Ero sivun ”Käräjäoikeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 11:
Asianosainen voi valittaa käräjäoikeuden tekemästä ratkaisusta [[hovioikeus|hovioikeuteen]] 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Useimmissa asiaryhmissä ratkaisuun tyytymättömän on ilmoitettava tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Jos ratkaisusta ei ilmoiteta tyytymättömyyttä tai tyytymättömyyden ilmoittamisesta huolimatta siitä ei valiteta säädettyjen määräaikojen kuluessa, tulee käräjäoikeuden ratkaisusta [[lainvoima]]inen.
==Käräjäoikeuksien rakenneuudistus 1.1.2019==
==Käräjäoikeusuudistus==▼
Käräjäoikeuksien rakenneuudistus tulee voimaan 1.1.2019. Samalla tarkistetaan tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen erityisasiaryhmien tuomiopiirijakoa ja tehdään joitain käräjäoikeuksien toiminnan järjestämiseen ja oikeudenkäyntimenettelyyn liittyviä muutoksia. Rakenneuudistuksen vaikutukset Helsingin käräjäoikeuden toimintaa ovat varsin vähäisiä, joista mainitaan tarkemmin alla.
Rakenneuudistuksessa käräjäoikeuksien määrä vähenee nykyisestä 27 käräjäoikeudesta 20 käräjäoikeuteen.
Uudistuksella yhdistetään
- Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudeksi
- Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet Pohjanmaan käräjäoikeudeksi
- Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet Oulun käräjäoikeudeksi
- Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet Lapin käräjäoikeudeksi
- Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin eteläiset kunnat (Hyvinkää ja Nurmijärvi) ja Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaa käräjäoikeus Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi ja pohjoiset kunnat (Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki) ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus Kanta-Hämeen käräjäoikeudeksi.
Tuomiopiirit
Käräjäoikeuksien tuomiopiirijako noudattaa pääosin maakuntajakoa. (Ks tarkemmin tiedotteet alla)
Toimipaikat
Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä vähenee nykyisestä 57:stä 36:een. Käräjäoikeuspaikkakunnat ovat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Erillisiä kanslioita jää neljälle ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle. Erilliset kansliat sijaitsevat seuraavasti: Hyvinkää, Kemi, Kokkola ja Ylivieska. Istuntopaikat säilytetään seuraavilla paikkakunnilla: Inari (Ivalo), Kauhava, Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna, Sodankylä ja Utsjoki.
Lakkautettavat kansliat ja istuntopaikat
Kanslia lakkaa 12 paikkakunnalta. Hallinnollisista kanslioista lakkaa kolme: Järvenpää, Porvoo ja Raasepori sekä muista kanslioista yhdeksän: Iisalmi, Imatra, Kotka, Kuusamo, Lohja, Raahe, Savonlinna, Sodankylä ja Varkaus.
Istuntopaikoista lakkaa 14: Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kemijärvi, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Pieksämäki, Pietarsaari, Pudasjärvi, Suomussalmi, Tornio ja Uusikaupunki.
▲==Käräjäoikeusuudistus 1.1.2010==
Valtioneuvoston 12. kesäkuuta 2008 antaman asetuksen nojalla Suomessa on ollut vuoden 2010 alusta 27 käräjäoikeutta entisten 54:n sijasta. Uudet käräjäoikeudet muodostettiin pääosin maakuntapohjalta. Uudellamaalla pysyi alueen suuren väkiluvun takia useampi käräjäoikeus. Toiminta monilla vanhoilla käräjäoikeuspaikkakunnilla kuitenkin jatkui toimitilajärjestelyistä riippuen. Muutamissa käräjäpiireissä oli melko pitkiäkin siirtymäaikoja ennen kuin muutto yhteen päätoimipaikkaan toteutui. Vuoden 2010 alussa käräjäoikeuksien aiemmin hoitama kiinteistöasioiden kirjaaminen eli lainhuutojen ja kiinnitysten käsittely siirtyi [[Maanmittauslaitos|Maanmittauslaitokselle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2008/06/valtioneuvostopaattiuudestakar.html | Nimeke = Valtioneuvosto päätti uudesta käräjäoikeusverkostosta | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 12.6.2008 | Viitattu = 11.2.2016}}</ref>
| |||