikkaamiseen lääketieteellisissä sovellutuksissa.<ref name="Duarte">{{Kirjaviite | Tekijä = Duarte, Frank J. | Nimike = Tunable laser applications | Vuosi = 2008 | Sivu = 214 | Julkaisija = CRC Press | Isbn = 1-4200-6009-0 | www = https://books.google.com/books?id=FCDPZ7e0PEgC&pg=PA214 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Nouri">{{Kirjaviite | Tekijä = Nouri, Keyvan | Nimike = Lasers in Dermatology and Medicine | Vuosi = 2011 | Sivu = 567 | Julkaisija = Springer Science & Business Media | Isbn = 9780857292810 | www = https://books.google.co.in/books?id=vkVY3JwqvrgC&pg=PA567 | www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Yhdessä [[yttrium]]in kanssa tuliumia on käytetty komponenttina joissain korkean lämpötilan [[suprajohde|suprajohtavissa]] oksideissa.<ref name="britannica"/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulium