Ero sivun ”Lepät” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 109.240.127.43 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.157.114.137 tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
korjattu väärä julkaisijatieto |
||
Rivi 29:
Molemmat Suomen leppälajit kukkivat hyvin varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista. Hedenorkoista leviävä [[siitepöly]] aiheuttaa monille ihmisille keväisin [[allergia]]oireita.
Leppä voi hyvällä kasvupaikoilla elää yli satavuotiaaksi. Suurin leppälaji on [[Pohjois-Amerikka|pohjoisamerikkalainen]] [[punaleppä]] (''Alnus rubra''), joka voi kasvaa jopa 40 metrin korkuiseksi. Suomessa harmaaleppä voi parhaimmillaan kasvaa 25-metriseksi,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Piia Hacklin| Nimeke =
Leppälajeille tyypillistä on taipumus kasvattaa juurivesoja. Myös kaadettu leppä lähtee yleensä kasvamaan uudestaan kannosta. Lepät kasvavat nopeasti ja monia lajeja voidaan pitää [[pioneeripuu]]lajeina. Lepät kestävät kovaa tuulta ja sietävät hyvin saasteita.
Rivi 41:
== Nimen alkuperä ==
[[Kuva:Alnus-glutinosa-wood.JPG|thumb|Vahingoittunut lepän pinta muuttuu punaiseksi. Kuvassa tuoreita [[tervaleppä|tervalepän]] kantoja.]]
Puun nimi ”leppä” tulee vanhasta, itämerensuomalaisissa kielissä esiintyneestä, [[veri|verta]] tarkoittavasta sanasta. Nimellä viitataan lepän punertavaan puuainekseen: vahingoittunut lepän pinta muuttuu punaiseksi ja haava näyttää verestävältä.<ref name="relve">{{Kirjaviite | Tekijä= Hendrik Relve | Nimeke= Puiden juurilla | Julkaisija=
== Käyttö ==
|