Ero sivun ”Naakka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
paranneltu |
|||
Rivi 47:
== Äänet ==
Naakan havaitsee helposti, sillä se on äänekäs. Normaali keskustelu- ja kutsuääni on melko lyhyt, napakka ja joskus karhea. Linnun perusääniin kuuluu töksähtävä ”kja”, kuten myös sarja kovempia usein toistettuja ”kjak”-ääniä, sekä venytetty ”kjaar” ja särisevämpi ”tshräär”. Varoitusääni on kiukkuinen, venytetty, käheä ”tsäähr”. Äänien voimakkuus ja yksityiskohdat vaihtelevat mielialan mukaan. Pariskunnat juttelevat usein hiljakseen keskenään kuherrellessaan savupiipun päällä. Suurista yöpymisparvista kuuluu kova ääni ennen kuin ne rauhoittuvat.<ref name=Lintuopas />
== Levinneisyys ==
Naakka on levittäytynyt laajalle, noin 15 600 000 km²:n alueelle,<ref name="BirdLife_DataZone" /> josta yli puolet on Euroopassa.<ref name="BirdLife_population" /> Myös sen populaatio on suuri: [[Eurooppa|Euroopan]] kannaksi on arvioitu 5,
Naakkaa tavataan koko Euroopassa [[Islanti]]a, [[Malta]]a, [[Fennoskandia]]n pohjoisosia sekä korkeimpia vuoristoja lukuun ottamatta.<ref name ="IUCN" /> Pesimäalueidensa pohjoisimmista osista naakka poistuu talveksi, ja joillakin alueilla, kuten [[Portugali]]n rannikolla ja [[Lähi-itä|Lähi-idän]] pohjoisosissa, sitä tavataan vain talvehtivana.<ref name=Lintuopas /> [[Aasia]]ssa naakkaa esiintyy [[Kiina]]ssa, [[Mongolia]]ssa, [[Kazakstan]]issa, [[Venäjä]]llä, [[Afganistan]]issa, [[Irak]]issa, [[Iran]]issa ja [[Israel]]issa, sekä valtioissa, jotka ovat näiden ja Euroopan välillä.<ref name ="IUCN" /> [[Afrikka|Afrikassa]] naakkaa tavataan [[Marokko|Marokon]] ja [[Algeria|Algerian]] pohjoisimmissa osissa.<ref name=Lintuopas />▼
▲Naakka on levittäytynyt laajalle, noin 15 600 000 km²:n alueelle,<ref name="BirdLife_DataZone" /> josta yli puolet on Euroopassa.<ref name="BirdLife_population" /> Myös sen populaatio on suuri: [[Eurooppa|Euroopan]] kannaksi on arvioitu 5,2 – 15 miljoonaa<ref name =BirdLife_population /> yksilöä ja koko maailman kannaksi 20 - 100 miljoonaa.<ref name =BirdLife_DataZone /> Vaikka naakan globaalista kannankehityksestä ei ole tarkkoja tietoja, on todisteita, että sen yksilömäärät olisivat vielä kasvussa.<ref name ="IUCN" />
▲Naakkaa tavataan koko Euroopassa [[Islanti]]a, [[Malta]]a, [[Fennoskandia]]n pohjoisosia sekä korkeimpia vuoristoja lukuun ottamatta.<ref name ="IUCN" /> Pesimäalueidensa pohjoisimmista osista naakka poistuu talveksi, ja joillakin alueilla, kuten [[Portugali]]n rannikolla ja [[Lähi-itä|Lähi-idän]] pohjoisosissa sitä tavataan vain talvehtivana.<ref name=Lintuopas /> [[Aasia]]ssa naakkaa esiintyy [[Kiina]]ssa, [[Mongolia]]ssa, [[Kazakstan]]issa, [[Venäjä]]llä, [[Afganistan]]issa, [[Irak]]issa, [[Iran]]issa ja [[Israel]]issa, sekä valtioissa, jotka ovat näiden ja Euroopan välillä.<ref name ="IUCN" /> [[Afrikka|Afrikassa]] naakkaa tavataan [[Marokko|Marokon]] ja [[Algeria|Algerian]] pohjoisimmissa osissa.<ref name=Lintuopas />
[[Ilmaston lämpeneminen|Ilmastonmuutoksen]] seurauksena naakan uskotaan leviävän huomattavasti pohjoisemmaksi ja sisämaahan.<ref name="viite2" />
=== Levinneisyys Suomessa ===
Naakkakanta on vahvimmillaan [[Etelä-Suomen lääni|Etelä]]- ja [[Länsi-Suomen lääni|Länsi-Suomessa]], [[Itä-Suomen lääni|Itä-Suomessa]] ja [[Oulun lääni]]ssä harvempi ja [[Lapin lääni]]ssä vain sen etelä- ja lounaisosissa.<ref name="Suomen_Luonto-opas" /> Suomessa pohjoisimpia pesimäpaikkoja ovat muun muassa [[Rovaniemi]] ja [[Kemijärvi]]. Suomen naakkakanta on 80 000–130 000 yksilöä,<ref name =BirdLife_population /> josta 5 000–10 000 paria pesii [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]<ref name="VSLinnut" />. Se on [[muuttolintu|osittaismuuttaja]]: enemmistö naakoista muuttaa loka-marraskuussa [[Itämeri|Etelä-Itämeren]] alueelle, osa [[Alankomaat|Alankomaihin]] ja [[Belgia]]an saakka,<ref name="PLV" /> ja palaa maalis-huhtikuussa.<ref name=Suomen_ja_Euroopan_lintuopas /> Varsinais-Suomessa kevään päämuutto tapahtuu maaliskuun lopussa ja syksyn päämuutto lokakuun puolimaissa, jolloin [[Vakka-Suomi|Vakka-Suomen]] rannikolla tavataan jopa 7 000 [[Ahvenanmaa]]n suuntaan muuttavaa yksilöä päivän aikana.<ref name="VSLinnut" /> Varsinais-Suomessa talvehtii runsaasti naakkoja, [[Turku|Turussa]] ainakin pari tuhatta.<ref name="VSLinnut" /> Suomen talvikanta on kaatopaikkojen ansiosta kasvanut viime vuosikymmeninä. Kaatopaikkojen vähenemisen takia muuttavan kannan osuus luultavasti kasvaa tulevaisuudessa. <ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kaatopaikkojen-vaheneminen-muuttaa-linnustoa/382095 | Nimeke = Kaatopaikkojen väheneminen muuttaa linnustoa | Viitattu = 9.10.2010}}</ref>
== Elinympäristö ==
Naakka viihtyy lähellä ihmistä, ja se on kulttuuriympäristöjen lintu, mutta sitä tavataan myös lehti- ja sekametsissä, joissa on pesimiseen sopivia koloja. Varsinais-Suomen tihein kanta pesii [[Ruissalo]]ssa, jossa 1980–1990-luvuilla pesi luonnonkoloissa noin 50 paria.<ref name="VSLinnut" /> Se elää paikallisesti myös vuoristossa.<ref name=Lintuopas /> Muita alueita ovat metsät ja ruohomaat [[Subtrooppinen vyöhyke|subtrooppisilla]], kuivilla trooppisilla ja lauhkeilla alueilla. Sitä tavataan myös merenrannikoiden kallioseinämillä ja kivikkoisilla saarilla.<ref name ="IUCN" />
[[Tiedosto:Dohle fg01.jpg|thumb|250px|Naakan pesäkoloja Saksassa.]]
== Lisääntyminen ==
[[Tiedosto:OisillonGuilberville.jpg|thumb|left|200px|Nuori naakka.]]
Naakka on pariuskollinen, ja pari on tiivisti yhdessä koko elämänsä ajan.<ref name=Lintuopas /> Naakkapari kihlautuu jo noin kahdeksan kuukauden ikäisenä mutta on sukukypsä tavallisesti vasta kaksivuotiaana.<ref name="PLV" /> Parin kihlautuminen valikoituu siten, että naaras on aina koirasta alempiarvoinen.<ref name="PLV" /> Se pesii useimmiten yhdyskunnissa<ref name=Suomen_ja_Euroopan_lintuopas /> ja tekee pesän rakennuksien ja puiden onkaloihin, piippuihin, ilmanvaihtoventtiileihin, [[palokärki|palokärjen]] koloihin ja uuttuihin<ref name=Lintuopas /> sekä suurireikäisiin pönttöihin<ref name=Suomen_ja_Euroopan_lintuopas />. Luonnonpesät ovat vanhojen puistojen ja lehtimetsien puiden koloissa, mutta myös luolissa ja kallionhalkeamissa.<ref name=Lintuopas /> Ennen ihmisen rakennelmia naakka asuikin kalliojyrkänteillä, palokärjen koloissa ja maakoloissa.<ref name="Kotimaan_Luonto_Opas" /> Itse pesä on rakennettu heinänkorsista ja oksista ja se on vuorattu höyhenillä, karvoilla, villalangan pätkillä, paperin- ja muovinpalasilla sekä mudalla. Sekä koiras että naaras osallistuvat rakentamiseen niin, että koiras tekee pääosan rungosta ja naaras vuorauksesta.<ref name="PLV" />
Rivi 74 ⟶ 70:
=== Pönttö ===
Naakat pesivät myös ihmisen rakentamissa [[linnunpönttö|linnunpöntöissä]]. Usein pöntöt ripustetaan puistojen puihin tai rakennuksiin, esimerkiksi kirkkoihin. Naakan pöntön lentoaukon halkaisija on 8,5 cm, pöntön sisähalkaisija 18–20 cm, pöntön ulkoseinän korkeus 50 cm ja lentoaukon keskipisteen etäisyys katosta 10 cm. Naakan pönttö tulee ripustaa 4–6 metrin korkeuteen. Samanlaisissa pöntöissä pesii myös [[helmipöllö]] ja [[uuttukyyhky]].<ref name="viite3" />
== Käyttäytyminen ==
Naakat ovat sosiaalisia lintuja. Ne etsivät ruokaa parvissa ja kerääntyvät etenkin syksyisin suuriin yöpymisparviin metsiköihin ja puistoihin.<ref name=Lintuopas /> Parvia esiintyy ympäri vuoden.<ref name=Suomen_ja_Euroopan_lintuopas /> Parvissa on tarkka arvojärjestys, jonka mukaan ne sekä ruokailevat että valitsevat yöpymis- ja pesimäpaikan.<ref name=Kotimaan_Luonto_Opas /> Laji
Naakkojen on todettu osaavan käyttää ja tehdä työkaluja [[simpanssi]]en ja [[uudenkaledonianvaris]]ten tavoin. [[Cambridgen yliopisto|Cambridgen]] ja [[Queen Maryn yliopisto]]jen tutkijat ovat tutkineet naakan päättelykykyä laboratorio-olosuhteissa. Naakat oppivat pudottamaan kiven alustalle, josta niille putosi ravintoa. Jos naakoilla ei ollut saatavilla kiveä, ne käyttivät tikkua, jota ne jopa työstivät tarkoitukseen sopivaksi. Toisessa kokeessa naakat noukkivat ruokaa putkesta koukkutikulla ja jopa taivuttivat suoran tikun koukuksi saadakseen ruokaa. Linnut eivät olleet nähneet aikaisemmin
▲Naakat ovat sosiaalisia lintuja. Ne etsivät ruokaa parvissa ja kerääntyvät etenkin syksyisin suuriin yöpymisparviin metsiköihin ja puistoihin.<ref name=Lintuopas /> Parvia esiintyy ympäri vuoden.<ref name=Suomen_ja_Euroopan_lintuopas /> Parvissa on tarkka arvojärjestys, jonka mukaan ne sekä ruokailevat että valitsevat yöpymis- ja pesimäpaikan.<ref name=Kotimaan_Luonto_Opas /> Laji on luottavainen ihmiseen etenkin alueilla, jossa sitä ei ole vainottu. Koska naakka on pariuskollinen, ne liikkuvat usein pareittain parvissakin. Naakka kävelee reippaasti ja melko suoraviivaisesti pystyhkössä asennossa.<ref name=Lintuopas />
Naakat oppivat ja muistavat variksen tavoin asioita ja voivat opettaa niitä parven muille jäsenille, jolloin hyödyllistä tietoa voi siirtyä jopa sukupolvelta toiselle. [[Konrad Lorenz]] sai [[Nobelin lääketieteen palkinto|Nobelin lääketieteen palkinnon]] yksilöiden järjestäytymistä ja esille tulosta sekä eläinten sosiaalisen käyttäytymisen malleja koskevista tutkimuksistaan vuonna 1973.
▲Naakkojen on todettu osaavan käyttää ja tehdä työkaluja [[simpanssi]]en ja [[uudenkaledonianvaris]]ten tavoin. [[Cambridgen yliopisto|Cambridgen]] ja [[Queen Maryn yliopisto]]jen tutkijat ovat tutkineet naakan päättelykykyä laboratorio-olosuhteissa. Naakat oppivat pudottamaan kiven alustalle, josta niille putosi ravintoa. Jos naakoilla ei ollut saatavilla kiveä, ne käyttivät tikkua, jota ne jopa työstivät tarkoitukseen sopivaksi. Toisessa kokeessa naakat noukkivat ruokaa putkesta koukkutikulla ja jopa taivuttivat suoran tikun koukuksi saadakseen ruokaa. Linnut eivät olleet nähneet aikaisemmin mitään esimerkkejä työkalujen käytöstä, ne olivat syntyneet ja kasvaneet tarkoin säädellyssä laboratorioympäristössä. Luonnossa naakkojen ei ole havaittu käyttävän työkaluja.<ref name="viite4" />
▲Naakat oppivat ja muistavat variksen tavoin asioita ja voivat opettaa niitä parven muille jäsenille, jolloin hyödyllistä tietoa voi siirtyä jopa sukupolvelta toiselle. [[Nobelin lääketieteen palkinto|Nobelin lääketieteen palkinnon]] yksilöiden järjestäytymistä ja esille tulosta sekä eläinten sosiaalisen käyttäytymisen malleja koskevista tutkimuksistaan vuonna 1973 saanut [[Konrad Lorenz]] kuvaa kirjoissaan muun muassa seuraavaa: kantaessaan kerran kädessään mustia uimahousuja hänen kimppuunsa hyökkäsi kotitalon naakkaparvi. Naakat luulivat Lorenzin kantaneen kuollutta naakkaa. Vuosia tapahtuman jälkeen, kun yksikään tapauksen nähnyt naakka ei ollut enää elossa, naakkaparvi varoi yhä kyseistä puutarhan nurkkausta.<ref name=Kotimaan_Luonto_Opas /> Lorenz havaitsi erään tapauksen, jossa vanha naaras pariutui nuoremman koiraan kanssa, koska yhdyskunnassa ei sillä hetkellä ollut sitä vanhempia koiraita. Tämä naaras käyttäytyi maskuliinisesti eivätkä parin munat olleet hedelmällisiä. Kolmantena vuonna yhdyskuntaan asettui vanha koiras, jonka kanssa naaras pariutui, ja sen käytös muuttui naaraalle tyypilliseksi. Nuori koiras jäi kuitenkin mukaan kuvioihin ja ne elivät sitten kolmisin.<ref name="PLV" />
Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin kesyjen naakkojen käyttäytyvän eri lailla, kun paikalla oleva ihminen katsoo niitä, verrattuna tilanteeseen, jossa paikalla oleva ihminen ei katso niitä. Muilla eläimillä vastaavaa ei ole todettu ennen tätä. Käyttäytymisen muuttuminen johtui nimenomaan paikalla olleen ihmisen silmien asennosta, ei pään asennosta. Naakat ovat sosiaalisia lintuja ja todennäköisesti käyttävät silmiään kommunikoidessaan, samaan tapaan kuin ihmiset.<ref name=YLE_tiede />
Rivi 90 ⟶ 84:
== Ravinto ==
Naakka on kaikkiruokainen eläin: kesäisin sen ruokavalioon kuuluvat muun muassa hyönteiset, etanat ja lierot, syksyisin vilja, marjat ja hedelmät. Se käy myös kaato-<ref name=Suomen_ja_Euroopan_lintuopas /> ja ruokintapaikoilla.<ref name=Suomen_Luonto-opas /> Monin paikoin sille kelpaavat myös muiden lintujen munat ja poikaset, vaikka se ei ole läheskään niin paha pesärosvo kuin [[varis]] tai [[närhi]].<ref name="PLV" /> Eräät naakkayksilöt ovat oppineet nokkimaan kuoliaaksi [[räkättirastas|räkättirastaan]] vasta pesästä lähteneen poikasen ja käyttämän sen ravinnokseen.<ref name="viite6" /><ref name="PLV" />
== Suojelu ja lainsäädäntö ==
Naakka oli rauhoitettu Suomessa 25 vuoden ajan, kunnes elokuusta 2018 alkaen sitä on jälleen saanut metsästää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10332499 | Nimeke = Naakkoja saa nyt ampua – tuhoihin kyllästynyt tilan isäntä on kokeillut jo kaikkia muita keinoja | Tekijä = | Ajankohta = 1.8.2018 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 3.8.2018 }}</ref> Sitäkin ennen [[alueelliset ympäristökeskukset]] olivat myöntäneet poikkeuksia rauhoitusmääräyksistä viljelmille ja karjankasvatukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi.<ref name="viite8" />
Rivi 100 ⟶ 92:
== Naakka kulttuurissa ==
[[Tiedosto:Sauvo.vaakuna.svg|thumb|160px|Naakka Sauvon vaakunassa.]]
Naakkaa on pidetty [[kuolema]]n ennelintuna.
Naakka on [[Varsinais-Suomen maakunta]]lintu<ref name="viite10" /> ja [[Muhos|Muhoksen]] kunnan nimikkolaji.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/mita-ihmeen-nimikkolajeja/810283 | Nimeke = Mitä ihmeen nimikkolajeja? | Viitattu = 9.10.2010}}</ref> [[Sauvo]]n kunnan [[Sauvon vaakuna|vaakunassa]] on naakan kuva.
Rivi 137 ⟶ 129:
<ref name="viite4">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Lintu ja simpanssi | Julkaisu = Tekniikan Maailma | Ajankohta = 1.7.2009 | Vuosikerta = 57 | Numero = 13 | Sivut = 78 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yhtyneet Kuvalehdet Oy | Tunniste= ISSN 0355-4287 }}</ref>
<ref name="viite5">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.euring.org/data_and_codes/longevity-voous.htm | Nimeke =
<ref name="viite6">Suomen Luonto 8/2009 s. 77</ref>
| |||