Ero sivun ”Jyväskylän kaupunginosat” versioiden välillä

Myös tilastoissa Jyväskylä on jaettu 14 suuralueeseen. Ne muodostuvat [[tilastoalue]]ista, jotka puolestaan muodostuvat [[pienalue]]ista. Jyväskylän pienalueet suuralueittain ryhmiteltynä on esitetty artikkelissa [[Luettelo Jyväskylän pienalueista]].

 

:  1. [[Keskusta (Jyväskylä)|Keskusta]] – Jyväskylän yritteliäisyyden keskus -alueet noin asemalta Yliopistonkadulle sekä yliopistolta Tourujoelle. Käytetään myös nimityksiä Alakaupunki sekä Yläkaupunki. Monia kauppakeskuksia ja ravintoloita

:  2. [[Harju (Jyväskylä)|Harju]] – kaupunginosa käsittää alueen harjulta entiselle Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle tai Taulumäen kirkolle. Alueella kauppatori ja vanhahkoa kerrostaloasutusta

: 29. [[Mannila (Jyväskylä)|Mannila]] - sanotaan myös nimeltä Mankola – on omakotialue muusta kantakaupungista melko eristyksissä Tuomiojärven ja Palokkajärven välisen [[kannas|kannaksen]] leveässä osassa. Halki kulkee nelostie. Jaetaan niin sanottuihin Ylämannilaan eli Mannisenmäkeen ja Alamannilaan eli Rantueeseen. Useimmat kadut nimetty [[kestikievari]]aiheisesti.

 

:  7. [[Kypärämäki]] – asuinalue kantakaupungista länteen. Jaetaan Kypärätien, Kypärärinteen, Köhniön ja Köhniönrannan osa-alueisiin. Osa omakotitaloista myös pengerrettyjä, koska maasto epätasaista

:  8. [[Savela (Jyväskylä)|Savela]] – vanha teollisuusalue, mutta rajaa on siirretty pohjoisemmaksi siten, että tehtaat kuuluvat Mäki-Mattiin. Nykyinen Savela on asuinaluetta Rautpohjan pohjoispuolella

: 38. [[Ruoke]] – vanhan rautatieseisakkeen tuntumassa jonkin verran omakotiasutusta, jonka suunnitellaan laajenevan itään päin 2010-luvun lopulla. Alue ulottuu Ruokepuoliselta lähelle [[Könkkölä (Jyväskylä)|Könkkölää]]

 

: 13. [[Lohikoski]] – entinen teollisuusyhdyskunta, nykyisin lähinnä ainoastaan asuinaluetta: sekä omakoti- että kerrostaloasutusta

: 19. [[Seppälänkangas]] – lähinnä teollisuutta ja teollisuusyrityksiä, ei täällä juurikaan asutusta. Alueella sijaitsee muun muassa Jyväskylän Prisma ja muita kauppoja. Alueen lounaisosassa on hiljalleen kasvava [[Heinälampi|Heinälammen]] asuinalue, jota kaavoitetaan edelleen

: 64. [[Ankeriasjärvi]] – miltei kokonaan erämaaluontoista metsä- ja järvialuetta Seppälänkankaan koillispuolella. Aluetta hallitsee pitkulainen Ankeriasjärvi, jonka länsirantaa pitkin kulkee [[Jyväskylä-Haapajärvi-rata]]. Eteläosiin on rakenteilla Huhtasuohon kiinni kasvava [[Vääräjärvi|Vääräjärven]] asuinalue.

 

: 15. [[Kangasvuori]] – tiheään asuttu kerrostalokaupunginosa Kangasvuorentien varrella, [[Pupuhuhta|Pupuhuhdan]] asuinalue sekä yli kaksi kilometriä pitkä [[Kangasvuoren rautatietunneli]] alueen eteläosassa. Lounaisosassa [[Seppälä (Jyväskylä)|Seppälän]] yritysalue, jolla runsaasti tavarataloja ja huoltopisteitä

: 20. [[Huhtasuo]] – 1970-luvulta alkaen rakennettua kerrostaloaluetta Kangaslammen rannalla sekä [[Sulku (Jyväskylä)|Sulun]] alueella, tiheään rakennettua. Alueella Huhtasuon kirkko, koulut ja Huhtakeskus. Lisäksi uusi Vääräjärven asuinalue, jonka rakentaminen on vielä osittain kesken.

 

[[Tiedosto:Ainolanranta Jyväskylä.jpg|thumb|Ainolanrannan asuintaloja Kuokkalassa]]

: 22. [[Ristonmaa]] – toistaiseksi melko metsäisää, mutta reunoilla jo tiheään omakoti- ja kerrostaloasutusta. [[Ylistönrinne|Ylistönrinteellä]] yliopiston laitoksia: mm. fysiikan, kemian ja biologian laitokset.

: 27. [[Hämeenlahti]] – metsäistä, Päijänteen rannalla sijaitsevaa aluetta. Käsittää myös Kuokkalaan kuuluvan saariston. Viime vuosiin asti ei juuri asutusta, mutta pohjoisosassa on hiljattain rakennettu [[Samulinniemi|Samulinniemen]] asuinalue, jonka odotetaan tuplaavan Hämeenlahden asukasluvun ennen pitkää

 

: 18. [[Keltinmäki]] – kaupunginosa käsittää alueet Keuruuntien etelälaidalla Keljonkeskukselta miltei Köhniöntaukselle asti. Alueella Keltinmäen kirkko, Keltinkeskuksen kerrostaloalue, [[Mäyrämäki (Jyväskylä)|Mäyrämäen]] ja [[Myllyjärvi (Jyväskylä)|Myllyjärven]] 1970-luvun omakotialueet sekä Mustalammen ja Ylämyllyjärven tuoreehkot omakotialueet. Metsää myös runsaasti sekä alueella Roninmäen linkkimasto

: 35. [[Taka-Keljo]] – yksi Jyväskylän harvimpaan asutuista kaupunginosista. Asukkaita on jäljellä enää muutamia, alueella Mustankorkean jäteasema, Sallaajärven palvelukoti, TV-masto sekä Kolmisoppisen hiihtomaja. Alueella paljon lampia tai järviä sekä arvokas [[Sallaajärven aarnialue]]

: 37. [[Valkeamäki]] – erittäin harvaan asuttu kaupunginosa Keuruuntien etelälaidalla Köhniönjärveltä Ruokepuoliselle. Alueen kaavoittamista asuinalueeksi on suunniteltu, mutta hanketta vastustetaan laajalti, sillä Valkeamäen luonnontilaisuus halutaan säilyttää.

 

: 10. [[Keljo]] – alue ulottuu Jyväskylä-Haapamäki-radan eteläreunalta suunnilleen Keljonkeskus-kauppakeskuksen eteläpuolelle, rajaten idässä [[Rantaväylä]]ä. Pohjoisosassa suunnilleen Kukkumäen vertaisia omakotitaloja, etelässä myös kerrostaloja sekä [[Keljonkeskus]].

: 21. [[Keljonkangas]] – tiheään rakennettua omakotialuetta. Käsittää Myllylammen, Keljonkankaan keskustan, Sarvivuoren, Sääksvuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, rajoittuu idässä [[Keljonlahti|Keljonlahteen]], jonka rannalla [[Keljonlahden satama]]. Kaupunginosan halki kulkee pitkittäissuunnassa [[Orivesi–Jyväskylä-rata]], josta alueella kaksi tunnelia. Keljonkangas liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965.

: 30. [[Etelä-Keljo]] – rakenteilla oleva teollisuuskiinteistö- ja yritteliäisyysalue Keljonkankaan moottoritien länsipuolella, suunnilleen Säynätsalontien eritasoliittymän seutuvilla. Asutusta ei toistaiseksi paljon, myös runsaasti metsää.

 

: 16. [[Halssila]] – melko tiheään rakennettu, vanhahko asuinalue Vaajakoskentien varrella, Jyväsjärven pohjoispuolella. Alueella on paljon omakotitaloja, mutta myös uudempia pienkerrostaloja. Edelleen alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Pohjoisosassa Aittovuoren retkeilyalue, etelässä [[Rauhalahden voimalaitos]] sekä [[Viherlandia]]

 

[[Tiedosto:Säynätsalo.vaakuna.svg|thumb|right|100px|Säynätsalon kotiseutuvaakuna]]

Alue käsittää entisen [[Säynätsalo]]n kunnan alueen, joka liitettiin Jyväskylään 1993.

: 34. [[Kinkovuori]] – alue käsittää muusta Jyväskylästä erillään, vain vesirajan kautta, olevan Säynätsalon mannerkaistaleen. Lähes joka puolelta Muuramen ympäröimä. Aluetta rakennetaan parhaillaan asuinalueeksi

 

[[Tiedosto:Jyväskylän mlk.vaakuna.svg|thumb|right|100px|Jyväskylän maalaiskunnan kotiseutuvaakuna]]

Suuralueet 10, 11, 12 ja 13 muodostivat aiemmin [[Jyväskylän maalaiskunta|Jyväskylän maalaiskunnan]].

: 63. [[Kuukanpää]] – pienehkö, peltomaisemien leimaama alue Nelostien ja Jylhänperän kylän välissä. Ei enää kovinkaan paljon asutusta. Kylästä on saanut nimensä hiljattain rakennettu [[Seututie 638|Kuukanpääntie]], [[Leppävesi (taajama)|Leppäveden]] ja Tikkakosken välinen tieyhteys

 

: 41. [[Palokka]] käsittää pienalueena Palokkajärven itäpuolisen alueen, Ritoniemen ja Pappilanrinteen. Alueella sijaitsevat monet julkiset palvelut, kuten [[Palokan terveysasema]], [[Palokan koulu]], [[Jokelan koulu]] ja [[Palokan kirkko]].

: 42. [[Mannisenmäki]] on kaupallisen toiminnan keskus (Palokankeskus). Siellä sijaitsee automarketteja ja liikennemyymälöitä nelostien molemmin puolin.

: 57. [[Vertaala]] on nauhamainen haja-asutusalue Nyrölän itäpuolella.

 

: 65. [[Sulunperä]] on metsävaltainen pienalue Vaajakosken pohjoispuolella ja Palokan itäpuolella. Myös omakotiasutusta on noussut alueelle.

: 66. [[Jyskä]] on teollisen toiminnan ympärille kasvanut asuinalue. Jyskän pienalueen etelärajana on [[Vaajakosken moottoritie]].

: 79. [[Mehtovuori]] on Leppäveden pohjoispuolella sijaitseva Leppävesi-järven suurehko niemi, jossa on maa- ja metsätalouden toimintaa sekä kesäasutusta.

 

: 54. [[Vesanka]] on järviseudulle sijoittunut omakotialue, joka koostuu neljästä asumusryppäästä ja haja-asutuksesta. Näitä tihentymiä olivat rautatieasema, Kettulanmäki, Möykynmäki ja [[Ruoke]].

: 55. [[Kuohu]] on [[valtatie 23]]:n varressa oleva kylä, joka kasvoi aikoinaan sahayrityksen ympärille. Kuohu on 15 km Jyväskylän länsipuolella.

: 56. [[Varsalanperä]] on pieni maatalousvaltainen kylä Vesangasta [[Ylä-Tuomiojärvi|Ylä-Tuomiojärvelle]] johtavan tien varressa.

 

[[Tiedosto:Korpilahti.vaakuna.svg|thumb|right|100px|Korpilahden kotiseutuvaakuna]]

Suuralue käsittää entisen [[Korpilahti|Korpilahden]] kunnan alueen.