Ero sivun ”Miinalaiva Louhi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
toinen HS:n viite päivitetty toimivaan linkkiin |
tietolaatikko, huomio hesarin viitteisiin |
||
Rivi 1:
{{Sotalaiva
| nimi = Louhi
| kuva = Miinalaiva louhi.jpg
| kuvateksti =
| lippu =
| rakentaja =
| hinta =
| aloitettu =
| vesille = 1916{{Lähde||26. joulukuuta 2018|vuosi=2018}}
| valmistui = 1917
| loppuvaihe = upposi 1945
| status =
| uppouma = 640 t
| pituus = 50 m
| leveys = 8 m
| syväys = 2,7 m
▲|Käyttöönotto||1918 (Suomen laivasto)||
| koneteho = 800 hv (596 kW)
| nopeus = 10 [[Solmu (nopeusyksikkö)|solmua]]
| toimintamatka =
| miehistö =
| panssarointi=
| aseistus = 2 × 75 mm tykkiä<br />2 × 40 mm tykkiä<br />150 miinaa
▲|}
'''Miinalaiva Louhi''' (aiemmin ''Voin'' ja ''M-1'') oli [[Suomen merivoimat|Suomen merivoimien]] [[miinalaiva]] vuosina 1918–1945. Entinen [[Venäjän keisarikunnan laivasto]]n alus otettiin Suomen laivaston käyttöön keväällä 1918 venäläisten jätettyä sen jälkeensä vetäytyessään Suomesta. Aluksen alkuperäinen venäläinen nimi oli ''Voin''. Suomessa alus ristittiin aluksi ''M-1'':ksi (Miinalaiva 1) ja vuonna 1936 nimeksi vaihdettiin ''Louhi''. Alus upposi 12. tammikuuta 1945 ollessaan paluumatkalla miinoitusoperaatiosta. ''Louhen'' perässä tapahtui voimakas räjähdys kello 12.50. Alus upposi kahdessa minuutissa. Todennäköinen upottaja oli [[Kriegsmarine|Saksan laivaston]] sukellusveneen ''[[U-370]]'' laukaisema akustinen torpedo. ''Louhen'' upotessa menehtyi yksitoista merisotilasta.
Rivi 72 ⟶ 48:
== Louhen uppoaminen ==
''Louhen'' kohtaloksi koitui Saksaa vastaan käydyn [[Lapin sota|Lapin sodan]] aikana [[Hanko|Hangon]] eteläpuolella suoritettu miinoitusoperaatio. Se oli ollut laskemassa Saksan laivaston toiminnan estämiseksi tarkoitettua miinoitetta yhdessä miinalaiva ''Ruotsinsalmen'' kanssa 12. tammikuuta 1945. Alukset olivat paluumatkalla Hankoon suomalaisten ja neuvostoliittolaisten vartioveneiden suojaamina, kun ''Louhen'' takaosassa räjähti ja alus upposi vain kahdessa minuutissa 40 metrin syvyyteen 7,5 [[meripeninkulma]]a kaakkoon [[Russarön majakka|Russarön majakasta]]. Uppoamisessa menehtyi 11 merisotilasta. Loput miehistöstä pelastettiin ''Louhea'' saattaneisiin aluksiin.<ref name = HSa>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002872026.html | Nimeke =Sukeltajat päästettiin miinalaiva Louhen hylkyyn – ”Ensimmäinen havainto oli jännittävä” | Tekijä =Huhtanen, Jarmo | Selite =digitilaajille | Julkaisu =hs.fi | Ajankohta =13.12.2015 | Julkaisija =Sanoma Media Finland Oy | Viitattu =26.12.2018}}</ref>
Uppoamisen syyksi epäiltiin alkuun jopa suomalaisten omaa merimiinaa. Mahdollinen miina olisi voinut olla peräisin joko suomalaisten vuonna 1941 tai saksalaisten vuonna 1944 laskemasta miinoitteesta. Hylylle tehtyjen sukellusten perusteella uskotaan kuitenkin konehuoneen kohdalle osuneen torpedon aiheuttaneen uppoamisen.{{Lähde||25. joulukuuta 2018|vuosi=2018}}
Rivi 79 ⟶ 55:
''Louhen'' uppoamispaikka on ollut pitkään merkittynä karttoihin, mutta ilmoitetusta kohdasta sitä ei ole löydetty. Sittemmin suomalaiset sukeltajat löysivät hylyn, jonka he uskovan olevan ''Louhi''.<ref name = NatGeo>{{Verkkoviite
| osoite =http://foxtv.fi/shows/fox-doc/episodes/suomalaissukeltajat-natsimysteerin-j-ljill | nimeke = FOXTV: Suomalaissukeltajat natsimysteerin jäljillä | tekijä = [[National Geographic]] | selite =Suomalaiset sukeltajat onnistuvat löytämään Itämerestä kaksi toisen maailmansodan aikaista saksalaista sukellusvenettä ja selvittävät, mitkä ne ovat. | viitattu =5.1.2013}}
Räjähdyksen voimasta perän kansi on romahtanut ja painunut alas, kun taas konehuoneesta keulaan päin kansi on ehjä. ''Louhi'' makaa vaakasuorassa kölillään kovalla hiekkapohjalla. Varsinainen räjähdyspaikka on noin sadan metrin päässä hylystä. Alus ehti kulkea nämä sata metriä ennen uppoamistaan.<ref name = HSa />
Vuonna 2015 tuli ilmi, että ''U-370:n'' ja ''Louhen'' komentajat olivat olleet ystäviä keskenään. ''Louhea'' komensi sen upotessa kapteeniluutnantti Olavi Syrjänen ja ''U-370:ta'' komensi saksalainen [[Oberleutnant zur See]] Karl Nielsen. Syrjäsellä oli ollut hyvä kielitaito, ja siksi hänet oli nimitetty jatkosodan aikana suomalaisten ja saksalaisten [[yhteysupseeri]]ksi. Nielsen kävi Syrjästen luona usein kylässä Helsingissä. ''Louhen'' upottua Syrjänen oli viimeinen elossa ollut, joka pelastettiin merestä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Huhtanen, Jarmo | Otsikko =Uusi paljastus miinalaiva Louhen tuhosta: Päällikön ystävän torpedo upotti laivan | Julkaisu =hs.fi | Selite =digitilaajille | Ajankohta =20.12.2015 | Julkaisija =Sanoma Media Finland Oy | Osoite =https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002873384.html | Viitattu =26.12.2018}}</ref>
==Lähteet==
| |||