Ero sivun ”Sotamarsalkka” versioiden välillä

[[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]] myönsi [[Suomen puolustusneuvosto|puolustusneuvosto]]n [[puheenjohtaja]]na toimineelle [[ratsuväenkenraali]] [[Gustaf Mannerheim]]ille ''sotamarsalkan'' [[sotilasarvo]]narvon, kun sisällissodan päättymistä 15 vuotta aiemmin juhlittiin toukokuussa 1933. Samalla hänelle luovutettiin Suomen [[kansakunta|kansa]]n lahjana sotamarsalkan sauva, jonka oli muotoillut [[eebenpuu]]sta, [[norsunluu]]sta ja [[kulta|kullasta]] [[Aarno Karimo]].<ref>[http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/03022009.html Aarno Karimon Kalevalainen kansa] Tampereen Suomalainen Klubi</ref>

Syksyllä 1939 tasavallan presidentti [[Kyösti Kallio]] nimitti Mannerheimin tasavallan [[puolustusvoimain komentaja]]ksi, jolle luovutti [[talvisota|talvisodan]] sytyttyä [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkyyden]]. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]] myönsi ''Suomen marsalkan'' [[arvonimi|arvonimen]]arvon Mannerheimille hänen 75-vuotispäivänään 1942.<ref>[http://www.mannerheim.fi/10_ylip/s_arvoni.htm Suomen marsalkan arvonimi] Ylipäällikkö, Mannerheim Carl Gustaf Emil</ref> Suomen marsalkka katsottiin sotamarsalkalle kunnianosoitukseksi, koska valtion nimeen liittyvää marsalkan nimitystä pidetään yleisesti arvokkaampana kuin sotilastehtävään liittyvää marsalkan nimitystä.

Mannerheimin käytössä oli arvomerkki, jossa [[ratsuväenkenraalikenraali]]n arvoa osoittaneiden kolmen leijonan edessä oli sotamarsalkan sauva - kuitenkin [[heraldiikka|heraldisista]] syistä kahtena ja ristikkäin. Ne olivat myös hänen toimikaudellaan tasavallan presidenttinä 1944-1946 erikoismerkkinä [[Suomen lippu#Erikoisliput|presidentin lipussa]] [[Vapaudenristin ritarikunta|Vapaudenristi]]n sijaan.