Ero sivun ”Välimeri” versioiden välillä

Koska Välimereen virtaa vain muutamia suuria jokia, siitä [[haihtuu]] enemmän vettä kuin sinne virtaa tai sataa. Haihtuvan veden takia Välimeri on [[Suolaisuus|suolaisempi]] kuin Atlantti. Välimeren suolapitoisuus on 39 ppt (3.9%), kun Atlantissa se on 36 ppt.<ref name="hogan"/> Tämän seurauksena Välimereen on jatkuva pintaveden virtaus Atlantista. [[Gibraltarinsalmi|Gibraltarinsalmen]] jälkeen virtaus jatkuu Afrikan pohjoisrannikkoa pitkin itään. Se on suurimmillaan kesällä, jolloin Välimerestä haihtuvan veden määrä on myös suurimmillaan. Atlantista tulevan veden virtaus heikkenee itäänpäin mentäessä, mutta se on edelleen tuntuva [[Sisiliansalmi|Sisiliansalmessa]] ja jopa [[Levantti|Levantin]] rannikolla. Atlantin lisäksi Välimeri saa jonkun verran vettä [[Mustameri|Mustastamerestä]] [[Bosporinsalmi|Bosporinsalmen]], [[Marmaranmeri|Marmaranmeren]] ja [[Dardanellit|Dardanellien]] kautta. Kesäisin Välimeren pintavedestä tulee voimakkaan haihtumisen takia entistä suolaisempaa ja näin myös tihempää. Tihentynyt pintavesi uppoaa ja ylimääräinen pohjavesi virtaa takaisin Atlanttiin.<ref name="britannica"/>

 

Välimeren ympäristö on maapallolla laajin alue, jossa vallitsee [[subtrooppinen]] [[talvisateiden ilmasto]], josta tämän vuoksi käytetäänkin myös nimitystä [[välimerenilmasto]]. Tällaisessa kesä on pitkä, kuuma ja aurinkoinen. Talvi on lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen. Vuotuisen [[Sadanta|sadannan]] vaihtelu on Välimeren rannoilla suurta. Tunisian [[Gabès]]ista Egyptiin ulottuvalla alueella sataa harvoin yli 250 millimetriä vuodesta, kun taas [[Dalmatia]]n rannikolla Kroatiassa sataa paikoin jopa 2&nbsp;500 millimetriä vuodessa. Suurimmat sateet tulevatkin vuoristoisilla rannikkoalueilla.<ref name="britannica"/>