Ero sivun ”Frankfurt am Main” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 102:
Frankfurtissa oli järjestetty kuninkaanvaaleja jo vuodesta 1147, samoihin aikoihin kaupungin ympärille rakennettiin [[kaupunginmuuri|muuri]]. Vuonna 1356 siitä tuli virallisesti Saksan kuninkaiden valitsemispaikka. Vuosina 1562–1792 kaupunki oli keisareiden kruunauspaikka. 1200- ja 1300-luvulla Frankfurt toimi Reinin-Mainin alueen kaupunkien liiton pääpaikkana. Vuoden 1300 tienoilla Frankfurt peri Ranskan [[Champagne]]n aseman lännen ja idän välisen kaupan välittäjänä ja siitä kasvoi Euroopan kauppa- ja tavaraliikenteen keskuspaikka. Frankfurt oli jatkuvasti riidoissa [[Hanau]]n ja Hessenin maakreivien kanssa, ja kaupungin suhteet [[Mainz]]in arkkihiippakuntaan olivat huonot. Nämä vastakkainasettelut kestivät aina [[1800-luku|1800-luvulle]] asti. Tätä vuosisataista vihanpitoa on pidetty eräänä syynä siihen, että [[Wiesbaden]]ista tuli Hessenin pääkaupunki Frankfurtin sijasta. [[1500-luku|1500-]] ja [[1600-luku|1600-luvulla]] kaupungin kehitystä varjostivat juutalaisvainot sekä riidat luterilaisten ja [[kalvinismi|kalvinistien]] kesken. Tästä huolimatta taiteet, tieteet ja liike-elämä alkoivat kukoistaa 1500-luvulla. Aina [[1400-luku|1400-luvulta]] 1600-luvulle asti Frankfurtissa järjestettiin Saksan merkittävimmät kirjamessut. Perinne elvytettiin jälleen vuonna 1949.
 
Vanhan valtakunnan loppuaikoina vuonna 1806 ruhtinas[[priimas]] [[Karl Theodor von Dalberg]] yhdisti Frankfurtin [[Regensburg]]in ja [[Aschaffenburg]]in ruhtinaskuntiin. Vuonna 1810 Dalberg menetti Regensburgin [[Baijeri]]lle ja sai hyvitykseksi alueita Hanausta ja [[Fulda]]sta, jotka yhdessä Frankfurtin ja Aschaffenburgin kanssa muodostivat vuosina 1810–1813 lyhytikäisen Frankfurtin [[suurherttuaFrankfurtin suurherttuakunta|Frankfurtin suurherttuakunnan]]kunnan. [[Wienin kongressi]] päätti [[8. kesäkuuta]] [[1815]] palauttaa Frankfurtille vapaan kaupungin aseman uuden [[Saksan liitto|Saksan liiton]] yhteydessä. Liittopäivät pidettiin Frankfurtissa. Niin kutsuttu [[esiparlamentti]] ja [[Frankfurtin kansalliskokous|kansalliskokous]] kokoontuivat Frankfurtissa 1848 suunnittelemaan Saksan yhtymistä. [[Preussin-Itävallan sota|Preussin-Itävallan sodassa]] 1866 Frankfurt pysyi uskollisena Saksan liitolle. Yleinen mielipide pysyi enemmän Itävallan ja keisarin puolella, vaikka eräiden mielestä taloudelliset ja ulkopoliittiset syyt puolsivat vapaaehtoista liittymistä Preussiin. 18. heinäkuuta Preussin joukot miehittivät Frankfurtin ja 2. lokakuuta se liitettiin Preussiin ja siten Saksaan. Näin Frankfurt menetti lopullisesti riippumattoman [[kaupunkivaltio]]n asemansa.
 
Liittyminen Preussiin merkitsi kaupungille nopeaa kasvua teollisuuskeskukseksi. Tulevina vuosikymmeninä Frankfurtin hallinnollinen alue kaksinkertaistui. [[Kansallissosialismi]]n kaudella kaupungista karkotettiin murhattaviksi 11&nbsp;134 juutalaista. [[Liittoutuneet|Liittoutuneiden]] ilmapommitukset [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana tuhosivat noin 70 % kaupungin rakennuskannasta, mukaan luettuna vanhankaupungin lähes täydellinen tuho. [[Keskiaika|Keskiajalta]] säilynyt kaupunkikuva hävisi iäksi ja sodan jälkeen tilalle nousi maankäytöllisesti tehokasta uutta arkkitehtuuria. Yhdysvaltain sotilashallinnolla oli Frankfurtissa päämaja ja pian kaupungista tuli [[Trizone]]-alueen eli Yhdysvaltain, Ranskan ja Britannian miehitysvyöhykkeiden yhteinen hallintokeskus. Uuden liittotasavallan pääkaupungista päätettäessä Frankfurt hävisi [[Konrad Adenauer]]in suosikille [[Bonn]]ille. Frankfurtiin oli jo rakennettu talo parlamentille, nykyisin siinä toimii [[Hessischer Rundfunk]] -yleisradioyhtiö. Kaupungin asema talouskeskuksena vahvistui uudelleen ja vuonna 1998 siitä tuli [[Euroopan keskuspankki|Euroopan keskuspankin]] pääpaikka.<ref>http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=3949&_ffmpar[_id_eltern]=3946</ref>