Ero sivun ”Eurovision laulukilpailu” versioiden välillä

Nykyisten sääntöjen mukaan maan esityksessä lavalla voi olla enintään kuusi esiintyjää ja jokaisen esiintyjän tulee olla täyttänyt 16 vuotta finaalipäivään mennessä.<ref name="säännöt">{{Verkkoviite | Osoite =httphttps://www.eurovision.tv/uploadabout/press-downloads/2016/2015-10-28_2016_ESC_rules_PUBLIC_EN.pdfrules | Nimeke =Public Rules of the 61st Eurovision Song Contest | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =European Broadcasting Union | Viitattu = 1625.512.20162018 | Kieli ={{en}} }}</ref> Nykyisten sääntöjen mukaan esiintyjien kansalaisuutta tai esityksen kieltä ei ole rajoitettu eikä EBU puutu siihen, miten kukin maa kilpailukappaleensa ja -esittäjänsä valitsee. Kunkin maan oli pakko laulaa jollain virallisista kielistään vuosina 1966–1972 ja 1978–1998. Kielisäännön ansiosta kilpailuissa on kuultu kappaleita monista yleisesti tunnetuista historiallisista henkilöistä ja kansainvälisesti ymmärretyistä käsitteistä sekä rallattelua. Ennen vuotta 1966 pidettiin selvänä, että laulut lauletaan omalla kielellä. Vuonna [[Eurovision laulukilpailu 1965|1965]] [[Ruotsi Eurovision laulukilpailussa|Ruotsi]] esitti laulunsa kokonaan englanniksi, minkä takia laadittiin kielisääntö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://eurovision.tv/history/in-a-nutshell | Nimeke =In a nutshell | Tekijä = | Tiedostomuoto | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =eurovision.tv | Viitattu = 23.6.2017 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Euroviisulähetyksen pituutena on aina haluttu pitää korkeintaan kolmea tuntia,{{lähde}} joten kappaleiden tulisi voida olla esitettävissä noin kolmessa minuutissa. Vuonna [[Eurovision laulukilpailu 1987|1987]] kilpailijoiden maksimääräksi asetettiin 22 maata<ref>John Kennedy O'Connor: Euroviisut, virallinen historia. Ajatus Kirjat 2007, s. 109; ISBN 978-951-20-7007-7</ref> ja vuonna [[Eurovision laulukilpailu 1992|1992]] 23 maata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisula/topic8445.html | Nimeke = Malta 1991: Georgina & Paul Giordimaina – Could it be | Julkaisu = | Julkaisija = Viisukuppila.fi | Viitattu = 18.9.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viisukuppila.fi/muistathan-eurovision-laulukilpailu-1992/ | Nimeke = Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1992 | Julkaisu = | Julkaisija = Viisukuppila.fi | Viitattu = 18.9.2016}}</ref> Kun itä-Euroopan radiojärjestö [[OIRT]] vuonna 1993 liittyi Euroopan yleisradioliiton EBU:n jäseneksi, myös itä-Euroopan maille tuli oikeus osallistua kilpailuun. Tämä lisäsi vähitellen osallistujamaiden lukumäärää ja lopulta kilpailun lähetysaika uhkasi venyä liian pitkäksi. Osallistujamaiden lukumäärää rajoitettiin siten, että edellisenä vuonna huonosti pärjänneet maat pakotettiin viettämään välivuotta. Kun Euroviisujen perinteisiä mahtimaitakin alkoi uhata putoaminen kilpailuista, muutettiin sääntöjä vuodesta 2000 lähtien<ref>John Kennedy O'Connor: Euroviisut, virallinen historia. Ajatus Kirjat 2007, s. 157; ISBN 978-951-20-7007-7</ref> siten, että EBU:n suurimmat rahoittajamaat Ranska, Saksa, Espanja ja Iso-Britannia saivat automaattisen osallistumisoikeuden. Italia vaati myös automaattista osallistumisoikeutta samalla perusteella. Kun EBU ei tähän suostunut, Italia vetäytyi koko tapahtumasta pysyvästi. Lopulta vuosien kiistelyn jälkeen EBU suostui Italian vaatimukseen ja vuoden 2011 Euroviisuihin 13 vuoden tauon jälkeen palanneesta Italiasta tuli viides osallistumisoikeuden hallitsija. Kyseisiä maita kutsutaankin Euroviisuissa BIG5-blokiksi. Koska viisujen osallistujamäärä lisääntyi Euroopassa, vuoden 2003 alkupuolella EBU:ssa päätettiin muuttaa kilpailu kaksipäiväiseksi vuodesta 2004 lähtien, jolloin vuosittain viisuihin voi osallistua korkeintaan 40 maata, tosin Suomi rikkoi sääntöä vuonna 2007 42:lla osallistujamaalla. Suora finaalipaikka oli edellisen vuoden finaalin kymmenellä parhaiten menestyneellä maalla sekä BIG4-mailla. Muut joutuivat lunastamaan finaalipaikan ensimmäisenä kisapäivänä (usein torstai) järjestetyn karsintakilpailun, semifinaalin kautta. Eurovision laulukilpailun suosion edelleen kasvaessa päätettiin jakaa semifinaali kahteen osaan vuodesta 2008 lähtien. Uusien sääntöjen mukaan vain järjestäjä ja BIG5 ovat automaattisesti finaalissa. Karsintakilpailuissa valitaan kaksikymmentä maata loppukilpailuun, eikä niiden tuloksia ilmoiteta ennen loppukilpailun äänestyksen päättymistä. Karsintakilpailujen lopussa ilmoitetaan ainoastaan finaaliin selvinneet satunnaisessa järjestyksessä. Kilpailuun voi osallistua kerralla enimmillään 4644 EBU:n aktiivijäsentä.<ref name="säännöt"/>