Wikipedia

Ero sivun ”Kaukolämpö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Toimintaperiaate: kaukolämpövesi
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p kh, tuhaerott
Rivi 1:
{{Neutraalius|Mahdollisista haitoista ei puhuta ollenkaan. Lähteet ovat ensimmäisen osapuolen lähteitä. Myös artikkelin mainostavuutta voisi vähentää.}}
[[Tiedosto:Kaukolämpöverkko Otaniemi Espoo Suomi.jpg|thumb|Uudet kaukolämpöputket viimeistelyä vailla [[Espoo]]n [[Otaniemi|Otaniemessä]], Suomessa.|420x420px]]
'''Kaukolämpö''' on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kaukolämpöasiakkaille toimitetaan lämpöä [[kaukolämpöverkko|kaukolämpöverkossa]] kiertävän kuuman veden avulla. Asiakas voi käyttää kaukolämpöä tilojen jakäyttövedenlämmittämiseenja käyttöveden lämmittämiseen sekä muihin lämmitystarpeisiinsa.
 
Kaukolämpö on erityisesti kaupunkien ja [[Taajama|taajamien]] lämmitysmuoto. Kaukolämpö on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja näinsiksi se on edelleen kilpailukykyinen ja asiakkaiden useimmitenusein valitsema lämmitysmuoto.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämpö ja kaukojäähdytys|osoite = http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/kaukolampo-ja-kaukojaahdytys|julkaisu = Energiateollisuus|viitattu = 2015-06-30}}</ref>
 
Kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksissa, jotka on optimoitu [[sähkön ja lämmön yhteistuotanto]]on. Yksi kaukolämmön haasteista on, kuinka lämpöä tuotetaan verkostoon, kun [[kivihiili|kivihiilen]] energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-10135147</ref>
Rivi 12:
 
=== Asiakkaan laitteet ===
Asiakkaat ottavat kaukolämmön vastaan [[Lämmönjakokeskus|lämmönjakokeskuksessa]] ,Jossa jossa on lämmönvaihdin . Vaihdin siirtää lämmön kaukolämpöverkosta asiakkaan lämmönjakolämmönjakoverkoston verkostoonkautta rakennuksissa oleviin lämmönjakolaitteisiin, kuten pattereihin, lattialämmitysverkostoon tai ilmanvaihtoon sekä lämpimään käyttöveteen. Asiakkaan rakennuksessa ja lämmönjakolaitteissa kiertää lämmin käyttövesi, joka on erillään vaihtimessa kaukolämpövedestä, joka on värjättyä.
 
Asiakkaan lämmönjakokeskukseen vaihdin pakettiin vaihdinpakettiin kuuluvat lämmityksen ja käyttöveden lämmönsiirtimet sekä mahdollinen ilmanvaihtosiirrin, säätölaitteet, pumput, paisunta- ja varolaitteet, lämpö- ja painemittarit sekä sulkuventtiilit. Lämmönjakokeskukset ovat tehdasvalmisteisia kokonaisuuksia. Lämmönjakokeskus asennetaan yleensä erilliseen tekniseen laitetilaan. Laitteiden tilantarve on pieni, koska vaihtimet on kehittyneitä kooltansa kuin ennen eikä kattiloita, varaajia tai polttoainevarastoja ei tarvita.
 
=== Kaukolämpöverkko ===
[[Tiedosto:Salmisaari power plant, Helsinki.jpg|thumb|420x420px|[[Salmisaaren voimalaitos|Salmisaaren voimalaitoksella]] [[Helsinki|Helsingissä]] tuotetaan kaukolämpöä sähkön ja lämmön yhteistuotantona.]]
Lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Kuuma vesi johdetaan kiinteistön lämpöjakokeskukseen, jossa se luovuttaa lämpöä vaihtimen kautta asiakkaiden lämmitysverkkoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen. Talot käyttävät lämpöä huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen sekä ilmanvaihtoon. Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluujohdossa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa.
 
Rakennukseen tulevan kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee tyypillisesti kovimpien pakkasten vähän 115 ⁰C:sta kesäajan noin 65 ⁰C:een. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee 2525–50 ... 50 ºCasteen välillä. Rakennuksen lämmityslaitteet toimivat hyvin, kun kaukolämpöverkkoon palaavan veden lämpötila on alle 45 ⁰C. Lämmityskaudella hyvä jäähtymistaso on 40 - 60˚C40–60˚C.
 
Kaukolämpövesi on käsitelty mekaanisten epäpuhtauksien ja hapen poistamiseksi ja putken sisäpuolisen korroosion estämiseksi. Usein vesi myös värjätään mahdollisten vuotojen tai vaurioiden paikantamiseksi. Veden vihertäväksi muuttava väriaine ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Kaukolämpövesi on värjätty vihertävän keltaisella, vesien merkkaukseen tarkoitetulla väriaineella nimeltään Pyranin. Veden värjäys helpottaa vuotojen paikantamista ja kaukolämpöveden erottamista talousvedestä.
 
Pyranin on pyreenisulfonihappo-väriaine, joka täyttää mm.muun muassa kosmetiikka-asetuksen mukaiset puhtausvaatimukset. Se on kuitenkin säilytettävä erillään elintarvikkeista ja nautintoaineista. Käyttövesisiirtimen rikkoutuessa saattaa talousveteen sekoittua vihreää kaukolämpövettä. Ei suosittele värjäytynyttä vettä ruoanlaittoon tai muutoin sisäisesti nautittavaksi. Ihokosketus ei kuitenkaan aiheuta haittaa, joten käsien pesu, kukkien kastelu ja muu normaali veden käyttö luonnistuu myös siirrinrikon aikana <ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämmön toimintaperiaate|osoite = http://energia.fi/koti-ja-lammitys/kaukolammitys/toimintaperiaate|julkaisu = Energiateollisuus|viitattu = 2015-06-30}}</ref>
 
Kaukolämmön toimitusvarmuus on lähes sataprosenttinen,: keskimäärin asiakkaan lämmöntoimitus on keskeytyneenä 1-2 tuntia vuodessa. Kaukolämpöverkot ovat useimmiten silmukoituja, mikä mahdollistaa esim.esimerkiksi vikatilanteissa asiakkaiden lämmönsaannin useammalta kuin yhdeltä syöttösuunnalta.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Hyvän olon energiaa - Kaukolämpö|osoite = http://www.kaukolampo.fi/toimintaperiaate.html|julkaisu = www.kaukolampo.fi|viitattu = 2015-06-30}}</ref>
 
=== Kaukolämmön tuotanto ===
Rivi 37:
Kaukolämpöä tuotetaan myös erillisissä lämpökeskuksissa. Myös niissä käytetään lisääntyvissä määrin uusiutuvia polttoaineita. Suuremmissa yksiköissä esimerkiksi puun polttaminen on tehokkaampaa kuin hyvin pienissä yksiköissä. Samasta polttoaineesta saadaan enemmän energiaa hyötykäyttöön ja hukkaan menee vähemmän. Myös savukaasujen puhdistaminen päästöistä ja pienhiukkasista on edullisempaa isommissa yksiköissä kuin lukuisissa pienissä. 
 
Suomessa on kaukolämpöverkkoja, joissa energia tuotetaan 100 prosenttisestikokonaan uusiutuvilla energianlähteillä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Lappeenrannan voimalaitos|osoite = http://www.pohjolanvoima.fi/voimalaitokset/lampovoima/lappeenranta|viitattu = 2015-07-01}}</ref>
 
== Kaukolämmön hinta ==
Rivi 47:
 
== Kaukolämmön historia ==
Nykyisen muotoiseksi kaukolämmitykseksi tunnistettavaa taajamien lämmitystoimintaa on harjoitettu n.noin 1820-luvulta asti. Ensimmäiset laitokset syntyivät USA:ssa pian teräsputkien valmistusmenetelmien keksimisen jälkeen. 1800-luvun lopulla höyrylämpö teki mahdolliseksi pilvenpiirtäjien rakentamisen sellaisina kuin ne nyt USA:ssa tunnetaan. Saksassa kaukolämmitys aloitettiin 1893 ja muualla Euroopassa seuraavina vuosikymmeninä. [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] korkeatasoisenkaukolämmön lähiörakentamisen idealeviämistä edisti kaukolämmön leviämistä toisen maailmansodan jälkeen korkeatasoisen lähiörakentamisen idea.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = |Nimeke = Kaukolämpöalan yhteistoimintaa 1964-1989|Sivu = |Julkaisija = Lämpölaitosyhdistys ry|Vuosi = 1989}}</ref>
 
Suomen ensimmäinen nykyisenkaltaiseen perusratkaisuun eli vesikiertoon perustuva kaukolämpölaitos otettiin käyttöön [[Espoo]]n [[Tapiola]]ssa vuonna 1953 ja sen ensimmäinen asiakas liitettiin lämpöverkkoon vielä samana vuonna.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Kaukolampo/Espoon_historiikki_final.pdf|nimeke = Kaukolämpömuistoja Espoosta|julkaisu = Kaukolämpömuistoja Espoosta|julkaisija = Fortum Power and Heat Oy|viitattu = 1.7.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> Myös [[Helsinki|Helsingissä]] päästiin käynnistämään kaukolämmön jakelua samoihin aikoihin, kun verkkoon kytkettiin ensimmäinen asiakas vuonna 1953. Tekniikaltaan Helsingin ensimmäinen kaukolämpövoimala tosin poikkesi nykyisestä vesikiertoisesta perusratkaisusta siten, että lämpö toimitettiin asiakkaalle höyrynä. Helsingissä ensimmäinen vesikaukolämpöä tuottava voimalaitos oli [[Salmisaaren voimalaitos|Salmisaari A]] ja ensimmäinen asiakas joka liitettiin verkkoon vuonna 1957 oli [[Ravintolakoulu Perho]], jonka rakennus valmistui sopivasti putkireitin varrelle samana vuonna.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Helsingin Energian satavuotinen historia {{!}} Helen|osoite = https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/tietoa-meista/liiketoimintamme/historia/|julkaisu = www.helen.fi|viitattu = 2015-07-01}}</ref>
Rivi 53:
==Kaukolämpö eri maissa==
 
Kaukolämmitystoimintaa harjoitetaan nykyisin eri puolilla maailmaa: Länsi- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasian maista Japanissa, Koreassa, Kiinassa ja Mongoliassa. Euroopassa noin 10 &nbsp;% lämmöntuotantotarpeesta toteutetaan kaukolämmöllä, Pohjois-Amerikassa noin 4 &nbsp;%. Kaukolämmön suurin tuottajamaa on Venäjä, joka tuottaa vuosittain arviolta 1700 000—2400 1&nbsp;700&nbsp;000—2&nbsp;400&nbsp;000 GWh kaukolämpöä. EU:ssa kaukolämmön markkinaosuus on 13 &nbsp;% asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämpö maailmalla|osoite = http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/kaukolampo-ja-kaukojaahdytys/kaukolampo-maailmalla|julkaisu = Energiateollisuus|viitattu = 2015-07-01}}</ref>
[[Tiedosto:Kaukolämpö Suomessa.png|thumb|250x250px|Kartalle on merkitty Suomessa kaukolämpöä tuottavat laitokset.|left]]
 
===Kaukolämpö Suomessa===
Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Suomessa kaukolämmön markkinaosuus rakennusten lämmityksessä on noin 46 &nbsp;%. Omakotitaloista kaukolämmöllä lämmitettyjä on runsas 7 &nbsp;% lämmitysenergiasta. &nbsp;Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus on yli 90 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämpö ja kaukojäähdytys|osoite = http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/kaukolampo-ja-kaukojaahdytys|julkaisu = Energiateollisuus|viitattu = 2015-07-01}}</ref>
 
Myös uudisrakentamisessa kaukolämmön asema on vahva: uusista kerrostaloista yli 95 &nbsp;% liitetään kaukolämpöön, palvelurakennuksista 75 &nbsp;%. Uusista pientaloista 14 &nbsp;% valitsee lämmitysmuodokseen kaukolämmön.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.stat.fi/til/ras/|nimeke = Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu]|julkaisu = Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu]|julkaisija = Tilastokeskus|viitattu = 1.7.2015|tekijä = Tilastokeskus|ajankohta = }}</ref>
 
==== Voimalaitokset ja kiinteät lämpökeskukset ====
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukolämpö”