Ero sivun ”Vasikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähdepyyntö. Keinosiemennetyt naudat tuntuvat saavan kaksosia useammin kuin luontaisesti lisääntyvät ihmiset, jotka nekin saavat kaksosia useammin, kun on tehty hedelmöityshoitoja. Vai tätäkö tarkoitettiin? Voisi avata ja lähteistää. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
VASIKKA MEINAA MISKA KUUSTIETÄ
▲'''Vasikka''' tarkoittaa eritoten sorkkaeläimiin kuuluvan [[nauta|naudan]] poikasta. [[Tiineysaika|Tiineeksi]] tullessaan lehmä odottaa yhdeksän kuukautta, kuten ihminenkin, ja synnyttää sitten yleensä yhden vasikan; kaksosia syntyy likimain yhtä usein kuin ihmisilläkin{{lähde|19.11.2017}}. Vastasyntyneet vasikat ovat noin 40-kiloisia.
Lehmän ensimaito, jota erittyy heti poikimisen jälkeen, on nimeltään [[ternimaito]]a. Se eroaa koostumukseltaan tavallisesta maidosta ja on paljon ravinteikkaampaa. Vasikka on syntyessään enemmän yksimahainen kuin [[märehtiminen|märehtijä]]. Se on aluksi riippuvainen nestemäisestä ravinnosta eikä se voi sulattaa muuta kuin [[maito]]a. Kuivaa rehua vasikka alkaa syödä 1–2 viikon iässä, jonka seurauksena sen etumahat ja mahojen keskinäiset suhteet muuttuvat ja se alkaa kehittyä märehtijäksi. Vasikka voidaan vieroittaa juotolta noin kahden kuukauden iässä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vasikoiden hoito-opas | Julkaisija = Valio | Ajankohta = 2005 | Selite = Sivut 16–18 | Osoite = http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/katsevasikkaan/aineistot/Vasikkaopas_2005.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 15.5.2012}}</ref>
| |||