Ero sivun ”Suomen valtiontalous” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
 
Velkarahan avulla tapahtuva [[Talouselvytys|elvytys]] on usein tietoinen valinta, jonka tavoitteena on piristää [[kansantalous|kansantaloutta]] laskusuhdanteen aikana. Suomi otti paljon lainaa toisen maailmansodan aikana sekä 1990-luvun laman aikana. Molempina ajanjaksoina valtionvelka ylsi jopa 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta<ref name=arola>Mika Arola: Valtion lainanotto ja kansainvälinen rahoitusjärjestelmä. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 107. vsk. – 4/2011 421. Taulukko 1 sivulla 422. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42011/kak42011arola.pdf</ref>. Valtion velkaantumisaste pieneni 1990- ja 2010-luvuilla tasaisen jyrkästi aina 30 prosenttiin asti, minkä jälkeen se alkoi jälleen kasvaa vuonna 2008<ref name=arola/><ref>Tilastojulkaisu 21.12.2016. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 0,9 miljardia euroa vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Tilastokeskus. 21.12.2016. http://www.stat.fi/til/jyev/2016/03/jyev_2016_03_2016-12-21_tie_001_fi.html</ref>. [[Euroopan unioni]]n jäsenyys asettaa nykyisin rajoja valtioiden velanottoon, sillä vuonna 1997 solmitun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltion julkinen velkaantuminen ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta<ref>http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-velkasaantoihin-jarkea-ja-herkkyytta/BjBjczNx</ref> eikä alijäämä saa ylittää kolmen prosentin viitearvoa<ref>http://europa.eu/rapid/press-release_IP-10-563_fi.htm</ref>.
 
==Historia==
 
Verotulojen määrä suhteessa kansantuotteeseen on pienentynyt Suomessa vuodesta 1995 alkaen lähinnä sen vuoksi, että palkkojen verotusta on pienennetty<ref>Suomen kokonaisveroaste laskenut kymmenen vuoden aikana. Yle Uutiset 24.5.2011. http://yle.fi/uutiset/3-5365176</ref>. Suomen valtionvelka vastasi Tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan 46,4 prosenttia Suomen [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]]<ref>http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html</ref>. Vuonna 2014 Suomen valtiontalouden alijäämä oli 6,7 miljardia euroa<ref>http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/71655-stubb-aikakaudelle-historiallinen-budjetti</ref>. Suomen valtio paikkasi valtiontalouden alijäämää vuonna 2015 myymällä omistamansa [[Solidium]]in omaisuutta lähes miljardin euron arvosta.<ref>http://www.hs.fi/talous/a1423553930925</ref>
 
Valtio on leikannut kuntien [[valtionosuus|valtionosuuksia]], mikä on siirtänyt säästöt kuntien tehtäviksi ja on syntynyt painetta korottaa kuntien veroja tai velkaantua.<ref>http://yle.fi/uutiset/kuntaliitto_valtionosuuksien_leikkaukset_ajavat_veronkorotuspaineisiin/5097505</ref> Valtio on luvannut korvata valtionosuusmenetyksiä korotetulla yhteisövero-osuudella sekä suuntaamalla jäteveron tuoton kunnille. Valtionosuuksien leikkaukset kurittavat erityisesti maaseudun kuntia, jotka eivät hyödy korotetusta yhteisövero-osuudesta.<ref>http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/valtionosuuksien-leikkaus-kurittaa-maaseutukuntia-1.14114</ref>
 
Joulukuussa 2018 Suomi lyhensi valtionvelkaa 0,9 miljardilla eurolla.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-10556893</ref>
 
==Valtion budjettitalouden tulot ja menot==