Ero sivun ”Taloudellinen epätasa-arvo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) Ei viidesta vaan viidestä. |
||
Rivi 53:
Viidessä vuodessa enemmistö alimmassa tulokymmenyksessä olleista on poistunut sieltä.<ref>[http://www.stat.fi/til/tjkt/2010/tjkt_2010_2011-12-16_kat_005_fi.html Tuloliikkuvuuden kehitys], Tilastokeskus 16.12.2011</ref>
Suomessa käytettävään pohjoismaalaiseen hyvinvointivaltiomalliin ovat perinteisesti kuuluneet pienet tuloerot, muut pohjoismaat ovat vieläkin kansainvälisessä vertailussa tulonjakotilastojen matalimmasta päästä. Suomessa tuloerot ovat kuitenkin olleet kasvussa 1980-luvun jälkeen, vuosina 1995–2005 tuloerot kasvoivat [[OECD]]-maiden kärkitahtia. [[Palkansaajien tutkimuslaitos|Palkansaajien tutkimuslaitoksen]] erikoistutkija Ilpo Suoniemi mukaan syynä oli vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin.<ref name="hesari">{{Verkkoviite |Julkaisija=Helsingin Sanomat |Nimeke=Suomi ykkönen tuloerojen kasvuvauhdissa |Osoite=http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomi+ykk%C3%B6nen+tuloerojen+kasvuvauhdissa/1135241042765}}</ref> Ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen välinen erotus nousi kansainvälisissä vertailuissa hyvin suureksi ja sen arvioidaan kannustaneen hyvätuloisia muuttamaan ansiotuloja pääomatuloiksi<ref name="taloussanomat.fi">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2007/01/06/verouudistus-selittaa-tuloerojen-kasvun/2007415/12 |Julkaisija=Taloussanomat |Nimeke=Verouudistus selittää tuloerojen kasvun}}</ref>. Nettotuloilla mitattuna parhaiten ansaitsevan yhden prosentin osuus tulonjaosta kasvoi 3,5:
Suomessa keskimääräinen kokonaisansio oli 2 876 euroa vuonna 2008.<ref>[http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html Tilastokeskus: Palkat ja työvoimakustannukset]</ref> Lähes kaksi kolmannesta kaupan ja kiinteistöpalvelun sekä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöistä ansaitsee alle 1500 euroa kuussa<ref name="lop">Riitta Vainio: Asumistuen saajista neljännes käy töissä. Helsingin Sanomat 8.3.2010, A5</ref>. Joidenkin työtehtävien ja alojen matala palkkataso on johtanut siihen, että työntekijöiden palkka ei riitä esimerkiksi asumiskustannusten kattamiseen, vaan yhteiskunnan on osallistuttava näihin asumiskustannuksiin asumistuen muodossa. Yhteiskunta joutuu siten tukemaan välillisesti matalaa palkkaa maksavia yritys- ja muita työnantajia. Lähes neljännes asumistuen saajista muodostuukin nykyisin työssäkäyvistä henkilöistä.<ref name="lop"/>
| |||