Ero sivun ”Köyhyys” versioiden välillä

10 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Riippumattomassa [[OECD|OECD:n]] raportissa on todettu, että [[Taloudellinen epätasa-arvo|tuloerojen]] kasvu heikentää [[kansantalous|kansantalouden]] kasvua.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/oecd_kasvaneet_tuloerot_haittaavat_talouskasvua__myos_suomessa/7677446|nimeke = OECD: Kasvaneet tuloerot haittaavat talouskasvua – myös Suomessa|julkaisu = |julkaisija = YLE|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 9.12.2014}}</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = http://www.oecd.org/newsroom/inequality-hurts-economic-growth.htm|nimeke = Inequality hurts economic growth, finds OECD research|julkaisu = |julkaisija = OECD|viitattu = 18.12.2014|tekijä = |ajankohta = 9.12.2014}}</ref>
 
Köyhyydellä on myös haitallisia yksilötason vaikutuksia. Tutkimuksissa on todettu, että köyhyys heikentää ihmisen ajattelukykyä. Koska köyhyydessä joutuu jatkuvasti murehtimaan rahojen riittämistä päivittäisiin menoihin ja laskuihin, kuormittaa se aivoja ja jopa laskee ihmisen [[Älykkyysosamäärä|älykkyysosamäärää]]. Vastaavasti huomattiin eräässä tutkimuksessa köyhien [[Villupurami|Villupuramin]] ja [[Tiruvannamalai|Tiruvannamalain]] alueen sokeriplantaaseilla tekevien [[Intia|intialaisten]] viljelijöiden älykkyysosamäärän nousseen joka vuosi heidän vaurastuttuaan [[Sadonkorjuu|sadonkorjuun]] jälkeisen rikastumisen myötä. Viljelijät testattiin sekä ennen että jälkeen sadonkorjuun. Professorien mukaan testimenestyminen sadonkorjuun jälkeen johtui siitä, etteivät rahahuolet enää kuormittaneet viljelijöiden aivoja. Myös virheiden määrä ja reaktioajat paranevat tutkijoiden mukaan vaurastumisen ja taloudellisen turvallisuuden seurauksena.<ref name="HS3-3.1.2015">Helsingin Sanomat 3.1.2015, sivu D4, Jussi Sippola: Raha muuttaa mieltä</ref>
 
Yhdysvaltalaisen [[Princetonin yliopisto|Princetonin yliopiston]]n vuonna 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan vaurastuminen toisi myös onnea, mutta vaurastumisen tuoma [[onnellisuus]] ei enää kasvaisi 75 000 dollarin (61 000 euron) vuositulon saavuttamisen jälkeen.<ref name="HS3-3.1.2015"/> Nobel-palkittu professori [[Angus Deaton]] kuitenkin kirjoitti, että tältä näyttää vain lineaarisella asteikolla. Onnellisuus on tilastojen perusteella logaritmisesti sidoksissa bruttokansantuotteeseen (BKT:hen). Siis prosentin korkeampi kansantuotebruttokansantuote vastaa yhtä suurta lisäystä onnellisuudessa riippumatta siitä, miten rikkaasta maasta on kyse.<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.economist.com/node/17578888?fsrc=scn/fb/wl/ar/joylessorjobless|nimeke=The joyless or the jobless - Should governments pursue happiness rather than economic growth?|ajankohta=25.11.2010|julkaisu=The Economist}}</ref>
 
Köyhyydellä on vaikutusta [[raskaus]]aikaan, ennenaikaisiin synnytyksiin, vastasyntyneiden painoon ja rintaruokintaan.<ref>https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29505359</ref> Köyhyydellä on myös haitallisia yksilötason vaikutuksia. Liverpoolin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että köyhyys lisää riskiä sairastua [[mielenterveyden häiriöihinhäiriö]]ihin lapsilla 40 prosenttia ja äideillä 44 prosenttia<ref>Köyhyys vaarantaa lapsen tulevaisuuden.
03.04.2017. Antti Vanas. https://lapsenmaailma.fi/palstat/tutkittua-tietoa/koyhyys-vaarantaa-lapsen-tulevaisuuden/</ref>.
 
35 802

muokkausta