Ero sivun ”Natsi-Saksa” versioiden välillä

187 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
Kumottu muokkaus 17776594, jonka teki Eniisi Lisika (keskustelu) fix ohjeen välimerkit ja typografia mukaan.
(Kumottu muokkaus 17776594, jonka teki Eniisi Lisika (keskustelu) fix ohjeen välimerkit ja typografia mukaan.)
Merkkaus: Kumoa-toimintoa käytetty
 
== Kolmas valtakunta ==
Nimitys ”kolmas valtakunta” ({{k-de|Drittes Reich}}) korosti [[Kansallissosialismi|kansallissosialistien]] tapaa ajatella [[propaganda]]ssaan oman hallintonsa olevan ”ensimmäisen valtakunnan” eli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] ja ”toisen valtakunnan” eli vuonna 1871 lukuisista Saksan valtioista muodostetun [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] jatkumoa. Väliin jäävän [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] ei katsottu olevan valtakunta. Nimellä ”tuhatvuotinen valtakunta” taas viitattiin tuhat vuotta kestäneeseen Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan sekä [[kristinusko|kristilliseen]] [[eskatologia]]an, (eli ″oppiin’oppiin maailman viimeisistä tapahtumista”tapahtumista’), ja esitettiin siten myös kansallissosialistisen hallinnon kestävän tuhat vuotta. Lukuna tuhat vuotta viittasi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan [[Tuhatvuotinen valtakunta|tuhatvuotiseen]] historiaan. Termin ”Kolmas valtakunta” otti käyttöön saksalainen kulttuurihistorioitsija [[Arthur Moeller van den Bruck]] (1876–1925) vuonna 1923 – kymmenen vuotta ennen Hitlerin valtaannousua – julkaistussa teoksessaan ''Das dritte Reich''. Adolf Hitler ei kuitenkaan itse hyväksynyt sitä ja jopa kielsi vuonna 1939 lehdistöä käyttämästä Saksasta tätä nimeä.<ref> Juha Jaakkonen: ''Hitlerin Suur-Saksa. Natsi-Saksa 1933–45, Iltalehden historialehti'', helmikuu 2013, s. 22. </ref>
 
Natsien propagandassa korostettiin keisarikunnan perintöä myös sekoittamalla [[nationalismi|nationalistisia]], [[perinne|perinteellisiä]] ja [[kansallissosialismi|kansallissosialistisia]] symboleja toisiinsa.
Kansallissosialistien valtaannousua ja [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] epäonnistumista on selitetty ennen muuta [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] seurauksilla, kuten ”[[Versailles’n rauha|häpeärauhalla]]” ja vaikeilla talousongelmilla. Kiistellyn erillistieteorian ({{k-de|[[Sonderweg]]}}) mukaan kansallissosialistien valtaannousun perusta oli Saksan erityispiirteissä, jotka olivat olemassa jo ennen ensimmäistä maailmansotaa.
 
[[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] (NSDAP) perustettiin jo vuonna 1919, mutta se oli pitkään pieni [[oppositio]]puolue. Alusta lähtien se kuitenkin tavoitteli vallan anastamista ja tasavallan kumoamista. Vuonna 1923 sen kannattajat yrittivät vallankaappausta, joka kuitenkin epäonnistui. <!--lähde Kershaw alkaa-->Tällöin [[Adolf Hitler]] ja kolme muuta puoluejohtoon kuulunutta tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen [[valtiopetos|valtiopetoksesta]]. Tuomiotaan Hitler istui [[Landsbergin vankila]]ssa. Hitler vapautettiin jo vuoden kuluttua, koska Baijerin hallitus ei enää pitänyt äärioikeistoa uhkatekijänä.<ref>Kershaw 2010, s. 158, 166</ref> Hitler esitteli ohjelmansa kaksiosaisessa 1925–1926 julkaistussa teoksessaan ''[[Mein Kampf]]'' (suom. ″Taisteluni”''Taisteluni'').
 
Vuodesta 1930 lähtien, talouspulan aikana, NSDAP:n kannatus kasvoi huomattavasti, ja heinäkuussa 1932 pidetyissä [[Saksan valtiopäivävaalit 1932 (heinäkuu)|parlamenttivaaleissa]] se nousi suurimmaksi puolueeksi saaden yli kolmasosan äänistä. Jo marraskuussa toteutetuissa [[Saksan valtiopäivävaalit 1932 (marraskuu)|seuraavissa vaaleissa]] puolue menetti 15&nbsp;prosenttia valtiopäiväpaikoistaan mutta pysyi yhä selkeästi suurimpana. Sosiaalidemokraattien ja kommunistien yhteinen paikkamäärä oli kuitenkin suurempi kuin NSDAP:n. Puolueen nousu valtaan mahdollistui 30. tammikuuta 1933, jolloin presidentti [[Paul von Hindenburg]] nimitti Adolf Hitlerin [[Hitlerin hallitus|uuden hallituksen]] johtajaksi eli [[Saksan valtakunnankansleri|valtakunnankansleriksi]]. Tuolloin hallituksessa oli mukana vielä muitakin puolueita, ja virallisesti kyseessä oli vain normaali hallituksen vaihdos, mutta varsin pian Hitler sai itselleen kaiken vallan.
===Valtakunnankanslerista presidentiksi ja johtajaksi===
[[Tiedosto:Flag of the German Reich (1933–1935).svg|pienoiskuva|175px|[[Saksan lippu]] 1933–1935.]]
Saksan valtakuntaa hallitsi [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] (NSDAP eli ''Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei'', josta johtuu kansallissosialistia tarkoittava nimitys ″natsi””natsi”). Ainoastaan natsipuolueen toiminta oli sallittu, muut puolueet kiellettiin. Puolueen johtajana, valtakunnankanslerina ja presidenttinä toimi ''Führer'' (″johtaja”johtaja), [[diktaattori]], jolle kaikki valta oli keskitetty. [[Saksan presidentti]] Hindenburgin kuoltua vuonna 1934 perustettu virka kuului [[Adolf Hitler]]ille kansallissosialistisen hallinnon viime päiviin saakka.
 
===Aluehallinto===
 
===Hallituksen tavoitteet===
Ensisijaisena tavoitteena oli maan yhtenäistämisen ja kulttuurin yhdenmukaistamisen ohella pyrkiä myös siihen, että saksankieliset voisivat asua yhdessä valtiossa. Tätä kuvasti iskulause ''Ein Reich, Ein Volk, Ein Führer'' (″yksi''yksi valtakunta, yksi kansa, yksi johtaja”johtaja''). Itävallan liittäminen 1938 Anschlussissa ja Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittäminen Saksaan 1939 heijastivat tätä tavoitetta, samoin kuin myös toisen maailmansodan aloittamisen perusteluna toimiva [[Danzigin vapaakaupunki|Danzigin vapaakaupungin]] liittämispyrkimys Saksaan.
 
===Voittomaiden järjestäminen hallinnossa===
Saksa järjesti valtaamansa alueet erilaisiksi hallintoalueiksi. Osa alueista liitettiin suoraan Saksaan, osaa alueista hallitsi [[Wehrmachtin sotilashallinto]], osaa Saksan siviilimiehityshallinto, [[Alfred Rosenberg]]in johtama valloitettujen itäisten alueiden ministeriö (''Das Reichsministerium für die besetzten Ostgebiete''), joka käytännössä sai kilpailijakseen vielä [[Herman Göring]]in johtaman [[nelivuotissuunnitelma]]n piirissä toimivat virkamiehet. Rosenbergin ministeriö käytännössä pyrki toimeenpanemaan [[idän yleissuunnitelma]]a väestöpolitiikan ja talouspolitiikan osalta Neuvostoliitolta valloitetuilla alueilla.
 
== Talous ==
Naisten työelämästä poistavan määräyksen asettamista harkittiin usein, mutta sitä ei ehditty asettaa ennen toisen maailmansodan alkamista. Toisen maailmansodan sytyttyä Britanniassa tapahtui rakennemuutos. Miesten mobilisointi asevoimiin aiheutti työvoimavajeen ja suuria määriä naisia ruvettiin värväämään työelämään ohjelmallisesti. Sama toistui Yhdysvalloissa, joka liittyi sotaan joulukuussa 1941. Saksassa kansallissosialistinen naisohjelma jatkui entisellään sodan alkuvuosina, joskin syntynyttä työvoimapulaa pyrittiin täyttämään jonkin verran myös naisilla. Vuoteen 1943 mennessä sotaonni oli kääntynyt ja armeijoiden tappiot olivat alkaneet käydä raskaiksi, joten naisia pyrittiin värväämään ohjelmallisesti työelämään ja teollisuuden palvelukseen myös Saksassa. Aiempien rajoitusten ja kielteisen asenteellisuuden vuoksi yritys ei onnistunut yhtä tehokkaasti kuten liittoutuneisiin kuuluneissa valtioissa. Ristiriitaisuuden takia naisten määrä Saksan työelämässä pysyi suurin piirtein samana koko sodan ajan.<ref name="Ben"/>
 
Lähinnä lapsettomista naisista muodostettiin Wehrmachtin alaisia naisavustajajoukkoja (''Wehrmachtshelferinnen''). Naisavustajia palveli noin 500 000. Heistä noin puolet olivat vapaaehtoisia ja puolet palvelukseen kutsuttuja. He toimivat muun muassa sairaanhoitajina, konekirjoittajina, ilmavalvojina (ei aseellisessa ilmatorjunnassa) ja viestintäkeskusten operaattoreina. Vielä sodan alussa natsipuolue vastusti jyrkästi naisten aseellista palvelusta, sillä ideologisesti naisen suojeleminen oli yksinomaan saksalaisen miehen pyhä tehtävä. Kuitenkin sodan viimeisinä kuukausina taistelujen muututtua jo epätoivoisiksi torjuntayrityksiksi naisia ja myös alaikäisiä tyttöjä ruvettiin siirtämään taistelutehtäviin ja aseelliseen ilmatorjuntaan.<ref name="HJLep">Lepage, Jean-Denis G. G., 2008, s. 153–155</ref><ref name="MsBg"/> Myös SS:n palveluksessa toimi naisia, joista noin 3&nbsp;500 [[Natsi-Saksan keskitysleirien naisvartijat|keskitysleirien vartijoina]].<ref>Cook, Bernard A., 2006, s. 261</ref>
 
== Kulttuuri ==
Kansallissosialistisessa Saksassa hallinto valvoi kansalaisiaan päästäkseen ideologiansa viitoittamiin päämääriin. Tarkoitus oli luoda [[kulttuuri]]sesti, [[ihmisrotu|rodullisesti]] ja terveydellisesti mahdollisimman voimakas [[arjalaiset|arjalainen]] kansa. Sellaiset [[taide]]teokset, jotka olivat ristiriidassa klassisen taideihanteen suhteen, nimettiin ”[[rappiotaide|rappiotaiteeksi]]”. Kansallissosialismi suosi neuvostohallinnon tapaan helposti ymmärrettävää taidesuuntaa, [[realismi]]a, jossa kuitenkin erotuksena Neuvostoliiton [[sosialistinen realismi|sosialistisesta realismista]] korostuivat germaaniseen [[mytologia]]an liittyvät [[kansallisromantiikka|kansallisromanttiset]] teemat.
 
Natsi-Saksan kulttuurissa ihannoitiin [[arjalaisuus|arjalaista]] rotua, saksalaisuutta ja johtajaa. Hitlerin [[henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultti]] oli merkittävä osa Saksan kulttuuria. Propagandalla oli suuri osuus ihmisten elämässä. Kadut, radiolähetykset, elokuvat ja lehdet täyttyivät natsipropagandasta, jossa Hitler esitettiin suurena pelastajana, arjalainen rotu ylivertaisena ja juutalaiset ja muut ”ali-ihmiset” pahassa valossa. Hitlerin ympärille rakennetun henkilökultin keskeisin sanoma oli, että hänellä oli erityislaatuinen suhde Saksan kansan kanssa. Hitler itse kuvaili tätä Nürnbergin valtiopäivillä vuonna 1934: ”Johtajuutemme ei pidä kansaa vain johtamisen kohteena, vaan se elää ihmisissä, tuntee ihmisten kanssa ja taistelee ihmisten puolesta”puolesta. ''Führer'' oli kansan henkilöitymä, joka johti sen historialliseen kohtaloonsa. Valo- ja muotokuvien lisäksi johtajan kirjoituksia pyrittiin levittämään laajasti. Kolmannen valtakunnan kaatumiseen mennessä ''[[Taisteluni|Mein Kampfia]]'' oli halpana nidottuna painoksena myyty 8–9&nbsp;miljoonaa kappaletta. Vuodesta 1936 eteenpäin maistraateissa jaettiin kirjasta ilmainen kappale kaikille naimisiin meneville pareille.<ref name="overy">Overy, 2005.</ref>
 
Absoluuttisen johtajuuden (''Führung'') ja alamaisuuden (''[[Gefolgschaft]]'') ideologia ritualisoitiin myös [[Natsitervehdys|''Heil Hitler'' -tervehdyksellä]], joka tuli 1933 pakolliseksi kaikille valtion työntekijöille. Se oli pakollinen myös kansallislaulun ja [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsipuolueen]] virallisen puoluehymnin, [[Horst-Wessel-Lied]]in aikana. Kaikki julkinen kirjeenvaihto tuli päättää ''Heil Hitler'' -tervehdykseen, joka tuli suosituksi myös vastauksena puhelimeen.<ref name="overy"/> Maan virallinen kansallislaulu oli [[Deutschlandlied]]. Kotimaassa kuitenkin yleensä laulettiin vain kansallislaulun ensimmäinen säkeistö ja sen jälkeen puoluehymni.
 
== Saksan valtakunnan organisaatioita kansallissosialistisella kaudella==
'''''[[Wehrmacht]]''''' ({{k-fi|puolustusvoimat}})
 
* [[Heer (Wehrmacht)|''Heer'']] (″armeija”''armeija''): maavoimat
*'' [[Kriegsmarine]]'' (″sotalaivasto”''sotalaivasto''): merivoimat
* [[Luftwaffe (Wehrmacht)|''Luftwaffe'']] (″ilma''ilma-ase”ase''): ilmavoimat
*'' [[Abwehr]]'' (″puolustus”''puolustus''): Wehrmachtin tiedustelupalvelu
 
'''Puolisotilaalliset'''
 
*'' [[Sturmabteilung]]'' lyh. SA (″rynnäkköosasto”''rynnäkköosasto''):
* [[SS|''Schutzstaffel'']] lyh. SS (″suojajoukot”''suojajoukot''):
**'' [[Waffen-SS]]'' (″ase''ase-SS”SS''): SS-joukkojen aseellinen siipi
*'' [[Volkssturm]]'' (″kansanrynnäkkö”''kansanrynnäkkö''): nuorten ja yli-ikäisten organisaatio
 
'''Poliisi '''
 
[[RSHA|''RSHA Reichssicherheitshauptamt'']] (″valtakunnan''valtakunnan pääturvallisuusvirasto”pääturvallisuusvirasto''): turvallisuusorganisaatioiden keskusvirasto
 
* Ordnungspolizei (″järjestyspoliisi”''järjestyspoliisi''):
** ''Schutzpolizei'' (″suojelupoliisi”''suojelupoliisi''):
** ''[[Santarmi|Gendarmerie]]'' (″santarmit”''santarmit''):
** ''Gemeindepolizei'' (″kunnallinen''kunnallinen poliisi”poliisi''): valvoi pienempien paikkakuntien järjestystä
 
* Sicherheitspolizei (''turvallisuuspoliisi''):
*''Sicherheitspolizei'' (″turvallisuuspoliisi”):
** ''Geheime Staatspolizei'' lyh. [[Gestapo]] (″salainen''salainen valtionpoliisi”valtionpoliisi''):
** ''Reich Kriminalpolizei'', [[Kripo]] (″valtakunnan''valtakunnan rikospoliisi”rikospoliisi''):
** ''Sicherheitdienst'', [[Sicherheitdienst|SD]] (″turvallisuuspalvelu”''turvallisuuspalvelu''):
 
'''Poliittiset järjestöt'''
* [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] lyh. NSDAP (''Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei'')
* Nuorisojärjestöt
**'' [[Hitler-Jugend]]'' lyh. HJ (''Hitler-nuoriso''): poikien nuorisojärjestö
** [[Bund Deutscher Mädel|''Bund Deutscher Mädel'']] lyh. BDM (''saksalaisten tyttöjen liitto''): tyttöjen nuorisojärjestö
* Työorganisaatiot
** [[Deutsche Arbeitsfront|]] (''Deutschesaksalainen Arbeitsfronttyörintama'']] (″saksalainen työrintama”):
*** [[Kraft durch Freude|]] (''Kraftvoimaa durch Freudeilosta'']] (″voimaa ilosta”): lomajärjestö
** [[Organisation Todt|''Organisation Todt'']] lyh. '''OT''' (″Todt''Todt-organisaatio”organisaatio''): rakennustoimintajärjestö
 
== Lähteet==