Ero sivun ”Aleutit (saaristo)” versioiden välillä

Saarilla vallitsee merellinen ilmasto, jossa lämpötila ei juuri vaihtele ja sademäärä on suuri. Alueella on lähes jatkuvasti sumuista.<ref name=":0eb">{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://www.britannica.com/place/Aleutian-Islands |nimeke Nimeke = Aleutian Islands {{!}} archipelago, Pacific Ocean |julkaisu Julkaisija = Encyclopedia Britannica |viitattu Viitattu = 2018-12-14 |ietf-kielikoodi Kieli = {{en}} }}</ref> [[Köppenin ilmastoluokitus|Köppenin ilmastoluokituksen]] mukaan alueella Unalaskan[[Unalaska]]n saaresta (53.5°N 167.0°W) lounaaseen vallitsee subarktinen meri-ilmasto. Siellä vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila on yli 0 °C, vuodesta enintään 3 kuukautta keskilämpötilaltaan yli 10 °C eikä vuodenaikojen välillä ole merkittävää vaihtelua. Unalaskan saaresta koilliseen vallitsee puolestaan subarktinen mannerilmasto, jossa sää on keskimäärin kylmempi kuin muualla saarilla. Vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila on tuolla alueella alle 0 °C.<ref>{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://www.plantmaps.com/koppen-climate-classification-map-united-states.php |nimeke Nimeke = Interactive United States Koppen-Geiger Climate Classification Map |julkaisu Julkaisu =www. plantmaps.com |viitattu Viitattu = 2018-12-14 | Kieli = {{en}} }}</ref> Talvisin saarille muodostuu lähes pysyvä matalapainealue, [[Aleuttien matalapaine]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = The Aleutian Low, storm tracks, and winter climate variability in the Bering Sea | Julkaisu = Deep Sea Research Part II: Topical Studies in Oceanography | Ajankohta = 2007-11-01 | Numero =23-26 23–26 | Sivut = 2560–2577 | Doi = 10.1016/j.dsr2.2007.08.002 | Issn = 0967-0645 | www = https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0967064507002007 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Aleuttien väkiluvultaan suurimman saaren{{selvennä|mikä on asukasluvultaan suurin saari}} vuosittainen keskilämpötila on noin 3 °C. Tammikuussa keskilämpötila on noin −1 °C ja elokuussa noin 11 °C. Korkein saarilla mitattu lämpötila on 26 °C ja matalin −15 °C. Vuotuinen keskimääräinen sademäärä on noin 2000 mmmillimetriä. Unalaskan sanotaan olevan yksi Yhdysvaltain sateisimpia paikkoja, koska siellä on noin 250 sateista päivää vuodessa.<ref name=":0" />{{lähde}}

Vaikka Aleuttien kasvukausi onkin noin 135 päivää toukokuun alusta syyskuun loppuun, niin maatalous rajoittuu muutamiin kasviksiin. Joitain kitukasvuisia pajuja lukuun ottamatta suurimmalla osalla saarista ei ole lainkaan alkuperäispuustoa.<ref name=":0eb" /> Joillain saarista, kuten Adakilla ja Amaknakilla, kasvaa joitain havupuita, jotka ovat jäännöksiä 1700-luvulla saarella vierailluista venäläisilsä kauppiaista. Muista kylmässä ilmastossa elävistä havupuista poiketen Aleuteilla havupuut harvoin kasvavat yli kolmimetrisiksi, ja monet niistä ovat yhä alle 1,5 mmetriä korkeita, vaikka osan niistä on arvioitu olevan yli 200 vuotta vanhoja. Puiden lyhyys johtuu siitä, että Aleuteilla on usein kova tuuli, joka katkoo helposti korkeita puita.{{lähde}}

Saarilla kasvaa puiden sijaan tiheään varpuja ja ruohokasvillisuutta, muun muassa variksenmarjaa, sarakasveja ja koppisiemenisiä kasveja. Rannikkojen lähellä on turvesuota. Aleuteille kotoperäinen kasvi on uhanalainen ''Polystichum aleuticum.''.{{lähde}}

Aleuteilla pesii 21 merilintulajia, muun muassa [[punajalkakajava]]. Myös Kiskassa[[Kiska]]lla, Gareloissa[[Gareloi]]lla, Semisopochnoissa[[Semisopochnoi]]lla ja Bogoslofissa[[Bogoslof]]illa elää suuria merilintulaumoja. Saarilla käy myös useita aasialaisia lintulajeja, kuten [[rubiinisatakieli]], [[punavarpunen]], [[sinirinta]] ja [[viirusirkkalintu]]. Pohjois-Amerikan ensimmäinen [[pikkujalohaikara]]havainto tehtiin Aleuteilla vuonna 2006.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20141017080558/https://www.mun.ca/serg/Buldir/buldirbirds.html |nimeke Nimeke =buldirbirds Buldir bird notes 1990-2012 |julkaisu Julkaisu =web mun.archive.orgca |ajankohta Selite = Arkistoitu Wayback Machineen | Arkistoitu = 2014-10-17 |viitattu Viitattu = 2018-12-1214 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Aleuttien ympäristö on suurelta osin turmeltumatonta, mutta saarten alkuperäinen eläimistö joutuu kilpailemaan vieraslajien, kuten ketun, poron ja karjaeläinten kanssa. Lähes koko Aleutit on AMNWR:n (the Alaska Maritime National Wildlife Refuge) Aleuttien yksikön suojeluksessa.<ref>{{Verkkoviite |osoite Osoite = https://www.worldwildlife.org/ecoregions/na1102 |nimeke Nimeke = Aleutian Islands {{!}}| Ecoregions {{!}}Julkaisu WWF|julkaisu= World Wildlife Fund |viitattu Viitattu = 2018-12-12|ietf-kielikoodi Kieli = {{en}} }}</ref>

Merisaukkoa pidetään monien Aleuttien saarten avainlajina, sillä ne tehostavat levämetsien kasvua hillitsemällä merisiilien lisääntymistä. Suuret merisiilipopulaatiot voivat syödä levämetsiä jopa paljaiksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Estes, J. A. (James A.), 1945- | Nimeke = Serendipity : an ecologist's quest to understand nature | Vuosi = | Sivu = | Julkaisupaikka = Oakland, California | Julkaisija = University of California Press | Tunniste = 944248935 | Isbn = 9780520960633, 0520960637 | www = https://www.worldcat.org/oclc/944248935 | Viitattu = 2018-12-12}}</ref>