Ero sivun ”Sumer” versioiden välillä

Kišissä kuninkaan juomanlaskijana ollut Sargon kaappasi vallan itselleensä ja aloitti laajamittaisen valloitussodan. Hän aloitti kukistamalla ensin Umman ja alisti lopulta muut Sumerin kaupunkivaltiot hallintaansa. Se ei riittänyt Sargonille, joka laajensi valtakuntansa rajat aina Välimeren ja Etelä-Turkin rajalle saakka. Tätä valtakuntaa kutsutaan Akkadin valtakunnaksi, joka oli siihen astisen Lähi-idän historian mahtavin valtakunta. Luonteeltaan se oli aivan uudenlainen, koska aiemmasta kaupunkikeskisyydestä poiketen Akkad perustui johtavan hallitsijan ympärille. Akkad oli myös ensimmäinen merkittävä seemiläiskansan hallitsema valtakunta, minkä myötä seemiläiseen [[kieliperhe]]eseen kuuluvasta akkadista tuli sumerin ohella [[kirjakieli]].<ref name="pikkujättiläinen69" /> Kukoistuskautta Akkad eli Sargonin pojanpojan Naram-Sinin hallintokaudella, jolloin valtakunnan rajoja laajennettiin entisestään ja hallintoa vahvistettiin. Hän omaksui myös ylvään tittelin ”Neljän maanäären kuningas”, jota hänen jälkeensä vallassa olleet suurkuninkaatkin käyttivät. Naram-Sin yritti perustaa egyptiläisen mallinmukaisesti kuninkuuden palvonnan, mutta se ei onnistut halutulla tavalla.<ref>''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 69–70.</ref>

 

 

Gutilaisajan lopuilla Lagashin [[Gudea]] nousi suureksi paikalliseksi mahdiksi, mutta Sumerin yhdisti jälleen kerran Ur-Nammu, joka loi [[Uus-Sumeri]]n suurvallan. Uus-Sumeri romahti [[elam]]ilaisten ja [[amorilaiset|amorilaisten]] hyökätessä maahan, ja sen jälkeen tuli hajanaisempi [[Isin-Larsa-kausi]], jona aikana Sumer [[seemiläiset|seemiläistyi]] nopeasti ja Sumerin kieli harvinaistui. Lopulta [[Hammurabi]] loi suuren [[Babylonia]]n valtakunnan.