Ero sivun ”Silmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
`gtvrfasdfghhj |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 2001:14BB:410:8955:49D7:3E12:1D51:4853 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Crt tekemään versioon. |
||
Rivi 5:
Valon pääsyä silmään säätelee silmän himmentimenä toimiva [[värikalvo]] (iiris), jonka aukko on [[mustuainen]] eli pupilli. Valoa taittavia osia silmässä ovat [[sarveiskalvo]], [[lasiainen]] ja [[mykiö]] eli [[linssi (optiikka)|linssi]]. Silmää onkin usein verrattu [[kamera]]an.
== Selkärankaisten silmä ==
Vedessä elävillä selkärankaisilla ei tavallisesti ole kyynelrauhasia eikä silmäluomia ja mykiö on niillä pallomainen. Kaloilla mykiö ei voi muuttaa muotoaan. Niillä tapahtuu [[Akkommodaatio (silmä)|akkommodaatio]] eli silmän mukautuminen erityisen mykiötä silmämunan takaosaan yhdistävän lihaksen avulla. Hylkeiden mykiö muuttaa muotoaan mutta se pysyy melko pallomaisena, jotta näkökyky veden alla olisi hyvä. Pinnalla hylkeet ovat hyvin likinäköisiä. Pupilli on supistunut, joten hylkeet katselevat linssin keskikohdan läpi, jolloin taittuminen on vähäisempää. Monilla linnuilla silmä toimii poikkeavasti. Monilla lajeilla silmämunan muotoa voidaan muuttaa, jolloin tarkennus on mahdollista lennettäessä hyvin korkealla tai jos sukeltavan linnun pitää nähdä sekä pinnalla että veden alla. Joillakin lajeilla on rustoinen tai luinen tukirengas silmän edessä, jota vasten silmän muotoa muutetaan.
== Niveljalkaisten silmä ==
| |||