Wikipedia

Ero sivun ”Ranskan suuri vallankumous” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Vuoripuolueen valtaannousu ja terrorivalta: - tässä kohden myös uusiksi
→‎Aikajana: - lis., w-fix
Rivi 187:
* 1783 [[Amerikan vallankumous]] päättyy Pariisin rauhaan, uudistusten kannattajat saavat siitä toivoa, ja myöhempi Ranskan vallankumousten kenraali Lafayette ja muut vallankumouksen puolella taistelleet innoittuivat vapausaatteesta.
* 2.7.1787 [[Pariisin parlamentti]] torjuu kuninkaan uudet verolait. Kuninkaan kuitenkin julistettua lain 6.8. parlamentti julisti lain laittomaksi kansan tuella, mutta kuningas erottaa parlamentin ja sulkee Pariisin poliittiset klubit.
* 5.5.1789 neuvoa-antavat[[Ranskan valtiopäivätsäätyjen yleiskokous]] (”Estates-General”) kutsutaan koolle ensi kerran vuoden 1614 jälkeen, kun kuningas [[Ludvig XVI]] haluaa rahapulan vuoksi verottaa myös aatelia ja papistoa.
* 17.6.1789 kolmas sääty (joka edustaa periaatteessa 97 % kansasta, joskin varallisuudella painotetusti, ja johon osa papistosta oli jo liittynyt ja aatelia liittyi 24.6.) julistautuu [[KansalliskokousRanskan kansalliskokous (Ranskan vallankumous)|kansalliskokoukseksi]].
* 27.6.1789 kuningas tunnustaa kansalliskokouksen ja käskee 1. ja 2. säädyt liittymään siihen.
* 9.7.1789 Kansalliskokous ottaa nimekseen [[Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous|perustuslakia säätävä kansalliskokous]].
* 14.7.1789 [[Bastiljin valtaus]], josta tuli yksi vallankumouksen symboli, vaikka vankilassa oli enää seitsemän vankia ja ylivoimainen puolustus antautui hyökkäävän väkijoukon säästämiseksi verilöylyltä. Vastoin väkijoukon johtajan lupausta väkijoukko murhaa Bastiljista poistuvat. Mm. kuvernööri [[Bernard-René de Launay|de Launay]] ja myöhemmin valtiovarainministeri [[Joseph Foullon]] ja Pariisin pormestari [[Jacques de Flesselles|de Flesselles]] surmataan.
* 4.8.1789 ”[[Vallankumouksen helluntaiyö]]”: kansalliskokous lakkauttaa [[feodalismi]]n eli aatelin ja papiston tuomio- ja verotusvallan alueensa talonpoikiin (mm. [[kymmenykset]]) ja kaikki säätyetuoikeudet.
* 27.8.1789 kansalliskokous hyväksyy [[IhmisoikeuksienIhmis- julistusja (Ranskankansalaisoikeuksien vallankumous)julistus|ihmisoikeuksienihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksen]] [[Amerikan vallankumous|Amerikan vallankumouksen]] mallin mukaisesti ja [[Thomas Jefferson]]in esitarkastamana.
* 5.–6.10.1789 liberaali monarkistinen perustuslaki, Pariisin väkijoukot,{{selvennä}} [[naisten marssi Versaillesiin]].
* 6.10.1789 kuningas Ludvig XVI suostuu viimein ratifioimaan feodalismin lakkauttamisen. Versailles'n linna vallataan. Kuningas ja kansalliskokous siirtyvät Pariisiin.
* 20.–25.6.1791 kuningasperhe [[Varennesin pako|yrittää paeta]] ja se tuodaan väkivalloin takaisin Pariisiin.
* 27.8. Itävallan keisari [[Leopold II (keisari)|Leopold II]] ja Preussin kuningas [[Fredrik Vilhelm II]] antavat Ranskan vallankumousta vastaan suunnatun [[Pillnitzin julistus|Pillnitzin julistuksen]].
* 10.7.1791 [[keisari Leopold II]] kutsuu kuningashuoneet lankonsa Ludvig XVI:n avuksi.
 
===Lakiasäätävä kokous===
* 1.10.1791 [[LakiasäätäväRanskan kokous (Ranska)|lakiasäätävä kokouskansalliskokous]] korvaa perustuslakia säätävän kansalliskokouksen. Girondisteilla ja muilla [[liberaaleilla]] yhänyt enemmistö.
* 20.4.1792 Ranska julistaa sodan Itävaltaa vastaan.
* 10.–13.8.1792 [[Tuileries'nTuileries’n palatsin valtaus]]. Kuningas pidätetään perheineen. [[Georges Danton]] oikeusministeriksi.
* 10.8.1792 [[Sveitsiläiskaarti]] murhataan. Kuningas pidätetään perheineen. [[Georges Danton]] oikeusministeriksi.
* 3.-7.9.1792 [[syyskuun murhat]] Pariisin vankiloista Vuoripuolueen yllytyksestä.
* 20.9.1792 kansalliskokous[[kansalliskonventti]] korvaa lakiasäätävän kokouksenkansalliskokouksen.
* 21.9.1792 monarkia lakkautetaan. [[Ranskan ensimmäinen tasavalta|Ensimmäinen tasavalta]].
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous”