Ero sivun ”Saksit” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 194.100.61.181) ja palautettiin versio 17425238, jonka on tehnyt 194.30.48.182: Lähde puuttuu.)
[[Karolingit|Karolingien]] alaisuudessa saksit pakotettiin [[vasalli]]uteen. On todisteita siitä, että saksit – samoin kuin slaavilaisvasallit, kuten abodriitit ja [[vendit]] – toimittivat useaan otteeseen joukkoja karolingeille. Saksin herttuoista tuli kuninkaita 900-luvun aikana. [[Henrik I Linnustaja]]sta tuli kuningas vuonna 919. Hänen pojastaan, [[Otto I Suuri|Otto I Suuresta]], tuli Saksan ensimmäinen [[keisari]], joka kuitenkin menetti asemansa 1024. Herttuakunta jaettiin 1180, kun herttua [[Henrik Leijona]], keisari Oton pojanpoika, kieltäytyi seuraamasta serkkuaan keisari [[Fredrik I Barbarossa]]a sotaan [[Italia]]a vastaan.
 
Saksin kuningaskuntana vuodesta 1806 vuoteen 1918 tunnettu ja vuoden 1990 jälkeen [[Saksin vapaavaltionavapaavaltio]]na tunnettu, nykyisen Saksan koillinen alue ei ollut saksien perinteistä asuinaluetta; alue sai nimensä poliittisten sattumien kautta, ja sitä kutsuttiin alun perin [[Meissen]]in rajakreivikunnaksi. Tämän alueen aateliset saivat Saksin herttuakunnan käsiinsä 1423, ja vähitellen ''Saksi'' (saksaksi ''Sachsen'') alkoi tarkoittaa koko valtakuntaa, ja nimitys siirtyi tarkoittamaan Saksan luoteista kulmaa.
 
Nimitys ”saksit” liitettiin myös yleisesti [[Transilvanian saksit|Transilvanian sakseihin]], saksalaisiin siirtolaisiin, jotka siirtyivät 1200-luvulla Luoteis-[[Transilvania]]an nykyisen [[Romania]]n alueilla, missä heidän jälkeläisiään asui vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä noin neljännesmiljoona. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen useimmat heistä pakenivat maasta, erityisesti 1970-luvulla ja 1980-luvulla [[Nicolae Ceaușescu]]n hallituksen romanialaistamispolitiikan takia.
8 708

muokkausta