Ero sivun ”Amerikan konfederaatio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 65:
Kukin osavaltio erosi Yhdysvalloista, jota kutsuttiin unionksi sisällissodan aikana. Konflikti alkoi [[Yhdysvaltain presidentinvaalit 1860|1860 presidentinvaalien]] jälkeen, jolloin [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanien]] [[Abraham Lincoln]] voitti vaalit. Hän vastusti orjuuden laajentamista läntisiin alueisiin. Konfederaation hallitus perustettiin helmikuussa 1861 ja sen asevoimat muodostuivat nopeasti. Lincolnin virkaanastujaiset järjestettiin maaliskuussa ja sisällissota alkoi huhtikuussa. Tämän jälkeen Virginia, Arkansas, Tennessee ja Pohjois-Carolina erosivat unionista ja liittyivät Konfederaatioon. Myöhemmin Konfederaatio hyväksyi myös Kentuckyn ja Missourin kuuluvan itseensä, vaikkei kumpikaan osavaltio ollut virallisesti julistanut eronneensa unionista tai olleet kokonaan Konfederaation hallussa.
 
Yhdysvaltain hallitus (unioni) ei hyväksynyt osavaltioitten eroa ja katsoi Konfederaation muodostuneen laittomasti. Sota alkoi Konfederaation [[Fort Sumterin taistelu|hyökättyä]] [[Charleston (Etelä-Carolina)|Charoleston]]in satamssa sijaitsevaan [[Fort Sumter]] -linnoitukseen 12. huhtikuuta 1861. Mikään valtio ei tunnustanut KonfederaatiotaKonfederaation itsenäiseksi valtioksiitsenäisyyttä,<ref name="McPherson">{{cite book |url=https://books.google.com/?id=bJEINL6bakYC&pg=PA65 |title=This mighty scourge: perspectives on the Civil War |first=James M. |last=McPherson |publisher=Oxford University Press US |year=2007 |page=65|isbn=9780198042761 }}</ref><ref name="Thomas256">[[Emory M. Thomas|Thomas, Emory M.]] ''The Confederate Nation, 1861–1865'' (1979) pp. 256–257.</ref> mutta Iso-Britannia ja Ranska hyväksyivät sille sotaakäyvän statuksen ja antoivat yksityisten tahojen tekevän kauppaa sodan molempien osapuolten kanssa. Neljän vuoden ja 620 000 – 850 000 sotilaan kaatumisen jälkeen Konfederaation joukot antautuivat 1865. Sodalta puuttui formaali päätös, mutta lähes kaikki Konfederaation joukot olivat antaunueet vuoteen 1865 loppuun menneessä.
 
==Politiikka==
[[Kuva:Davis4-2.JPG|vasen|pienoiskuva|Konfederaation presidentti [[Jefferson Davis]].]]
 
[[Jefferson Davis]] oli Amerikan konfederaation ainoa presidentti. [[Alexander Stephens]] toimi hänen varapresidenttinään. Presidentti valittiin kuuden vuoden toimikaudelle ilman mahdollisuutta uudelleenvalintaan. Konfederaation kongressi koostui edustajainhuoneesta ja senaatista. Useimmat vaalit viivästyivät sisällissodan takia. [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|Demokraattinen puolue]] hallitsi täysin Konfederaation poliittista elämää valtion lyhyen olemassaolon aikana.
 
Konfederaatio perrustettiin 9. helmikuuta 1861 Montgomeryssa, Alabamassa. Väliaikaseksi presidentiksi valittiin plantaasiomistaja [[Jefferson Davis]], joka oli toiminut Mississippin osavaltion senaattorina ennen Konfederaation perustamista. Pääkaupunki siirrettiin Virginian [[Richmond]]iin toukokuussa 1861.
 
Moni poliitikko tuki orjuutta taloudellisista syistä. Jotkut tukivat sitä myös esimerkiksi uskonnollisista syistä.
 
==Oikeuslaitos==
Konfederaation perustuslaki nimitti valtiolle korkeimman oikeuden tulkitsemaan perustuslakia, mutta sitä ei ikinä perustettu sisällissodan alkamisen takia, eikä jäseniä ehditty valita. Etelä-Caorlinalla, Arkansasilla. Alabamalla, Floridalla, Georgialla, Louisianalla, Pohjois-Carolinalla, Tennesseellä, Texasilla ja Virginialla oli kuitenkin omat osavaltiontuomioistuimet. Niissä osavaltiossa, joissa ei ollut osavaltiontuomioistuinta oli vain paikallistuomioistuimia.
 
Koska korkeinta oikeutta ei ollut, eri osavaltiot tulkitsivat lakia erilaisesti. Sodan aikana tehtiin lakeja, joitten avulla Yhdysvaltoja tukevia pystyttiin siirtämään internointileireihin. Noin 1 600 ihmistä internointiin sodan aikana.
 
==Amerikan konfederaatio sisällissodassa==