Ero sivun ”Jacques Chirac” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
(kuvakoodi, auktori)
Chirac asettui ehdolla uudelle kaudelle 2002. Ensimmäisellä kierroksella hän sai 19,88&nbsp;% äänistä ja pääsi toiselle kierrokselle, jolla häntä vastaan asettui yllättäen oikeistolaisen [[Front national]] -puolueen [[Jean-Marie Le Pen]]. Jospin sai kolmanneksi eniten ääniä. Mielenosoituksissa monet Le Penin vastustajat käyttivät slogania: ”Äänestä roistoa, älä fasismia” (''Votez escroc, pas facho'').<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2002/05/04/opinion/france-rises-above-its-politics.html | Nimeke = France Rises Above Its Politics | Tekijä = Hayter, Sparkle | Julkaisu = NYTimes.com | Ajankohta = 4.5.2002| Julkaisupaikka = | Julkaisija = The New York Times | Viitattu = 15.12.2011 | Kieli = }}</ref> Toiselle kierroksella Chirac löi Le Penin selkeällä äänten enemmistöllä. Presidentin tueksi muodostettiin [[Union pour un Mouvement Populaire|Union pour la Majorité Présidentielle]], johon liittyi suurin osa RPR:n, DL:n ja UDF:n kannattajista. UDF oli siirtynyt oikealla ja osa sen ehdokkaista sai tukea Front nationalilta. Vasemmisto puolestaan oli sekaisin Jospinin tappion jälkeen. UMP voitti presidentinvaaleja seuranneet parlamenttivaalit ja [[Jean-Pierre Raffarin]]ista tuli pääministeri.
 
[[Maxime Brunerie]] yritti murhata Chiracin 14. heinäkuuta 2002 [[Champs-Élysées]]'llä Bastiljin[[Ranskan päivänkansallispäivä]]n juhlallisuuksissa. Hänet tuomittiin vuonna 2004 kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen.
 
Yhdessä Saksan [[Gerhard Schröder]]in kanssa Chirac vastusti [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] presidentti [[George W. Bush]]in suunnitelmaa hyökätä [[Irak]]iin. Hän uhkasi käyttää Ranskan veto-oikeutta YK:n turvallisuusneuvostossa vastustaakseen voimankäytön sallimisen Irakia vastaan. Chiracista tuli sen jälkeen sekä amerikkalaisten että [[Tony Blair]]in tukijoiden vihan kohde. Vastoin amerikkalaisten väitteitä Chirac sanoi, ettei Irakista ollut välitöntä uhkaa, joka oikeuttaisi sodan.{{lähde}} Blairin ja Chiracin välit olivat muutenkin huonot: kesällä 2005 Blair pyrki leikkaamaan EU:n maataloustukia, joissa Ranska on yksi merkittävimmistä edunsaajista. Chirac taas yritti saada Iso-Britannialta pois sen nauttimat alennukset EU:n jäsenmaksuista. Neuvottelujen kaatuessa molemmat syyttivät toisiaan. Tapahtuneen jälkimainingeissa Chirac sanoi Britannian suurimman annin maataloudelle olevan [[hullun lehmän tauti]]. Hän myös lisäsi, ettei britteihin voi luottaa, koska heidän ruokansakin on niin huonoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iht.com/articles/2005/07/04/news/france.php | Nimeke =Chirac roasts British food | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =IHT | Viitattu = 10.8.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Chirac+Britanniaa+huonommin+sy%C3%B6d%C3%A4%C3%A4n+vain+Suomessa/1101980109141 | Nimeke =Chirac: Britanniaa huonommin syödään vain Suomessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =HS | Viitattu = 10.8.2008 | Kieli = }}</ref>