Ero sivun ”Kyproksen maantiede” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
Kyproksen suurin pituus koillis-lounaissuunnassa on noin 227 kilometriä ja suurin leveys luoteis-kaakkoissuunnassa noin 97 kilometriä.<ref name="NE">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nationsencyclopedia.com/geography/Congo-Democratic-Republic-of-the-to-India/Cyprus.html | Nimeke=Cyprus | Julkaisu=Nations Encyclopedia | Viitattu=16.4.2018}}</ref> Saaren rannikon pituus on noin 648 kilometriä.<ref name="CIA"/> Saaren koillisosan muodostaa pitkä [[Karpasía]]n niemimaa. Sen kärki tunnetaan [[Apóstolos Andréas|Apóstolos Andréaksen]] niemenä. Länsipäässä sijaitsee [[Akámas|Akámaksen]] niemi, etelärannikolla [[Akrotíri (Limassol)|Akrotírin]] niemi ja saaren kaakkoiskulmassa [[Kávo Gkréko]]n niemi. Itärannikolla Karpasían eteläpuolella sijaitsee [[Famagustanlahti]], etelärannikolla [[Lárnakanlahti]], [[Akrotírinlahti]] ja [[Episkopínlahti]], ja luoteisrannikolla [[Chrysochoúnlahti]] ja [[Mórfounlahti]].
 
Kyproksen korkein vuoristo on [[Tróodos]]-vuoristo, jonka alue kattaa valtaosan eteläisestä Kyproksesta. Tróodoksen massiivi on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt [[doomi]]. Vuoristossa sijaitsee muun muassa saaren korkein kohta, [[Ólympos (Kypros)|Ólympos]] ({{luku|1951|m}}). Kyproksen pohjoisreunaa pitkin koko saaren pituudelta kulkee kalkkikivinen [[Pentadáktylos]]-vuorijono eli Kyrenean vuoretKyrenianvuoret. Pentadáktyloksen eteläpuolella sen ja Tróodoksen välissä sekä länsirannikon [[Mórfou]]n ja itärannikon [[Famagusta]]n kaupunkien välissä sijaitsee hedelmällinen [[Mesaoría]]n tasanko.<ref name="Martin">{{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke=Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat | Vuosi=2003 | Sivu=191 | Julkaisija=Könemann | Tunniste=ISBN 3-8290-2481-9}}</ref>
 
Kyproksen metsien vuosisatojen ajan jatkunut tuhoaminen on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. Saaren suurimpien jokien, kuten pisimmän joen [[Pediaíos|Pediaíoksen]], alkulähteet sijaitsevat Tróodos-vuorilla, josta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Pediaíos virtaa Mesaorían tasangolla ja laskee Famagustanlahteen saaren itärannikolla. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseksi on rakennettu monia patoja ja kanavia.<ref name="Martin"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/cyprus/17.htm | Nimeke =Geography: Terrain and drainage | Tekijä = Solsten, Eric (toim.) | Ajankohta = 1991 | Julkaisu = Cyprus: A Country Study | Julkaisija =GPO for the Library of Congress | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>