Ero sivun ”Ion Gigurtu” versioiden välillä

romanialainen poliitikko
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pohjatiedot
(ei mitään eroa)

Versio 27. joulukuuta 2018 kello 23.37

Ion Gigurtu (24. kesäkuuta 1886, Drobeta-Turnu Severin – 24. marraskuuta 1959 Râmnicu Sărat) oli romanialainen poliitikko ja diplomaatti, joka toimi Romanian pääministerinä kahden kuukauden ajan heinä-syyskuussa 1940 viimeisenä pääministeri kuningas Carol II:n diktatuurisena valtakautena.

Ion Gigurtu
Romanian pääministeri
Edeltäjä Gheorghe Tătărescu
Seuraaja Ion Antonescu
Romanian ulkoministeri
Edeltäjä Grigore Gafencu
Seuraaja Constantin Argetoianu
Henkilötiedot
Syntynyt24. kesäkuta 1886
Romania Drobeta-Turnu Severin, Romanian kuningaskunta
Kuollut24. marraskuuta 1959 (73 vuotta)
Romania Râmnicu Sărat, Romanian sosialistinen kansantasavalta
Ammatti insinööri
poliitikko
pankkiiri
diplomaatti
Tiedot
Puolue Romanian kansanpuolue -1932
Romanian kansallinen agraaripuolue 1932-1935
Romamian kansallinen kristillinen puolue 1935-1938
Romanian kansallinen uudelleensyntymisen rintama 1938-1940
Uskonto ortodoksi

Gigurtu opiskeli insinööriksi Saksassa Freiburgin kaivosteknillisessä yliopistossa ja edelleen Berliinin teknillisessä yliopistossa, josta hän valmistui kaivosinsinööriksi. Opintojensa jälkeen vuosina 1912-1916 hän toimi Romanian kauppa- ja teollisuusministeriön tarkastajana. Hän osallistui upseerina vuonna 1913 käytyyn Toiseen Balkanin sotaan ja vuosina 1916-1918 käytyyn ensimmäiseen maailmansotaan. Gigurtusta tuli vuonna 1921 aina lokakuuhun 1944 asti kaivosyhtiö Mican toimitusjohtaja.

Gigurtu liittyi maailmansodan jälkeen marsalkka Alexandru Averescun perustamaan oikeistolaiseen Kansanpuolueeseen. Vuodesta 1926 hän edusti puoluetta Romanian parlamentissa. Vuonna 1932 liittyi Kansanpuolueen hajotessa siitä muodostuneeseen Octavian Gogan johtamaan Romanian kansalliseen agraaripuolueeseen. Joulukuussa 1937 Goga muodosti hallituksen ja otti Gigurtun hallituksensa kauppa- ja teolllisuusministeriksi. Hallitus hajosi jo helmikuussa 1938 kuningas Carolin ottaessa vallan käsiinsä kumoamalla perustuslain. Gigurtu liittyi keväällä 1938 kuninkaan perustamaan ainoaan sallittun puolueeseen Romanian kansalliseen uudelleensyntymisen rintamaan.

Gigurtulla oli Saksassa koulutuksensa saaneena 1930-luvulla läheiset suhteet valtaannousseeseen natsi-Saksan johtoon, erityisesti Herman Göringiin. Romanian kuningaskunta joutui syyskuussa 1939 käynnistyneessä Toisessa maailmansodassa hankalaan tilanteeseen. Elokuussa 1939 Saksan ja Neuvostoliiton tekemän Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perusteella Romania joutui luovuttamaan kesäkuussa 1940 ensin Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan Neuvostoliitolle. Aluemenetysten seurauksensa pääministeri Gheorghe Tătărescu joutui eroamaan, ja uudeksi pääministeriksi nousi Ion Gigurtu, joka oli ollut Tătărescun hallituksen loppuvaiheessa kesäkuun 1940 ulkoministerinä. Valtaannousseen Gigurtun hallituksen ulkopoliittiset vaikeudet kuitenkin jatkuivat välittömästi, sillä Romania joutui luovuttamaan vielä 30. elokuuta 1940 Saksan ja Italian johtaman Wienin toisen välitystuomion päätösten perusteella Pohjois-Transilvanian Unkarille. Romaniassa oli näiden aluemenetysten johdosta mellekoita, jotka pakottivat syyskuun alussa 1940 kuningas Carolin ja pääministeri Gigurtun luopumaan vallasta. Pääministeriksi nousi marsalkka Ion Antonescu kuningas Carolin nuoren pojan Mikaelin noustessa symboliseksi maan johtajaksi todellisen vallan ollessa marsalkka Antonesculla.

Syyskuussa 1940 Ion Gigurtu siirtyi eläkkeelle julkisesta elämästä johtaen kaivosyhtiö Micaa. Elokuussa 1944 kuningas MIkael teki vallankaappauksen syrjäyttäen marsalkka Antonescun. Ion Gigurtu joutui marraskuussa 1944 kotiarestiin ja oli myöhemmin vankeudessa kesäkuuhun 1946 asti. Syytteet liittyivät Gigurtun 1930-luvun natsi-Saksa sympatioihin ja hallitusaikaan, jolloin Romania joutui luovuttamaan osan Transsilvaniaa Unkarille. Romaniassa Neuvostoliiton tukemat kommunistit saivat keväästä 1945 alkaen entistä määräävämmän aseman. Kuninkaan jouduttua vuoden 1947 lopulla eroamaan Romaniasta tuli kansantasavalta. Kommunistijohtoinen valtio vangitsi Gigurtun useita kertoja, lopullisesti toukokuussa 1950 ilman oikeudenkäyntia. Näytösoikeudenkäynti järjestettiin vasta kesällä 1956, jolloin hänet tuomittiin 15 vuodeksi vankeuteen. Gigurtu kuoli vankeudessa marraskuussa 1959. Romanian korkein oikeus rehabilitoi Gigurtun kommunistivallan päättymisen jälkeen vuonna 1999.