Ero sivun ”Jacques Pierre Brissot” versioiden välillä

Brissot’n isä omisti [[kievari]]n Chartresissa. Brissot työskenteli nuoruudessaan avustajana asianajotoimistoissa Chartresissa ja Pariisissa, mutta hänen mielenkiintonsa siirtyi pian kirjoittamiseen.<ref name="brit" /> Hän julkaisi oikeustieteellisiä teoksia sekä vuosina 1782–1786 [[oikeusfilosofia]]a käsitelleen kymmenosaisen teoksen ''Bibliothèque philosophique du législateur, du politique et du jurisconsulte''.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbd/0101.html ''Nordisk familjebok'' (1905), s. 170–171] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 30.9.2018.</ref> Näissä varhaisissa teoksissa näkyi [[Voltaire]]n ja [[Jean-Jacques Rousseau]]n ajatusten vaikutus. Brissot kirjoitti myös useisiin lehtiin ja pyrki yhdistämään eurooppalaisen sivityneistönsivistyneistön yli valtiorajojen.<ref>[[:s:en:1911 Encyclopædia Britannica/Brissot, Jacques Pierre|Jacques Pierre Brissot]] {{en}} ''Encyclopædia Britannica'' (1911), Wikisource. Viitattu 30.9.2018.</ref> Asuessaan vuonna 1783 jonkin aikaa [[Lontoo]]ssa [[Ison-Britannian kuningaskunta|Englannissa]] hän perusti kaksi lyhytikäiseksi jäänyttä ranskankielistä aikakauskirjaa,<ref name="brit" /> joista toinen oli Englannin tieteen ja taiteen saavutuksia kuvannut ''Journal de Lycée de Londres''.<ref name="NFB" /> Palattuaan Ranskaan Brissot vangittiin [[Bastilji]]n linnoitukseen neljäksi kuukaudeksi syytettynä Ranskan hallitusta ja kuningatar [[Maria Antoinette]]a vastaan suunnattujen [[pamfletti]]en julkaisusta, mutta hänet vapautettiin jo syyskuussa 1784.<ref name="brit" />

Brissot perusti helmikuussa 1788 Englannin [[Orjuus|orjuuden]] vastaisen liikkeen innoittamana Pariisissa ''Sociéte des amis des noirs'' (”Mustien ystävien seura”) -nimisen järjestön ja matkusti saman vuoden toukokuussa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] edistämään sen toimintaa. Kuultuaan [[Ranskan säätyjen yleiskokous|Ranskan säätyjen yleiskokouksen]] [[Ranskan säätyjen yleiskokous 1789|kutsumisesta koolle]] hän palasi toukokuussa 1789 Ranskaan ja perusti heinäkuussa 1789 ''Le Patriote français'' -nimisen poliittisen sanomalehden.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Poliittiset vastustajat väittivät myöhemmin, että Brissot olisi ollut vallankumousta edeltäneinä vuosina poliisin salainen tiedottaja, petkuttaja ja pornografisten poliittisten häväistyskirjoitusten julkaisija. Väitteiden todenperäisyys on edelleen epäselvä, historiantutkija [[Robert Darnton]] väitti vuonna 1968 niitä tosiksi.<ref>Simon Burrows: [https://www.cambridge.org/core/journals/historical-journal/article/div-classtitlethe-innocence-of-jacques-pierre-brissotdiv/DCD92CDB2DC10A623F902B802802A124 The Innocence of Jacques-Piette Brissot] {{en}} ''The Historical Journal'' 23.12.2003. Viitattu 30.9.2018.</ref>