Ero sivun ”Kolmas orjasota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis. johdanto |
lähteitä |
||
Rivi 23:
}}
'''Kolmas orjasota''' oli vuosina [[73 eaa.]]–[[71 eaa.]] käyty orjakapina [[roomalaiset|roomalaisia]] vastaan.<ref name = thoughtco>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thoughtco.com/slave-revolts-or-servile-wars-in-italy-112744 |Nimeke = The Sicilian Slave Wars and Spartacus |Tekijä = Gill, N. S. |Julkaisu = History & Culture |Ajankohta = 6.9.2018 |Julkaisija = Thought Co |Viitattu = 17.12.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name = heritagehistory>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.heritage-history.com/index.php?c=resources&s=war-dir&f=wars_servile |Nimeke = Servile Wars |Julkaisu = Study Resources |Julkaisija = Heritage History |Viitattu = 17.12.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref> Se oli viimeinen sarjassa epäonnistuneita orjakapinoita Rooman tasavallan aikana. Kolmas orjasota oli näistä vakavin ja ainoa, joka suoranaisesti uhkasi Roomaa.
Orjien kapinaa johti [[traakialaiset|traakialainen]] [[gladiaattori]] [[Spartacus]].<ref name = BBC>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/history/historic_figures/spartacus.shtml |Nimeke = Spartacus (died 71 BC) |Julkaisu = History - Historic Figures |Julkaisija = BBC |Viitattu = 17.12.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref> Hänen johtamansa 74-miehinen joukko pakeni Capuan gladiaattorikoulusta, ja seuraavina kuukausina heihin liittyi tuhansia orjia. Monikymmentuhatpäiseksi lopulta kasvanut orjien armeija liikkui seuraavien kahden vuoden aikana Italian eteläosissa kunnes tuhoutui taistelussa roomalaisten armeijaa vastaan Lounais-Italiassa vuonna 71 eaa. Henkiin jääneet orjat ristiinnaulittiin.<ref name = heritagehistory /><ref name = BBC />
==Kapina gladiaattorikoulussa==
Rivi 43:
Syksyllä 72 eaa. Spartacuksen joukot suuntasivat etelään [[Mutina]]n kaupunkia kohti. Loppuvuonna he saivat kuulla [[Marcus Licinius Crassus|Marcus Licinius Crassuksen]] johtamasta suuresta roomalaisjoukosta, joka oli tulossa heitä vastaan. Spartacus päätti johdattaa miehensä [[Sisilia]]an, missä hän saattaisi elää rauhassa. Orjien armeija saavutti [[Messinansalmi|Messinansalmen]] vuoden 72 eaa. lopulla. Spartacus teki merirosvojen kanssa sopimuksen, jonka mukaan heidän piti kuljettaa Spartacuksen 2 000 miestä kolmen kilometrin levyisen salmen yli Sisiliaan. Loput kapinalliset piiloutuisivat vuorille ja seuraisivat etujoukkoa Sisiliaan sen jälkeen kun se oli käynnistänyt saarella kapinan. Merirosvot eivät kuitenkaan jostain syystä pitäneet sopimustaan vaan pakenivat ennen sovittua lähtöä, ja näin Spartacus ei koskaan päässyt Sisiliaan.<ref>Christensen et al. 2011, s. 52–54.</ref>
Petetty Spartacus lähti joukkoineen taas kohti pohjoista, mutta he joutuivat Italian saappaankärjessä Crassuksen saartamaksi.<ref name = heritagehistory /><ref name = BBC /> Saarron läpi taisteltuaan Spartacus kuuli prokonsuli [[Marcus Lucullus|Marcus Luculluksen]] nousseen joukkoineen maihin [[Brundisium]]issa. Spartacus oli joutunut kahden roomalaisarmeijan väliin, ja pelastautuakseen hänen oli hyökättävä Crassuksen armeijaa vastaan.<ref>Christensen et al. 2011, s. 54.</ref>
Spartacuksen armeija kävi viimeisen taistelunsa [[Sele (joki)|Silarusjoella]] Lounais-Italiassa vuonna 71 eaa.<ref name = heritagehistory /> Spartacus kaatui taistelussa, ja orjat joutuivat hajaannuksen valtaan. 6 000 orjaa pakeni, mutta heidät otettiin kiinni ja ristiinnaulittiin [[Via Appia]]n varrelle Capuan ja Rooman välille 40 metrin välein. Spartacuksen ruumista ei koskaan löydetty, ja hänet heitettiin muiden kuolleiden mukana nimettömään joukkohautaan.<ref>Christensen et al. 2011, s. 54–55.</ref>
<gallery widths="250px" heights="250px">
| |||