Ero sivun ”Mississippin kulttuuri” versioiden välillä

'''Mississippin kulttuuri''' oli [[Mississippi (joki)|Mississippi]]n jokilaakson seuduille [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] keskilänteen noin 800–1500 jaa. kehittynyt [[esikolumbiaaninen intiaanikulttuuri]], jonka asutuskeskuksiin rakennettiin suuria temppelikumpuja. Ne muistuttivat [[Mesoamerikan intiaanikulttuurit|Mesoamerikan tuon ajan kulttuurien]] pyramideja, ja niissä uhrattiin ihmisiä. Niissä oli temppeleitä, ylimystön asuinpaikkoja ja hautoja. Kulttuuri oli kivi-kuparikautinen. Elanto hankittiin pääosin maissin viljelyllä. Kauppaverkko ulottui [[Kalliovuoret|Kalliovuorilta]] [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelle]] ja [[Atlantti|Atlantille]] ja pohjoisessa [[Suuret järvet|Suurille järville]] asti. Yhteiskunta oli kerrostunut [[kasti]]yhteiskunta, jonka johdossa oli päällikkö, jota palvottiin jumalana. Mississippin yhteiskuntaa pidetään mutkikkaana [[päällikkökunta]]na, jota on verrattu Rooman vallan jälkeistä, ennen kristinuskon tuloa Englannissa vallinneeseen yhteiskuntaan. Kulttuuri kehittyi välillä 500–1000 myöhäisestä [[Metsämaan kulttuuri]]sta, ja alkoi useimmilla alueilla noin vuonna 1000. Kulttuurin alku liittyi maissinviljelyn luonnehtimaan asutuksen paikalleen asettumiseen. Kulttuurin mahtavimpana aikana pidetään useimmin kulttuurin keskivaihetta 1200–1400, jolloin kulttuurin tunnetuin keskus [[Cahokia]] oli valtansa huipulla, ja sotaisa SECC-traditio ilmeni. Sotaisuus näkyy mm. linnoitetuujenlinnoitettujen asuinpaikkojen lulumääränlukumäärän kasvuna.

maissianmaissin merkitys jäi silti pieneksi. Tämä johtuu siitä, ettei silloinen maissi menestynyt Pohjois-Amerikan lyhyissä kesissä. Noin 900 jaa tullut uusi maissilajike sieti lyhyempää kasvukautta ja muutti näin kulttuurin olemuksen. Lisäksi vuonna 1100 jaa tulivat nykyisestä Meksikosta pavutkin. Jo yksistään maissa mahdollisti suuren väestön kasvun<ref name="Diamond_2003_163_165">Diamond 2003, s 163, 164, 165</ref>.

Tyypillisessä Mississipin pikkukaupungissa oli 1-20 tasalakista kumpua ja/tai eliitin asunialueitaasuinalueita, jotka oli paaluaidoin ympäröityjä<ref>Coe&Snow&Nbanson 1986, s 59</ref>. Cahokian valvoma mutkikas päällikökuntapäällikkökunta liene käsittänyt ainakin kolmen kokoisia keksuksiakeskuksia ja lisäksi pikkukyliä<ref>[http://www.museum.state.il.us/RiverWeb/landings/Ambot/prehistory/mississippian/society/settle-intro2.html]</ref>. 1. porras oli cahokia, 2. porras suuria kyliä, mm. Mitchell, East St Louis, Mt Pulcher<ref>[http://www.museum.state.il.us/RiverWeb/landings/Ambot/prehistory/mississippian/society/set-village2a.html ]</ref>. Ei teidetätiedetä, olivatko nämä puoliksi itsenäisiä vai tiukasti Cahokian keskitetyn valtapyramidin alla. 3. porras käsitti vielä pienempiä kyliä, joissa oli mahajamisia taloja.

Se ulottui lähinnä jokilaaksoissa MisisisipinMississipin keski- ja Ohiojoen alajuoksulle<ref>http://www.jstor.org/stable/1593795</ref>. Tällä alueella asutuskeskuksia hylättiin ja/tai niiden väkiluku pieneni. Asukasluku väheni jokilaakson paikoissa, mutta muualla pysyi ennallaan. Etelä-Mississippin temppelikumpu kulttuuri säilyi. Myös Fort Ancientin alueella maissin viljely väheni, metsästyksen merkitys kasvoi. Kuivuus, tulvat, kulkutaudit tai sodat hävittivät keskuksia.

*[[Wickliffe mounds]]: [[PäällikkokuntaPäällikkökunta]] Länsi-[[Kentucky]]ssa.

*[[Aztalanin kansallispuisto, Wisconsin]]: Pieni Mississippi -keskus