Ero sivun ”Jarrutuskeskustelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 10:
Joulukuussa 1920 [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] eduskuntaryhmä jumiutti valtion seuraavan vuoden budjetin käsittelyn viime metreillä saadakseen huomiota [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] punavankien armahtamiskysymykselle. Jarrutuskeskustelua jatkettiin 17.–19. joulukuuta perjantai-illasta sunnuntaiaamuun ympäri vuorokauden. Jarrutus lopetettiin, kun asialle oli saatu tarpeeksi huomiota.<ref>Honka-Hallila, s. 261–262.</ref>
 
Tammikuun 22. tammikuuta 1935 alkaneilla [[Suomen valtiopäivät#Ylimääräiset valtiopäivät|ylimääräisillä valtiopäivillä]] oli tarkoitus säätää laki [[Helsingin yliopisto]]n suomen- ja ruotsinkielisten professuurien määrästä. Ruotsinkielistä opetusta vastustaneet ns. aitosuomalaisen rintaman puolueiden ([[kokoomus]], [[maalaisliitto]] ja [[IKL]]) kansanedustajat estivät hallituksen esityksen käsittelyn viisi ja puoli vuorokautta yötä päivää kestäneellä jarrutuskeskustelulla. Presidentti Svinhufvud määräsi lopulta valtiopäivät päätettäviksi.<ref>Osmo Jussila, Seppo hentilä & Jukka Nevakivi: ''Suomen poliittinen historia 1809-2009'', s. 166. WSOY, Helsinki 2009.</ref>
 
Kesäkuun lopussa 1957 [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:n eduskuntaryhmä esti [[lapsilisä|lapsilisien]] tilapäisen leikkauksen jarruttamalla hallituksen lakiesityksen käsittelyä, kunnes se vanheni heinäkuun alkaessa (jolloin lapsilisät maksettiin).<ref>Honka-Hallila, s. 262.</ref>