Ero sivun ”Ladonta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
am: hakan historiikki |
kh |
||
Rivi 1:
[[File:Handsatz.jpg|thumb|Ladonnan perinteisin muoto on ''käsinladonta'', metallikirjakkeiden latominen yksitellen peräkkäin ladontahakaan. Suuria otsikkokirjakkeita valmistettiin myös puusta.]]
'''Ladonta''' tai '''latominen''' on [[teksti]]n tuottamista [[painaminen|painotuotteisiin]], kuten [[kirja|kirjoihin]] ja [[sanomalehti]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tieteentermipankki.fi/wiki/Tekstuaalitieteet:ladonta | Nimeke = Ladonta| Julkaisu =Tieteen termipankki | Viitattu = 26.12.2018 }}</ref> Tekstin latominen fyysisistä [[kirjake|kirjakkeista]] peräkkäin ja allekkain [[kirjapaino]]ssa oli 1900-luvun lopulle asti olennainen osa painotuotteen tekoa, kunnes [[tietokone]]tekniikka automatisoi tekstinvalmistuksen muutamien kehitysvaiheiden kautta. Nykyisin erillistä ladontavaihetta tai fyysisiä kirjakkeita ei enää tarvita, vaan toimittajan, kirjailijan tai muun kirjoittajan tietokoneen muistiin naputtelema teksti muutetaan painotuotteen [[typografia|typografisesti]] muotoilluksi tekstiksi ohjelmallisin keinoin.
Tärkeitä välivaiheita ladonnan kehittymisessä olivat siirtyminen 1960-luvulta alkaen [[kohopaino]]n metallikirjakkeista ja [[Linotype]]n ja [[Monotype]]n kaltaisista [[latomakone]]ista ensin [[valoladonta]]an<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Miettinen, Jouko | Otsikko =Tietokone mullistaa painotalot. Ladonta nopeutuu monisatakertaiseksi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =1972-05-23 | Sivut =18 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1972-05-23/18 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>, [[saksitaitto]]on ja [[offsetpaino|offsetpainatukseen]] ja sitten 1980-luvulta alkaen täysin digitaaliseen tekstin- ja sivunvalmistukseen muun muassa tietokoneiden [[Julkaisuohjelma|julkaisuohjelmien]], [[PostScript]]-sivunkuvauskielen ja [[TrueType]]-fonttien avulla.
| |||