Avaa päävalikko

Muutokset

1 153 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
viitteden päivitys, löytyi myös yksi kuusi vuotta sitten pois livahtanut viite
'''Helsingin villikanit''', puhekielessä '''citykanit''', ovat [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] vapaiksi päästettyjä tai karanneita [[Lemmikkikani|lemmikkikaneja]] (''Oryctolagus cuniculus'') ja niiden jälkeläisiä, jotka elävät luonnossa villiintyneenä [[vieraslaji]]na. Ensimmäiset havainnot villiintyneistä kaneista tehtiin 1980-luvun puolivälissä, ja populaatio alkoi levitä 2000-luvun alussa poikkeuksellisen lämpimien talvien ansiosta. Metsästyksen ja ankarampien talvien vuoksi villikanien kannan kasvu on taittunut tai määrä jopa vähentynyt 2010-luvulla, mutta ilmeisesti kanta on muodostunut pysyväksi.
 
Kaneja on pidetty haitallisina, koska ne saattavat syödä puistojen koristekasveja ja siirtolapuutarhurien hyötykasveja. Kaniinit voivat myös kaivaa käytäviä tie- ja ratavalleihin. Lisäksi niiden on pelätty levittävän loisia ja sairauksia. Toisaalta kaneja on pidetty myös osana nykyistä kaupunkiluontoa. Helsingin eläinsuojeluyhdistys on vaatinut kaninpyynnin lopettamista ja arvostellut mediaa villikaniongelman paisuttelusta.
 
== Alkuperä ja levinneisyys ==
Vuonna 2007 villikaneja oli havaittu keskustan liepeillä ainakin [[Kumpula]]ssa, [[Pasila]]ssa, [[Linnanmäki|Linnanmäen]] kulmilla ja [[Töölönlahti|Töölönlahden]] rannoilla sekä [[Tähtitornin vuori|Tähtitorninmäellä]]. Kauempana keskustasta niitä elää esimerkiksi [[Haaga]]ssa, [[Oulunkylä]]ssä, [[Pakila]]ssa<ref name="M&K2007"/>, [[Viikki|Viikissä]]<ref name="M&K2007"/> ja [[Vartiokylä]]ssä.<ref name="M&K2007"/> Kanipopulaatio on alkanut levittäytyä Helsingistä myös muihin pääkaupunkiseudun kuntiin.<ref name="kehäIII"/> [[Espoo]]ssa havaittiin ensimmäiset yksilöt vuosien 2006–2007 tienoilla [[Mankkaa]]lla,<ref name="kkliite2007"/> ja vuoteen 2009 mennessä ne olivat levinneet lännessä jo [[Kehä III]]:n yli. Niiden on arveltu leviävän myös pohjoiseen [[Vantaa]]lle.<ref name="kehäIII">Citykanit leviävät jo Kehä III:n yli.</ref>
 
Helsingissä arvioitiin eläneen keväällä 2007 vähintään 2&nbsp;000<ref name="M&K2007"/> ja syksyllä 2009 noin 7&nbsp;000 villikaniyksilöä.<ref name="kehäIII"/> Ankarat lumitalvet sekä paikoin myös metsästys ovat pienentäneet kanikantoja,<ref>[http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/226594-vantaalla-liikkuu-kymmenkunta-ilvesta-ja-parisataa-citykettua Vantaalla liikkuu kymmenkunta ilmestä ja parisataa citykettua,] Vantaan Sanomat</ref><ref>http[https://yle.fi/uutiset/city3-kanit_kaikkosivat_hietaniemen_hautausmaalta/5400467) City-kanit kaikkosivat Hietaniemen hautausmaalta,] Yle.fi, uutiset 2.8.2011</ref> mutta metsästys ei pystyne enää hävittämään niitä kokonaan.<ref name="HU2010">Jakonen</ref> Helsinkiin on siten muodostunut maailman pohjoisin vakituinen kanipopulaatio.<ref name="kkliite2007"/> Keväällä 2016 Käpylässä havaittiin kuolleita kaneja, joiden kuolinsyyksi paljastui kanin maksan kuolioittava RHD-virus.<ref>httpJuho Jokinen: [https://web.archive.org/web/20181204025416/https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002900991.html Syy kanien joukkokuolemaan selvisi,] Helsingin Sanomat 13.5.2016 (Archive.org)</ref><ref>[https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/2016/citykaneja-tappanut-rhd-virus-on-uutta-tyyppia-rhdv2/ Citykaneja tappanut rhd-virus on uutta tyyppiä.] Evira</ref><ref>Tuomas Aivelo: [http://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/kanivirus_saapui_suomeen Kanivirus saapui Suomeen,] blogikirjoitus, Tiede.fi 18.5.2016</ref> Kevään mittaan tauti levisi myös Espooseen.<ref>[http://www.lansivayla.fi/artikkeli/393051-citykaneja-tappava-tauti-levisi-jo-espooseen-ala-koske-raatoihin-kasin Citykaneja tappava tauti levisi jo Espooseen] Länsiväylä 11.5.2016</ref> Taudin ja tehokkaan metsästyksen myötä Helsingin kanikanta romahti 2015-2016.<ref>Juho Jokinen: [https://web.archive.org/web/20170318000831/http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002918528.html https://web.archive.org/web/20170318000831/http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002918528.html] Hs.fi 30.8.2016</ref>
 
[[Tiedosto:Oryctolagus cuniculus Finnish National Opera.jpg|thumb|250px|Kaksi villikania [[Suomen Kansallisooppera|Kansallisoopperan]] ulkonäyttämöllä.]]
 
[[Tiedosto:Oryctolagus cuniculus.jpg|thumb|250px|Kansallisoopperan läheisyydessä kuvattu villikani.]]
[[Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha|Helsingin yliopiston kasvitieteellisille puutarhoille]] [[Kaisaniemi|Kaisaniemessä]] ja Kumpulassa on haittaa kaneista ja myös rusakoista, sillä ne syövät hyöty- ja koristekasveja ja ne vahingoittavat ja lumitalvina saattavat jopa tappaa suuriakin puita jyrsimällä niiden tyviä kuorettomiksi. Samoja ongelmia on ollut siirtolapuutarhoissa ja puistoissa, sekä Viikissä sijaitsevilla yliopiston koeviljelmillä. [[Malmin hautausmaa|Malmin]] ja [[Hietaniemen hautausmaa|Hietaniemen]] hautausmailla kanit ja jänikset ovat julkisten istutusten lisäksi nakerrelleet omaisten kukkia. Kanit ovat myös kaivaneet koloja joihinkin tie- ja ratavalleihin.<ref name="M&K2007">Malinen</ref> Vuonna 2015 Helsingin Arabianrannassa havaittiin kanien pureskelevan rikki pysäköityjen autojen johtoja ja letkuja.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Moilanen, Kaisu | Otsikko =Citykanit tuhoavat autoja Helsingissä – jyrsivät poikki johtoja ja letkuja | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =21.9.2015 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =https://web.archive.org/web/20160305210234/http://www.hs.fi/kaupunki/a1442713047259?ref=hs-prio-C1 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.9.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }} (Archive.org)</ref>
 
Kasvaneen kanikannan vuoksi [[punkit]] ja [[täit]] ovat yleistyneet ja riski sairastua [[borrelioosi]]in tai [[jänisrutto]]on nousta. Kanien raadoista on havaittu kanitäitä, jotka levittävät jänisruttoa. Kanikanta on myös todennäköisesti lisännyt [[puutiainen|puutiaisten]] määrää.<ref name="punkit2010">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/alueetuutiset/helsinki/helsinki/2010/05/citykanit_lisanneet_punkkeja_ja_taita_helsingissa_1714020.html?origin=rss3-5569439 | Nimeke = Citykanit lisänneet punkkeja ja täitä Helsingissä | Tekijä = YLEYle Helsinki | Julkaisu = Yle.fi| Ajankohta = 26.5.2010| Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 8.4.2011}}</ref> Kaneista ei kuitenkaan löytynyt [[puutiaisaivotulehdus]]ta aiheuttavaa virusta tutkimuksessa, jossa Helsingin yliopiston virologian tutkijat analysoivat lähes 300 kantakaupungin alueelta vuosina 2008–2010 pyydetyn kanin verinäytteet.<ref>Helsingin Sanomat 14.10.2012</ref>
 
Helsingin kaupungin rakennusviraston luontoasiantuntija arvioi vuonna 2010, että kanit aiheuttavat kustannuksia kaupungille puolen miljoonan euron edestä vuosittain.<ref name="luonnons">{{Lehtiviite | Otsikko= Vieras uhka leviää luontoon| Julkaisu= Luonnonsuojelija| Ajankohta= 2010| Vuosikerta= 36|Numero= 4| Sivut=7 | Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto| Tunniste= ISSN 0788-8708}}</ref> Metsästykseen kuluu noin 300&nbsp;000 euroa vuodessa.<ref name="hesy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hesy.fi/arkisto/info/tiedote060911.htm | Selite = vanhentunut linkki| Nimeke = Designpääkaupungin postimerkkiin päässeen eläimen tappaminen tahraa kaupungin imagon | Ajankohta = 6.9.2011 | Julkaisija = Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry. | Viitattu = 9.5.2014| Arkisto = http://archive.vn/R1Gmu}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko= Metsästys ei ole luonnonsuojelijan harrastus| Julkaisu= Luonnonsuojelija| Ajankohta= 2010| Tekijä=Hannele Luukkainen ja Anja Lampio|Selite= yleisönosastokirjoitus|Numero=6| Sivut=23| Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto| Tunniste= ISSN 0788-8708}}</ref> Yhteensä kanintorjuntaan on käytetty yli 1,19 miljoonaa euroa vuosina 2009–2012,<ref>{{Lehtiviite | Otsikko= Kaninjakten kostar 800 euro per dag| Julkaisu= Hufvudstadsbladet| Ajankohta= 13.2.2013| Tekijä= Jeanette Björkqvist|Sivut= 10| Julkaisija= KSF Media Ab| Tunniste= ISSN 0356-0724| Verkko-osoite= http://www.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx}}</ref> minkä lisäksi rahaa on laitettu myös välittömään kasvien suojaamiseen ja aitaamiseen.<ref name="luonnons"/> Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen mukaan suuri osa kantakaupungin aroista istutuksista on jouduttu jo suojaamaan jänisverkoilla,<ref name="hesy"/> joten uusia kanituhoja ei juurikaan havaittu vuonna 2010.<ref>Jeannette Östman: Sista eldprovet för puschinian. Hbl 30.4.2010</ref>
 
== Metsästys ja vahinkojen torjunta ==
 
Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty [[riista]]eläimeksi,<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#P5 Metsästyslaki 28.6.1993/615 §5] Luettu 8.4.2011</ref> jota saa [[metsästys|metsästää]] 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P24 Metsästysasetus 12.7.1993/666 §24] Luettu 8.4.2011</ref> [[Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos]] (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä. Määrä oli suurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3&nbsp;900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli romahtanut 1&nbsp;200 kaniin vuodessa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Metsästys 2011| Vuosi = 2012| Sivu = 22 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos| Tunniste = ISBN 978-951-776-909-9| www = https://web.archive.org/web/20130618024658/http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tiilastoja_5_2012_web.pdf | Viitattu = 11.3.2013}} (Archive.org)</ref>
 
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Paula Havas-Matilainen | Otsikko =Helsingin vuosi 2006: Kaninmetsästystä | Julkaisu = Pimpinella| Ajankohta = 2006| Vuosikerta = 25| Numero = 2 | Sivut = 30| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kasvitieteellisten puutarhojen tiedotuslehti | Tunniste= ISSN 1796-4555| www = https://web.archive.org/web/20130323231534/http://botania.fi/wp-content/uploads/2012/10/pimpinella25.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.3.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }} (Archive.org)</ref> Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu [[Stara]].<ref name="HU2010"/> Staran projektipäällikön mukaan kanikannan kasvu on saatu loppumaan, kantaa on pystytty harventamaan ja metsästystä aiotaan jatkaa.<ref name="metro"/> Metsästyskaudella 2011–2012 Helsingin seudulla metsästettiin noin 800 kania ja metsästyskaudella 2012–2013 saalis jäänee samalle tasolle.<ref name="metro">{{Verkkoviite | Osoite = http://m.metro.fi/kamppi/uutiset/citykanien_tarkka_tappotilasto_tehdaan_metsastyskauden/ | Selite= vanhentunut linkki |Nimeke = Citykanien tarkka tappotilasto tehdään metsästyskauden päättyessä| Tekijä = Marke Harkas| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Metro| Ajankohta = 18.2.2013| Viitattu = 11.3.2013 |Arkisto =http://archive.vn/J9qwk}}</ref> Metsästetyt kanit myydään [[Korkeasaari|Korkeasaaren eläintarhaan]] petoeläinten ruuaksi muutaman euron kappalehintaan.<ref name="fretit2009">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.taloussanomatis.fi/harrastuksettaloussanomat/2009oma-raha/12/03/helsinkiart-maksaa-freteille-10-euron-tuntipalkkaa/200924801/1392000001656379.html | Nimeke = Helsinki maksaa freteille 10 euron tuntipalkkaa | Tekijä = Korhonen, Petri| Julkaisu = www.taloussanomat.fi| Ajankohta = 3.12.2009| Julkaisija = Taloussanomat | Viitattu = 3.12.2009}}</ref>
 
Kanien metsästyksessä käytetään monia eri menetelmiä. Aluksi välineenä olivat jousimetsästyksen harrastajien [[Jousi (ase)|jouset]].<ref name="M&K2007"/> Nykyisin yleisempiä tapoja ovat öisin tapahtuva pitkäverkkopyynti ja ympärivuorokautinen loukkupyynti.<ref name="HU2010"/> Vuodesta 2008 Helsingin kaupungin rakentamispalvelu on hyödyntänyt kanien metsästyksessä [[fretti|frettejä]] eli kesyhillereitä. Frettejä laitetaan kanijahtiin vilkkailla paikoilla keskustan puistoissa, missä ampuminen tai loukuttaminen ei ole mahdollista. Fretti tunkeutuu kanien kaivamiin koloihin ja ajaa kanit koloistaan ulkona odottaviin verkkoihin. Menetelmä toimii tehokkaimmin talvella, jolloin kasvillisuus on lakastunut ja kanit oleilevat enimmäkseen pesäkoloissaan. Fretit saalistavat pareittain omistajansa ja kaupungin työntekijöiden valvonnassa. Frettejä käytetään noin 7–8 tuntia päivässä, ja sinä aikana ne voivat saada kiinni parikymmentä kania.<ref name="fretit2009"/>
 
Kanien aiheuttamia haittoja voidaan torjua muutenkin kuin metsästämällä, esimerkiksi suojaamalla kasveja verkoilla ja valitsemalla sellaisia koristekasveja, jotka eivät maistu jäniseläimille.<ref name="hesy2">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20121007023950/http://www.hesy.fi/info/tiedote310310.htm | Nimeke = Villikaniongelmaa jatkuvasti paisuteltu julkisuudessa | Ajankohta = 31.3.2010 | Julkaisija = Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry. | Viitattu = 12.3.2013}} (Archive.org)</ref> Lisäksi pedot säätelevät kanikannan kokoa. Kaupunkikanien on otaksuttu houkutelleen muun muassa [[huuhkaja]]t ja ketut kantakaupungin alueelle, aivan ydinkeskustaan asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/citykanit_houkuttelevat_petoja_kaupunkiin/ | Selite= vanhentunut linkki | Nimeke = Citykanit houkuttelevat petoja kaupunkiin| Tekijä = Samuli Laita & Samuli Leivonniemi| Julkaisu = Metro| Ajankohta = 27.2.2009 | Viitattu = 12.3.2013 | Arkisto = http://archive.vn/Vssne}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/huuhkajaperhe_pesii_kauppakeskuksen_katolla_helsingissa/3-5324883 | Nimeke = Huuhkajaperhe pesii kauppakeskuksen katolla Helsingissä | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.3.2011 | Viitattu = 9.5.2014}}</ref> Helsingin kettukanta saattaakin olla jo yli sata yksilöä. Kettujen lisäksi kanit kiinnostavat muun muassa kärppää. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://mwww.iltalehti.fi/uutiset/2013040116846315_uu.shtmla/2013040116846315 | Nimeke = Cityketut yleistyvät| Tekijä = STT - IL| Julkaisu = Iltalehti| Ajankohta = 011.044.2013| Viitattu = }}</ref>
 
== Myönteisiä näkemyksiä ==
Villikaneihin suhtauduttiin aluksi melko välinpitämättömästi, jopa suojelevasti. Esimerkiksi vuonna 2001 Helsingin kaupungin silloinen ympäristönsuojelupäällikkö arvioi, että kaneista ei tulisi olemaan välitöntä haittaa.<ref name="M&K2007"/> Koska villikanien runsastumisesta ja haitoista ei ollut Suomessa aiempaa kokemusta, ja eläimet olivat eläneet jo melko pitkään rajallisella alueella aiheuttamatta mitään ongelmia, niiden hävittämistä ei osattu pitää tarpeellisena.<ref name="kkliite2007"/> Myöhemmin kanien vallatessa uusia elinalueita, paikalliset asukkaat ovat aluksi pitäneet niitä ”söpöinä pikku otuksina”. Vasta kun eläinten aiheuttamat haitat alkoivat näkyä, osa asukkaista alkoi vaatia toimenpiteitä kanien hävittämiseksi.<ref name="M&K2007"/>
 
Helsingin eläinsuojeluyhdistys on useissa tiedotteissaan vaatinut kaninpyynnin lopettamista ja huomauttanut, että istutusten suojaus verkoilla on kestävä ja metsästystä huomattavasti edullisempi tapa torjua kanituhoja. Citykanien on katsottu jo vakiintuneen osaksi kaupunkiluontoa. Lisäksi yhdistys on syyttänyt mediaa kanien aiheuttamien tuhojen paisuttelusta ja toivonut kohtuutta niitä koskevaan uutisointiin.<ref name="hesy2"/> Kaniuutisointia on arvostellut myös viestintätutkija, dosentti Jukka-Pekka Puro kirjoituksessaan ''Pyhä sota kaupunkikaneja vastaan''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jukka-Pekka Puro | Otsikko = Pyhä sota kaupunkikaneja vastaan| Julkaisu = Journalismikritiikin vuosikirja 2009| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 96-104 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Journalismin tutkimusyksikkö| Selite= | Tunniste= ISBN 978-951-44 7643-3| www = http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65344/978-951-44-7643-3.pdf | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 12.3.2013}}</ref> Toimittaja Pekka Vehviläinen on ''Journalisti''-lehden kolumnissa irvaillut Kania pataan -juttusarjaa, jossa ''Helsingin Sanomien'' toimittaja opetteli pyydystämään citykaneja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/08/kolumnit/takaikkuna/ |Selite = vanhentunut linkki | Tekijä = Pekka Vehviläinen | Otsikko = Eläinten vallankumous | Julkaisu = Journalisti | Ajankohta = 22.4.2010| Numero = 8 | Julkaisija = Suomen Journalistiliitto – Finlands Journalistförbund ry | Tunniste= ISSN 1236-3596|Arkisto =http://archive.vn/QmZvk}}</ref>
 
Kanit ovat päässeet koristamaan designpääkaupungin juhlapostimerkkiä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.futurecity.fi | Nimeke = Future city - tulevaisuuden kaupunki| Viitattu = 12.3.2013}}</ref>, ja ''Helsingin Sanomien'' joulukalenterissa on esiintynyt citykani Elli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/aihe/joulukalenteri/ | Selite = vanhentunut linkki | Nimeke = Joulukalenteri 2012| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Viitattu = 12.3.2013 |Arkisto =http://archive.vn/Y60ae}}</ref> [[Tuomas Kyrö]]n kirja ''Kerjäläinen ja jänis'' kertoo romanikerjäläisestä, jonka ainoa turva on ”toinen hylkiö”, citykani.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/elavaarkistoaihe/artikkelitartikkeli/tuomas_kyro_kerjalainen_ja_janis_72990.html2011/09/29/tuomas-kyro-kerjalainen-ja-janis#media=72993 | Nimeke = Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis| Tekijä = Nadja Nowak ja Seppo Puttonen| Julkaisu = Elävä arkisto| Julkaisija = yle.fi| Viitattu = 12.3.2013}}</ref> Vuonna 2011 tehty dokumenttielokuva ''Jahti'' kuvaa villikanien metsästystä ”luonnottomaksi” ja ”paradoksaaliseksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/ohjelmisto/jahti | Nimeke = Jahti| Julkaisu = YLE Yle 1 Dokumenttiprojekti| Julkaisija = yle.fi| Viitattu = 12.3.2013}} {{404}}</ref>
 
== Tutkimuksia ==
 
[[Luonnontieteellinen keskusmuseo]] on kartoittanut kanien leviämistä yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa. Tärkeää tutkimusaineistoa ovat olleet kansalaisten tekemät havainnot, joita on kerätty Internetissä toimivan [[Hatikka]]-palvelun avulla.<ref name="kehäIII"/> Lisäksi Helsingin kaupungin rakennusvirasto on kustantanut riistaeläintieteen opiskelijan tekemän kaniselvityksen <ref name="M&K2007"/> Tästä materiaalista Päivi Leikas laatikin yliopiston metsätieteiden laitokselle [[pro gradu]] -tutkielmansa pääkaupunkiseudun villikanien levittäytymisestä ja ravintokasveista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.helsinki.fi/metsatieteet/tutkimus/maisterintutkielmat_mmeko2000_2009.html | Nimeke= Maisterintutkielmat - metsäekologia| Selite= Leikas, Päivi: Pääkaupunkiseudun villikanien levittäytyminen sekä villikanien ravintokasvit| Julkaisu= Helsinki.fi/metsatieteet|Ajankohta= 2009| Julkaisija= Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos| Viitattu= 8.4.2011| Arkisto =http://archive.vn/Xrla}} {{404}}</ref>
 
== Lähteet ==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135250298386?ref=lk_hs_ka_1|Selite = vanhentunut linkki| Nimeke = Citykanit leviävät jo Kehä III:n yli | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 26.10.2009 | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 24.1.2010|Arkisto =http://archive.vn/L6xQ}}
*{{Lehtiviite | Tekijä= Jakonen, Jani| Otsikko= Citykanien metsästys on jälleen käynnissä| Julkaisu= Helsingin Uutiset| Ajankohta= 25.–26.9.2010| Sivut= 3|www=http://www2.lehtiluukku.fi/reader_f?dt=MTMwMjI2ODQ0NS03MTU0LTczODg0NjgzMjI4MmMzNTllODNhZjNjYjkxYzEyMjg0&da=f1c4ec984096c045888962ae1b8651fc&ti=SGVsc2luZ2luIFV1dGlzZXQgKGl05CkgMjUuMDkuMjAxMA%3D%3D|www-teksti =Lehden verkkoversio}}
*{{Lehtiviite | Tekijä= Kemppainen, Jouni K.| Otsikko= Kanit keskuudessamme| Julkaisu= Kuukausiliite| Ajankohta= lokakuu 2007| Sivut= 76–83| Julkaisija= Helsingin Sanomat| Tunniste= ISSN 0780-0096}}
== Aiheesta muualla ==
* Lumiaro, Riku: [http://archive.is/DIug Kani – onni vai onnettomuus?] Ympäristö-lehti. 5/2009.
* [http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/228 Metsästäjäliitto: Villikani] ([http://archive.vn/Z6lR Arkistoitu versio])
* Helsingin Rakennusvirasto: [http://www.hel2.fi/hkr/julkaisut/2010/kaniraportti_web.pdf Kanit Helsingissä ja kanivahinkojen torjunta (pdf)] Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:6 / Katu- ja puisto-osasto.
* [http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/ohjelmisto/jahti Jahti] Yle.fi. 2012.
 
{{Metatieto}}
45 755

muokkausta