Ero sivun ”Porras (hallintopitäjä)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjattu väärä julkaisutieto
Rivi 1:
'''Porras''' ({{K-sv|Portas}}<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lagus, Wilh. | Nimeke =Granskning af originalkonceptet till Jesper Mattsson Krus' förteckning öfver Finska Adelns gods år 1618 | Vuosi =1871 | Luku = | Sivu =8 | Selite =Bidrag till Kännedom af Finlands Natur och Folk utgfifna af Finska Vetenskaps-Societeten, Sjuttonde häftet| Julkaisupaikka =Helsingfors | Julkaisija =Finska Vetenskaps-Societeten | Tunniste = | www =http://runeberg.org/bkfnf/17/0016.html | www-teksti =Julkaisun verkkoversio Projekt Runebergin sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.12.2013 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref name="vuosikirja1995">{{Lehtiviite | Tekijä =Alanen, Timo | Otsikko =Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä | Julkaisu =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja | Ajankohta =1995 | Vuosikerta = | Numero =64 | Sivut =103 | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys | Selite= | Tunniste=ISSN 0359-1832 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>), aiemmalta nimeltään 1500-luvun alkuvuosikymmeniin asti [[Loimo]], oli [[suomi|suomalainen]] [[Ruotsi]]n vallan ajan [[hallintopitäjä]], joka sijaitsi [[Häme]]essä. Nimi Porras johtuu nykyisen [[Tammela]]n [[Porras|Portaan]] kylästä, joka oli pitäjän keskuspaikkana 1530-luvulta alkaen.
 
Hallintopitäjät perustettiin Hämeeseen aivan 1300-luvun lopulla. Loimon hallintopitäjän syntyajankohtaa ei tiedetä, mutta varhaisin tieto siitä on vuodelta 1458. Pitäjän varhaisin keskus lienee ollut jossain Tammelan [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] pohjoisrannan kylässä.<ref name="harme">{{Kirjaviite | Tekijä= Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki | Nimeke= Somero ja Somerniemi 1449-1999 |Sivu=55-56| Julkaisija= GummerusSomeron kirjapaino Oyseurakunta | Vuosi= 1999 | Tunniste=ISBN 952-91-1221-1 }}</ref>
 
Hallintopitäjä oli jakautunut neljään [[neljänneskunta]]an, jotka olivat: [[Pitkäjärvi (Somero)|Pitkäjärven]] neljänneskunta, [[Hirsjärvi|Hirsjärven]] neljänneskunta, [[Tammela]]n neljänneskunta ja [[Jokioinen|Jokioisten]] neljänneskunta. Näistä kaksi ensin mainittua vastasivat alueeltaan likimain [[Somero|Someron]] ja kaksi jälkimmäistä Tammelan kirkkopitäjää, johon 1800-luvulle asti kuuluivat suurimmaksi osaksi myös nykyiset [[Forssa]]n, Jokioisten, [[Humppila]]n ja [[Ypäjä]]n alueet.<ref name="harme">{{Kirjaviite | Tekijä= Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki | Nimeke= Somero ja Somerniemi 1449-1999 |Sivu=55-56| Julkaisija= Gummerus kirjapaino Oy | Vuosi= 1999 | Tunniste=ISBN 952-91-1221-1 }}</ref> Hirsjärven neljänneskuntaan kuuluivat vuoteen 1617 saakka myös silloisen [[Lohja]]n seurakunnan seitsemän pohjoisinta kylää nykyisen [[Pusula]]n alueella.<ref>Aaltonen, Esko (1955): Lounais-Hämeen käsite, alueen muodostuminen ja sen merkitys. Lounais-Hämeen luonto 1, 5-10.</ref>
 
1500-luvun alkuvuosikymmeninä, viimeistään 1530, hallintopitäjän nimi muuttui Loimosta Portaaksi pitäjän keskuksen siirryttyä Portaan kylään [[Hämeen härkätie]]n varteen. <ref name="harme">{{Kirjaviite | Tekijä= Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki | Nimeke= Somero ja Somerniemi 1449-1999 |Sivu=55-56| Julkaisija= Gummerus kirjapaino Oy | Vuosi= 1999 | Tunniste=ISBN 952-91-1221-1 }}</ref>
 
Portaan hallintopitäjä lakkasi olemasta viimeistään 1700-luvulla, kun Somero ja Tammela muodostuivat omiksi nimismiespiireikseen.<ref>Lehtonen, Kaarin (1990). Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 15</ref>