Ero sivun ”Metsästys ajavan koiran avulla” versioiden välillä

p
kh
p (kh)
Alkusyksystä jänis käyttää rohkeasti polkuja ja traktoriuria liikkumiseen. Se saattaa loikkia tietä pitkin jopa satojen metrien matkoja ja tehdä paluuperänsä tielle. Myöhemmin syksyllä tiet eivät ole enää suosiossa, vaan ne ylitetään mahdollisimman nopeasti ja huomaamattomasti.
 
Monien mielestä parasta aikaa jänisjahdissa on kuitenkin ensilumen aika. Kun lunta on maassa 5-20 cm helpottaa se usein myös koiran ajotyötä. Useimmat koirat ajavat pidempään ja varmemmin nimenomaan lumikelillä. Loppukaudesta maan keski- ja pohjoisosissa luntaalunta alkaa olla jo niin koiralle kuin miehellekinmetsästäjällekin liikaa, että metsästys olisi mielekästä.
 
===Jäniksen iän vaikutus===
Hyvin nuori jänis (ns. sänkipoika) pysyy huonosti ajossa. Jo muutaman kierroksen jälkeen se piiloutuu, eli menee lymöön, niin hyvin, että usein koiran on sitä mahdoton löytää. Miten jäniksen poikanen sen tekee, on arvoitus, josta jahtimiestenmetsästäjien keskuudessa on esitetty monia arvailuja.
 
Vanha ja kokenut jänis pysyy yleensä parhaiten ajossa. Se ilmeisesti ymmärtää, ettei (ainakaan hitaasti ajava) koira voi saada sitä kiinni. Joskus tällaisen vanhan jäniksen näkee leikittelevän peltoaukealla aivan koiran edessä. Toisaalta vanha jänis osaa parhaiten hallita metsästystilanteen. Yksinäisen metsämiehenmetsästäjän on tällaista jänistä lähes mahdotonta saada saaliikseen, koska jänis kykenee tarkkailemaan koiran ja miehenmetsästäjän liikkeitä. Kun miehiämetsästäjiä on useita, on tilanne jänikselle paljon vaikeampi ja usein se päätyykin saaliiksi.
 
===Jahtitottumuksia===
Jänistä voi metsästää ajavan koiran avulla hyvin monella tapaa, mutta varsin yleisesti on käytössä toimintatapa, jossa koira päästetään hakukomennon saattelemana etsimään ristaeläintäriistaeläintä metsästäjien jäädessä odottelemaan ajon alkamista. Odotellessa voidaan esimerkiksi sytyttää nuotio ja tarinoida hiljaisesti sen lämmössä.
 
Kun ajo alkaa kuulostellaan kaikessa rauhassa, mihin se alkaa suuntautua. Vasta sitten aletaan rauhallisesti siirtyä passipaikoille. Passipaikoista on hyvä sopia, että kukin jahtiin osallistuva metsästäjä tietää, missä muut ovat passissa.
Monilla nuorilla koirilla on usein taipumusta jättää hukan selvittäminen kesken kun tilanne on hankala eikä hukka tahdo selvitä. Tällöin tulee isäntä mieleen ja koiraa palaa hukalta isännän luo. Nyt isännän pitää vain innostaa koiraa ja ohjata sitä takaisin oletetulle hukkapaikalle. Näin koira oppii, ettei ajoa saa jättää kesken vaan hukkaa on sitkeästi selvitettävä. Myös hukkaa, kuten haullakin, on vältettävä selvittämästä koiralle valmiiksi, sillä se oppii helposti pyytämään apua jatkossakin.
 
Mikäli koira syttyy nuorena ajamaan on isännän tärkeää pitäpitää jalat maassa. Alle puolivuotias penikka saattaa päästellä vaikka pimeästä pimeään, kuten aikuinen koira parhaassa tapauksessa. Tällaisen koiran kanssa isännän pitää olla tarkkana ja hillitä koiraa, koska fysiikka ei ole vielä riittävä koko päivän ajorasitukseen etenkään paljossa lumessa.
 
==Ketun metsästäminen ajavan koiran avulla==
Supikoira on hidas juoksija. Tästä syystä supikoiraa ei voi varsinaisesti ajattaa, vaan koira saa ajettavan melko nopeasti kiinni, jolloin tapahtuu pysäytys. Näin ollen pysäyttävät koirat esim. terrierit, mäyräkoirat ja pystykorvat ovat supijahdissa omimmillaan.
==Metsäkauriin metsästäminen ajavan koiran avulla==
Metsäkauriin metsästykseen saa käyttää ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus ei saa ylittää lakiin määriteltyä 28 cm. Tällöin koiran suhteellisen hidas ajovauhti ei pakota kaurista pakenemaan täyttä vauhtia, vaan se pikemminkin "hölkkää" eteenpäin. Näin passimies saa mahdollisesti enemmän reagointiaikaa. Kauris on varovainen eläin, joten pienetkin rasahdukset/äänet/liikkeet/metsästäjän aiheuttama "sotku" saattavat saada sen muuttamaan suuntaa.
Kauris on varovainen eläin, joten pienetkin rasahdukset/äänet/liikkeet/metsästäjän aiheuttama "sotku" saattavat saada sen muuttamaan suuntaa.
 
==Hirven metsästäminen ajavan koiran avulla==
8 905

muokkausta