Ero sivun ”Roter Sand” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
stailattu viitemerkintä; kirjaviite ja verkkoviite mallineisiin; valokuva valolaitteesta; wl
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Leuchtturm_roter_sand.jpg|thumb|upright|Roter Sand -kasuunimajakka.]]
[[Tiedosto:RoterSand2005-2.jpg|thumb|upright|Roter Sandin valolaite.]]
'''Roter Sand''' on saksalainen vuonna [[1885]] rakennettu [[kasuuni]]majakka, ensimmäinen lajissaan.
 
1800-luvun lopussa oli Saksassa [[Weser]]joen suistoalueella kaksikin [[majakkalaiva]]a. Paikalliset varustamot anoivat keisarikunnalta, että erityisen vaikeina pidettyjen Roter Sand -matalikkojen luo sijoitettaisiin kolmas majakkalaiva. Berliinin hallinto ei kannattanut majakkalaivaa, vaan ehdotti sijaan kiinteätäkiinteää majakkaa[[majakka]]a, koska se olisi edullisempi ylläpitää.
 
Päätös tehtiin vuonna 1880 ja kolmen nuoren insinöörin yhtiö Lavier, Kuntz & Weiss teki tarjouksen joka hyväksyttiin: laivateräksestä tehtäisiin iso rasia, aivan kuin säilykepurkki, joka hinattaisiin halutulle paikalle ja upotettaisiin siihen majakan alustaksi. Näin oli ensi kerran lausuttu [[kasuuni]]n rakennusperiaate ja majakasta tulikin ensimmäinen lajissaan.<ref name="Laurell"laurell> Laurell, 1989, s. 48 - 56 </ref>
 
== Rakentaminen ==
Rivi 15 ⟶ 16:
Paha ja osin ratkaisematon ongelma koko rakentamisen ajan oli työmiehille paineessa kehittynyt [[sukeltajantauti]].
 
Kaikista ponnisteluista huolimatta ei työtä saatu valmiiksi ennen syysmyrskyjä. Ensimmäinen myrsky vei kasuunin merelle ja se katosi jäljettömiin.<ref name="Laurell"> Laurell s. 48 - 56 <laurell/ref>
 
=== Toinen yritys ===
Rivi 23 ⟶ 24:
Kasuuni valettiin täyteen betonia ja sen päälle rakennettiin viisikerroksinen teräslevystä niitattu soikea torni. Torni suippeni tasasuhtaisesti huippuunsa, joka oli 24 metriä merenpinnasta. Tornin ulkokuori maalattiin keisarillisen Saksan värein puna-valko-mustaraitaiseksi. Majakassa oli petrolivalo joka syttyi ensi kerran 1. marraskuuta 1885. Majakan kiintovalo näkyi 15 meripeninkulman päähän ja vilkkuvalo näkyi 18 meripeninkulmaa. Tornissa oli lisäksi sumukello. Tornin keskipisteessä oli merenpohjaan ulottuva kuilu, jossa oli vuorovesimittari; sieltä lähti myös [[lennätin]]kaapeli mantereelle.
 
Muonavarat ja juomavesi mitoitettiin kestämään useita kuukausia.<ref name="Laurell"> Laurell s. 48 - 56 <laurell/ref>
 
Majakkaa voitiin valmistuessaan luonnehtia malliesimerkiksi saksalaisesta ammattitaidosta ja perusteellisuudesta.
Rivi 33 ⟶ 34:
Päivisin kaksi miestä hoiti lennätintä ja huolsi valolaitteen, kolmas oli kokkina, leipurina ja stuerttina. Pimeän aikaan vahtivuorot olivat neljä tuntia pitkiä.
 
Majakan väki sähkötti maihin myös varoituksia tulvamyrskyistä, ampui varoituslaukauksia vaaraa kohti kulkeville aluksille, tarkkaili muuttolintuja ja antoi säätietoja. Monesti majakan väki myös pelasti ihmishenkiä kutsumalla Bremerhavenista [[pelastusristeilijä|pelastusaluksen]], jos joku joutui merihätään.
 
Roter Sandista tuli pian maailmankuulu; saksalaiset merimiehet rakastivat sitä ja siitä tuli monen kauniin merimiesballadin aihe.<ref name="Laurell"> Laurell s. 48 - 56 <laurell/ref>
 
== Muistomerkiksi ==
Rivi 41 ⟶ 42:
Vuonna 1958 majakkaan aiottiin asentaa tutka. Majakan vanhojen rakenteiden kestävyys tutkittiin perin pohjin. Kasuuniosan tarkastanut sukeltaja havaitsi, että yli 80-vuotias teräsvaippa oli syöpynyt puhki, joten hiekka ja korroosio oli päässyt pureutumaan syvälle. Roter Sandin majakka korvattiin ulommas merelle sijoitetulla uudella kasuunilla [[Alte Weser]], joka oli aluksi miehitetty, mutta vuodesta 1972 lähtien täysautomaattinen. Roter Sandin majakanvartijat poistuivat tornista 1. syyskuuta 1964 ja majakan valo sammutettiin; vain kiinteät pikkuvalot jäivät varoitusmerkeiksi.
 
Vanha majakka aiottiin ensin purkaa mahdollisena vaaran aiheuttajana, mutta tieto aikomuksesta vuosi julkisuuteen ja majakan pelastamiseksi syntyi kansanliike. Yleinen painostus tehosi, ja Roter Sandista tehtiin merimiesten muistomerkki. Lokakuussa 1987 vanhan kasuunin ympärille pujotettiin kymmenen metriä korkea ja yli tuuman vahvuinen ruostumattomasta teräksestä tehty mansetti, joka painaa sata tonnia. Teräsmansetin ja satavuotiaan kasuunin väli täytettiin betonilla. Asiantuntijat vakuuttavat tornin kestävän näin vahvistettuna pitkälle 2000-luvulle.<ref name="Laurell"> Laurell s. 48 - 56 <laurell/ref>
 
Majakka liitettiin merkittävien historiallisten monumenttien listalle 1. lokakuuta 2010.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wsa-bremerhaven.de/verkehrswesen/schifffahrtszeichen/leuchttuerme/roter_sand/index.html | Nimeke = Roter Sand | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Wasserstraßen- und Schifffahrtsamt Bremerhaven | Viitattu = 28.2.2018 | Kieli = {{de}}}}</ref>
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Laurell, Seppo | Nimeke = Majakat | Vuosi = 1989 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Luotsiliitto - Lotsförbundet | Isbn = 952-90-0481-8 }}
* Seppo Laurell: MAJAKAT, Luotsiliitto 1989 ISBN 952.90048-1-8
 
=== Viitteet ===