Ero sivun ”Ultraviolettisäteily” versioiden välillä

'''Ultraviolettisäteily''' eli lyhennettynä '''UV-säteily''', on [[Sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]]. Sen aallonpituus on lyhyempi kuin näkyvän [[valo]]n, mutta pidempi kuin [[röntgensäteily]]n. Lyhyt [[aallonpituus]] merkitsee sitä, että ultraviolettisäteilyn [[taajuus]] ja vastaavasti [[fotoni]]n [[energia]] on suuri.

 

Ultraviolettisäteily jaetaan kolmeen säteilyalueeseen pääasiassa säteilyn ihmisterveyteen ja ympäristöön aiheuttamien vaikutusten mukaan:

 

 

Suurina kerta-annoksina, usein ja pitkään altistettaessa ultraviolettisäteily on haitallista eliöille ja useimmille materiaaleille. Ultraviolettisäteily on lämmittävää, ja säteilyalueista UVC on polttavaa. Ultraviolettisäteilyllä on mahdollista tappaa [[Bakteerit|bakteereja]], minkä vuoksi sitä käytetään juomaveden puhdistamiseen ja esimerkiksi kirurgien leikkausvälineiden steriloimiseen.

Astronomiassa erittäin kuumat kappaleet lähettävät ultraviolettisäteilyä [[Wienin laki|Wienin lain]] mukaan. Avaruuden kappaleita on mahdollista tutkia ultraviolettisäteilyn avulla, sillä varsinkin nuoret [[Tähti|tähdet]] lähettävät paljon ultraviolettisäteilyä. Tutkimista rajoittaa maata suojaava [[otsonikerros]], joten tutkimukset tehdään avaruudesta käsin.

 

 

=== Vitamiinisynteesi ===

 

=== Kovettaminen ===

 

 

Auton ikkunalaseihin tulleita halkeamia korjataan UV-kovettuvan epoksin avulla.

 

== Auringon ultraviolettisäteily ==

Suurimpia ultraviolettisäteilyn tuottajia ovat erittäin kuumat kappaleet eli [[tähti|tähdet]], joista meidän kannaltamme tärkeimpänä [[Aurinko]]. Aurinko säteilee kaikkia ultraviolettityyppejä. Säteilystä yhteensä noin 7 prosenttia on ultraviolettisäteilyä, mutta [[ilmakehä]]n [[stratosfääri]]ssä sijaitseva [[otsonikerros]] absorboi suurimman osan UV-B-säteilystä ja kaiken UV-C-säteilyn. Niinpä noin 99 prosenttia maahan saapuvasta ultraviolettisäteilystä on UV-A-tyyppiä. [[Otsoni]]n eli kolmiatomisten happimolekyylien (O₃) määrä ilmakehässä on kuitenkin vähentynyt, mm. ihmisen levittämien kemikaalien takia, ja siten maanpinnalle saapuvan ultraviolettisäteilyn määrä kasvaa jatkuvasti.

 

* sääolosuhteet: [[pilvi|pilvet]] estävät säteilyä; pilvettömällä säällä voimakasta

* korkeus: [[vuoristo]]ssa säteily on voimakasta

 

=== UV-indeksi ===

{{Pääartikkeli|[[UV-indeksi]]}}

 

== Terveysvaikutukset ==

 

=== Ihosyöpä ===

 

==== UVA ====

UVA-säteily tunkeutuu myös [[silmä]]ssä [[mykiö]]ön asti ja aiheuttaa sen samentumista eli [[harmaakaihi]]a.

 

==== UVB ====

UVB-säteily on yhdistetty ihosyöpiin, kuten melanoomaan. Ultraviolettisäteily muuntaa ihosolujen [[DNA]]:ta aiheuttaen [[tymiini]]en välille [[kovalenttinen sidos|kovalenttisia sidoksia]], jolloin syntyy [[tymidiini]]a. Tymiinidimeeri aiheuttaa DNA-ketjuun "mutkan" tai taipuman, jonka yli [[DNA-polymeraasi]] ei pysty kulkemaan. Dimeeri ei mahdu DNA polymeraasin aktiiviseen kohtaan ja DNA-synteesi pysähtyy. Jos solu omat korjausmekanismit eivät pysty korjaamaan virhettä DNA-ketjussa, siihen syntyy pysyvä mutaatio. Mutaatiot voivat johtaa proteiinien vääränlaiseen laskostumiseen ja niiden toimintakyvyn muutokseen. Pahimmillaan DNA-mutaatiot voivat kokonaan estää tärkeiden proteiinien toiminnan, mikä voi johtaa solun säätelyjärjestelmien häiriintymiseen. Solun kontrolloimaton kasvu ja jakaantuminen johtavat edelleen syövän syntyyn. Säteilyn mutageenisyyden voi havaita altistamalla bakteereja ultraviolettisäteilylle. UVB-säteily vaikuttaa myös silmään, mutta tunkeutuu vain [[sarveiskalvo]]lle asti, joka uusiutuu nopeasti, ja vaikutukset ([[valonarkuus]], vetisyys) ovat siis lyhytaikaisia.

 

UVC-säteily on vaarallisinta, koska sillä on säteilyalueista lyhin aallonpituus ja siten suurin fotonin energia. Se imeytyy kokonaan otsonikerrokseen. Otsoni absorboi voimakkaasti UVC-säteilyä, ja se myös synnyttää tavallisista [[happi]]molekyyleistä otsonia.

 

 

D-vitamiinin puutos aiheuttaa [[osteomalasia]]a ja [[osteoporoosi]]a.

 

== Vaikutukset materiaaleihin ==

UV-säteily aiheuttaa vuosittain suuria kustannuksia tuhoamalla ihmisen valmistamien tuotteiden pintarakennetta. Säteily voi aiheuttaa pintarakenteessa muun muassa halkeilua, haalistumista, värimuutoksia ja rakkuloitumista. Tämän takia ulkokäyttöön tarkoitettujen tuotteiden UV-säteilyn kesto yleensä testataan ennen markkinoille päästämistä. Testaukseen on käytännössä kaksi mahdollisuutta. Luotettavimpia ovat ulkokenttäkokeet, jotka antavat todenmukaisia tuloksia, mutta ne kestävät varsin pitkään. Vaadittavaa aikaa on pyritty lyhentämään sijoittamalla suuria ulkotestauskenttiä alueille, jotka ovat voimakkaasti säälle ja auringolle alttiina. Merkittävimmät tällaiset kentät sijaitsevat [[Florida]]ssa (korkea [[lämpötila]] ja suuri [[ilmankosteus]]) ja [[Arizona]]ssa (korkea lämpötila ja pieni ilmankosteus).

 

Usein on huomattavasti nopeampaa testata säteilynkestoa laboratorioon sijoitetuissa, erikoisvalmisteisissa kaapeissa, joissa säteilyvaikutus moninkertaistetaan käyttämällä erikoislamppuja. Laboratoriotestauksessa ei kuitenkaan saada yhtä luotettavia tuloksia, johtuen prosessin huomattavasta nopeutuksesta ja siitä, ettei lamppujen säteilyspektri ole aivan samanlaista, kuin auringon UV-säteily.

 

* [[Otsonikerros]]

* [[Mustavalolamppu]]

 

== Lähteet ==

 

== Aiheesta muualla ==

 

{{SMsäteily}}