Ero sivun ”Keskustaajama” versioiden välillä

13 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Vuosien mittaan keskustaajama saattaa kasvaa yhteen sen lähistöllä sijaitsevien taajamien tai jopa toisten kuntien keskustaajamien kanssa. Suomessa esimerkiksi [[Helsinki|Helsingin]], [[Tampere]]en ja [[Turku|Turun]] kaupunkien keskustaajamat ulottuvat kuntarajojen yli useaan naapurikuntaan. Samoin [[Jyväskylä]]n kaupungin keskustaajama ja silloisen [[Jyväskylän maalaiskunta|Jyväskylän maalaiskunnan]] keskustaajama [[Vaajakoski]] kasvoivat yhteen vuonna 1980. Tällaisissa tapauksissa voi seudun tai maakunnan keskuskunnan keskustaajaman sisään jäädä myös saman kaupunkiseudun muiden kuntien hallinnollisia keskuksia. [[Helsingin keskustaajama]]ssa on kaikkiaan kahdeksan, [[Turun keskustaajama]]ssa seitsemän, [[Tampereen keskustaajama]]ssa kuuden, [[Porin keskustaajama]]ssa neljän, [[Forssan keskustaajama]]ssa kolmen sekä [[Kemin keskustaajama|Kemin]], [[Lahden keskustaajama|Lahden]], [[Maarianhaminan keskustaajama|Maarianhaminan]], [[Oulun keskustaajama|Oulun]] ja [[Vaasan keskustaajama|Vaasan]] keskustaajamissa (kuten myös [[Ilmajoki-Kurikka|Ilmajoki-Kurikan]] taajamassa ja [[Kaustisen kirkonkylä]]ssä) kahden kunnan keskukset.
 
Toinen nimitys kunnan hallintokeskukselle on ''kuntakeskus'', koska kunnan hallintokeskuksen ei tarvitse välttämättä olla taajama (toisin kuin Ruotsissa, jossa jokaisessa kunnassa on vähintään yksi taajama). Kuntakeskuksessa sijaitsee [[kunnantalo]], [[terveyskeskus]], kunnan [[kirjasto|pääkirjasto]] ja vaihteleva määrä yksityisiä palveluita. Kaikissa Suomen kunnissa on kuntakeskus, mutta muutamissa kunnissa (useat [[Ahvenanmaa]]n kunnat sekä Manner-Suomessa [[Luhanka]]) ei kuitenkaan ole lainkaan tilastollisia vähintään 200 asukkaan taajamia. Tällöin kuntakeskuksena voi toimia [[kylä]] tai jokin muu paikka. Ennen [[vuoden 1865 kunnallisasetus]]ta [[pitäjä]]t vastasivat sekä hengellisistä että maallisista tehtävistä, jolloin kuntien hallintopaikkana toimi [[kirkonkylä]]. Liikenneyhteyksissä tapahtuneen kehityksen ja muuttoliikkeiden myötä eräissä kunnissa kuntakeskukseksi on muodostunut jokin muu paikka kuin kirkonkylä, esimerkiksi radanvarsikunnissa asemakylä.
 
Suomessa oli vuonna 2017 312 kuntakeskusta, joista 263 muodostaa oman tilastollisen taajaman, ja 39 on kasvanut viereisten, suurempien taajamien kanssa yhteen (muutaman kunnan tapauksessa on olemassa samanniminen tilastollinen taajama, mutta kuntakeskuksena on vain yksi taajaman osista, kuten Imatralla Mansikkala ja Jämsässä Seppola). Suomen pienin nykyisen kunnan keskustaajama on [[Pyhäranta|Pyhärannan]] kirkonkylä eli [[Rohdainen (Pyhäranta)|Rohdainen]]. [[Pöytyä]]llä on ollut vuoden 2005 sen ja [[Karinainen|Karinaisten]] kuntaliitoksesta lähtien kaksi keskustaajamaa: [[Kyrö (Pöytyä)|Kyrö]] ja [[Riihikoski]], kunnanvirastolla on toimipisteet molemmissa taajamissa.
25 474

muokkausta