Avaa päävalikko

Muutokset

143 merkkiä lisätty, 8 kuukautta sitten
p
→‎Kysymys perimyksestä: - muot. (nimien linkitykset ym.)
 
==Kysymys perimyksestä==
Vallanperimysongelmat ja samalla myös Ludvig XIV:n terveys tulivat ajankohtaisiksi hallituskauden lopulla. Vuonna [[1711]] hänen poikansa [[Ludvig Grand(Ranskan Dauphinkruununprinssi, 1661–1711)|Ludvig]] (”Grand Dauphin”) kuoli isorokkoon 49 vuoden ikäisenä-vuotiaana. Seuraavana vuonna Ludvig XIV:n pojanpoika, [[Louis,Ludvig Burgundin(Ranskan herttuakruununprinssi, 1682–1712)|Burgundin herttua LouisLudvig]] (1682–1713), josta oli isänsä kuoleman jälkeen tullut dauphin, ja hänen toinen poikansa [[Ludvig (Ranskan kruununprinssi, 1707–1712)|Bretagnen herttua Ludvig]] kuolivat molemmat tuhkarokkoon. Burgundin herttuaherttuan olivanhin jopoika aiemminoli menettänytkuollut vanhimman poikansajo vuonna [[1705]]. Hänelle eiHäneltä jäänytjäi kuinvain yksi poika, Anjoun herttua, tuleva [[Ludvig XV (Ranska)|Ludvig XV]].
 
===Espanjalainen sukuhaara===
[[Kuva:Louis XIV of France and his family attributed to Nicolas de Largillière.jpg|thumb|350px|Ludvig XIV ja hänen perheensä.]]
Grand dauphinin toinen poika valittiin [[Espanja]]n kuninkaaksi vuonna [[1700]], ja hän otti nimekseen [[Filip V (Espanja)|Filip V]]. Samalla hän luopui kaikista vaatimuksistaan Ranskan kruunuun ns. [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssodan]] yhteydessä ja sen päättäneessä [[Utrecht]]in rauhassa. Näin Ludvig XIV toteutti haaveensa saada oman sukunsa Bourbon-dynastian jäsen Espanjan valtaistuimelle. Huolimatta useista muutoksista Bourbon-suku on säilyttänyt Espanjan kruunun hallussaan aina meidän päiviimme saakka, ja kuningas [[Felipe VI]] on näin ollen Ludvig XIV:n jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.
 
===Ranskalainen sukuhaara===
Mitä tulee muuhun perimykseen, niin[[Kaarle Ranskan(Berryn Kaarleherttua, 1686–1714)|Berryn herttua Kaarle]] (synt. [[1686]]) kuoli vuonna [[1714]]. Espanjan sukuhaaraa lukuun ottamatta Ludvig XIV:n ainoa legitiimi miespuolinen perillinen oli Anjoun herttua, Ludvigin pojanpojanpoika. Hän oli vuonna [[1710]] syntynyt pieni ja heikon terveyden omaava poika. Kun ei ollut jäljellä kuin hyvin vähäinen määrä ns. veriprinssejä, jotka kuuluivat Bourbon-suvun nuorempiin haaroihin, päätti kuningas Ludvig XIV vahvistaa kuninkaallista perhettä laillistamalla perimykseen oikeutetuiksi myös Mainen herttuan Louis August Burbonin ja Toulousen kreivin Louis Alexandren, jotka olivat kuninkaan aviottomia lapsia suhteesta rouva de Montespanin kanssa. Kuninkaan laillinen suora jälkeläinen Anjoun kreivi tuli kuitenkin dauphiniksi ja lopulta hallitsijaksi nimellä [[Ludvig XV (Ranska)|Ludvig XV]]. Hänen alaikäisyytensä tähden valtionhoitajan tehtävät oli uskottu [[Filip II (Orléans)|Orléansin Filipille]] (1674–1723), joka oli Ludvig XIV:n veljenpoika ja vävy.
 
===Viimeiset vaiheet===
Vanhana miehenä Aurinkokuninkaalla oli monia sairauksia joita lääkärit yrittivät parantaa ajan parhaan tietämyksen mukaan. Ne kuitenkin vain pahensivat potilaan vointia. Erääseen hoitoon kuului hampaiden vetäminen suusta ja lääkkeeksi tarjottiin jauhettuja kyykäärmeitä ja jäisten hedelmien syömistä. Viimeisin vaiva oli [[kuolio]], ja sitä lääkittiin aasinmaidolla. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s.39</ref>
 
Kun hallitsija tunsi loppunsa olevan lähellä, hän pyysi pojanpoikansapojanpojanpoikansa, tulevan [[Ludvig XV]]:n luokseen ja antoi hänelle tärkeitä neuvoja. Neuvot kuuluivat seuraavasti: ”Älä rakasta minun laillani rakennustaidetta ja sotia. Päinvastoin, yritä elää rauhassa naapureittesi kanssa... Kuuntele hyviä neuvoja ja noudata niitä, yritä parantaa kansan elinoloja, mihin minä en valitettavasti koskaan kyennyt...” Tätä voi pitää kuolevan hallitsijan rehellisinä itsetilityksenä.<ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 40</ref>
 
Ludvig XIV kuoli 76-vuotiaana 1. syyskuuta 1715 76-vuotiaana jalassaan olevan kuolion aiheuttamaan verenmyrkytykseen. Hän olisi täyttänyt neljän päivän kuluttua 77. Hänen sanotaan julistaneen kuolinvuoteellaan: ”Minä lähden, mutta valtio säilyy aina”. Ludvig XIV:n hallituskausi oli kestänyt 72 vuotta ja sata päivää, ja se olikin yksi kaikkien aikojen pisimmistä valtakausista. Hänet haudattiin kaikin mahdollisin kirkollisin sakramentein, jotka ovat ”kaikkein kristillisimmälle kuninkaalle” omistettuja, ja hänen hautansa sijaitsi Saint-Denisin luostarin basilikassa.
 
[[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] aikana kapinalliset ryöstivät Ludvig XIV:n haudan ja kuninkaan jäänteet hävisivät. Erään tarinan mukaan eräällä illallisella [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniassa]] isäntä esitteli vierailleen harvinaisen arvoesineen: Ranskan aurinkokuninkaan Ludvig XIV:n balsamoidun sydämen, jonka hän kertoi ostaneensa vallankumouksellisilta. Vieraiden joukossa oli myös erikoisista ruokailutottumuksistaan tunnettu pappi ja pedagogi [[William Buckland]]. Hän saattoi tarjota omille vierailleen esimerkiksi peltohiirtä, krokotiilia, pingviiniä tai vaikka koiranpentua. Nähdessään Ludvigin sydämen hän totesi: ”Olen syönyt elämäni aikana monia outoja asioita, mutta en koskaan kuninkaan sydäntä.” Sitten hän nappasi elimen haarukkaansa ja söi sen. {{Lähde}}
 
==Jälkeläiset==