Ero sivun ”Hiilineutraalius” versioiden välillä

160 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Asiaa ja lähdeviite)
Hiilineutraalius voidaan saavuttaa joko siirtymällä täysin hiilipäästöttömään tekniikkaan tai tasapainottamalla toiminnan hiilipäästöt sitomalla ilmakehästä päästöjä vastaava määrä hiiltä. Ilmakehän kasvavan [[hiilidioksidi]]pitoisuuden vakiinnuttaminen ja [[ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] torjunta edellyttää yhteiskunnan hiilipäästöjen kääntämistä laskuun<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=IPCC | Nimeke=Summary for Policymakers. Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change | Ajankohta=2007 | Osoite=http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg3/ar4-wg3-spm.pdf | Julkaisija=[[IPCC|Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli]] IPCC | Luettu=10.10.2013 | Kieli={{en}}}}</ref>, minkä vuoksi useat valtiot, yritykset ja yhteisöt ovat sitoutuneet tavoittelemaan hiilineutraaliutta toiminnassaan tietyllä aikataululla. Yhteiskunnan hiilineutraalius on mainittu pitkän aikavälin tavoitteena myös Suomen hallitusohjelmassa<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma | Ajankohta=22.6.2011 | Osoite=http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf | Julkaisija=Valtioneuvoston kanslia | Luettu=14.2.2014 | Kieli= }}</ref>.
 
Koska täydellinen hiilipäästöttömyys on käytännössä usein vaikea tai mahdoton saavuttaa, hiilineutraaleiksi itseään kutsuvat yritykset ja yhteisöt käyttävät yleensä [[päästökompensaatio]]ita eli pyrkivät kumoamaan aiheuttamansa päästöt rahoittamalla vastaavan määrän päästövähennyksiä toisaalla<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ilmastoapu | Ajankohta= | Osoite=http://www.ilmastoapu.fi/ | Julkaisija=Ilmastoapu | Luettu=12.12.2018 | Kieli= }}</ref>. Esimerkiksi Suomen postinjakelua on markkinoitu hiilineutraalina vuodesta 2011 alkaen, kun [[Posti Group|Itella]] ilmoitti kompensoivansa toiminnastaan päästövähennysten jälkeen syntyvät hiilidioksidipäästöt.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Nyt postinjakelu Suomessa 100&nbsp;%:sti hiilineutraalia ensimmäisenä maailmassa | Ajankohta=1.2.2011 | Osoite=https://www.posti.fi/tiedotteet/2011/20110201_hiilineutraali_postinjakelu.html | Julkaisija=Itella | Luettu=16.2.2014 | Kieli= }}</ref> Hiilineutraaliudesta käytetään energiantuotannossa käsitettä CO<sub>2</sub>-vapaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa | Nimeke = Ilmastonmuutos käytännössä | Vuosi = 2011 | Luku = Sanasto | Sivu = 410 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd) | Isbn = 978-952-495-178-4 }}</ref>
 
Tilannetta, jossa toiminta sitoo enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin aiheuttaa, kutsutaan '''hiilinegatiiviseksi'''. Tällöin toiminnan vaikutus on ilmastoa viilentävä. Hiilinegatiivista on pitkällä tähtäimellä esimerkiksi puiden sitoman hiilidioksidin säilöminen kestävään muotoon pois hiilikierrosta yhdistettynä jatkuvaan metsänuudistamiseen. Näin tapahtuu muun muassa käytettäessä puuta pitkäikäisinä rakennusmateriaaleina ja varsinkin varastoitaessa [[biohiili|biohiiltä]] maaperään.
Rekisteröitymätön käyttäjä