Ero sivun ”Pietari (kaupunki)” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Espoo (keskustelu | muokkaukset)
p yhdys sana
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 235:
Katariina oli suuri tieteiden ja taiteiden tukija. Hänen hallintoaikanaan valmistuivat Pietariin tiedeakatemian ja taideakatemian rakennukset, Venäjän ensimmäinen julkinen [[kirjasto]] (nykyisen Venäjän kansalliskirjaston perusta), sekä edelleen käytössä oleva [[Gostinyi Dvor]]in kauppahalli [[Nevski prospekt]]in varrelle. Katariinan aikana venäläinen musiikkielämä sai paljon länsimaisia vaikutteita, ja Katariina otti italialaisia kuoronjohtajia ja säveltäjiä hovinsa palvelukseen.<ref name="cath"/>
 
Katariina Suuri uudisti Pietarin hallintoa. Vuonna 1766 perustettiin [[pormestari]]n (городской голова, ''gorodskoi golova'') virka, ja 1774 muodostettiin kaupunginhallitus (Магистрат, ''Magistrat''), joka jo 1786 muutettiin kaupungin [[duuma]]ksi.<ref name="cath"/>
 
=== Aleksanteri I:stä Aleksanteri II:een ===
Rivi 248:
[[Nikolai I]] toteutti äärikonservatiivista hallintoa. Pietarista tuli sotilaallisen tarkasti hallittu kaupunki, ja jopa siviilihallinnossa oli vallalla sotilasakatemioiden hallintokulttuuri. Vaikka maa ajautui Nikolain politiikan seurauksena taloudelliseen taantumaan ja takapajuisuuteen, Venäjällä otettiin samalla teollisen yhteiskunnan ensiaskeleita. Vuonna 1837 valmistui maan ensimmäinen [[rautatie]], joka yhdisti Pietarin ja [[Puškin (kaupunki)|Tsarskoje Selon]], jossa sijaitsi Romanovien kesäpalatsi ''Katariinanpalatsi''. Pietari kasvoi ja kehittyi. [[Palatsiaukio]]lle pystytettiin [[Aleksanterin pylväs]], ja Talvipalatsia vastapäätä rakennettiin yleisesikunnan rakennukset.<ref name="order"/>
 
Kulttuuri kukoisti Nikolai I aikana kovasta kurista huolimatta. Pietarissa [[Fjodor Dostojevski]] kirjoitti mestariteoksensa, [[Mihail Glinka]] loi perusteet venäläiselle musiikille säveltämällä maan ensimmäisen [[ooppera]]n ja kamarimusiikkia, ja [[Aleksandr Puškin]] kirjoitti runonsa. [[Fjodor Dostojevski]] kirjoitti 1848 novellinsa "Valkoiset″Valkoiset yöt"yöt”, joka kuvaa Pietarin [[Keskiyön aurinko|yötöntä yötä]], ja jonka nimestä on sittemmin muodostunut kaupungin tunnus.<ref name="order"/> Pietari Suuren uudistuksista oli kulunut sata vuotta, ennen kuin Pietariin oli muodostunut paikallinen korkeakulttuuri taiteen, kirjallisuuden, musiikin, baletin ja oopperan sekä klassisen musiikin alalla.
 
[[Maaorjuus|Maaorjuuden]] lakkauttaminen 1861 ja kaupungin voimakas teollistuminen 1800-luvun jälkipuoliskolla loivat Pietariin köyhän työläisluokan. Seurauksena olivat ylikansoitus, huonot hygieniaolot ja tautiepidemioita. Köyhän kansan vaikeat elinolot loivat pohjaa kaupungin myöhempille levottomuuksille.<ref name="order"/>
Rivi 275:
22. kesäkuuta 1941 [[natsi-Saksa|Saksan]] joukot hyökkäsivät [[Neuvostoliitto]]on. Saksalaiset etenivät nopeasti ja saartoivat Leningradin. Puolustuslinjan murtamiseen he pyysivät apua [[Suomen puolustusvoimat|Suomen armeijalta]], mutta marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] ei myöntynyt pyyntöön. Leningradin asukkaat joutuivat kestämään piiritystä vuoteen 1943 asti. Leningradin epäonnistunut valtaus oli [[Adolf Hitler|Hitlerille]] suuri arvovalta- ja strateginen tappio, sillä kaupungin piiritys sitoi yhden kipeästi tarvitun [[armeijaryhmä]]n saksalaisia joukkoja.
 
Piirityksen aikana ruoka ja polttoaine olivat säännösteltyjä. Talvella 1941–1942 kaupungissa ei ollut juoksevaa vettä, lämmitystä eikä julkista liikennettä, ja sähköä sai vain ajoittain. Pienimmillään henkilöä kohti määrätty annos oli vain 125 grammaa leipää päivässä. Satoja tuhansia ihmisiä evakuoitiin kaupungista [[Laatokka|Laatokan]] kuuluisaa ''[[elämän tie]]tä'' pitkin, joka oli ainoa piiritetyn kaupungin ulkomaailmaan yhdistävä reitti. Kesäisin ihmisiä kuljetettiin lautoilla, ja talvisin rekat kulkivat aurattua jäätietä pitkin jatkuvan vihollistulituksen alla. Piirityksen aikana [[Dmitri Šostakovitš]] sävelsi kaupungissa [[Sinfonia nro 7 (Šostakovitš)|7. sinfoniansa]], lisänimeltään ''Leningrad''. Valmis teos esitettiin piiritetyssä kaupungissa 1942. Lähes 900 päivän piirityksen (''blokada'') aikana kaupungissa kuoli ainakin 641&nbsp;000 ihmistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 800&nbsp;000. Noin puoli miljoonaa piirityksen uhria on haudattu Leningradin liepeillä olevalle [[Piskarjovin hautausmaa]]lle. Leningrad oli 1945 ensimmäinen kaupunki, jolle myönnettiin [[Sankarikaupunki|sankarikaupungin]] (город-герой, ''gorod-geroi'') arvonimi.<ref>[http://www.saint-petersburg.com/history/siege.asp The 900-day Siege of Leningrad (Blokada)]</ref><ref>[http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/january/27/newsid_3498000/3498330.stm BBC: Siege of Leningrad]</ref>
{{Ääninäyte|[[Dmitri Šostakovitš]]in piiritetystä Leningradista pitämä radiopuhe, jossa hän kertoo Leningrad-sinfoniasta. |* [[Media:ShostakovichRadio1941.ogg|radiopuhe vuodelta 1941]]}}
 
Rivi 308:
Viimeisimmän [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan, joka valmistui 9. lokakuuta 2002, Pietarissa oli 4&nbsp;159&nbsp;635 asukasta, noin kolme prosenttia koko Venäjän väkiluvusta. Keskipalkka vuonna 2003 oli 2&nbsp;179 [[Venäjän rupla|ruplaa]] (noin 176 €). Pietariin saa muuttaa vain, jos voi esittää itselleen asunnon ja työpaikan tai menee pietarilaisen kanssa naimisiin. On todennäköistä, että monilla ihmisillä ei ole tätä pakollista rekisteröintiä, vaan he asuvat kaupungissa laittomasti eivätkä siten ole väestönlaskennassa mukana. [[Kansainvälinen työjärjestö|ILO:n]] arvion mukaan Pietarissa oli vuonna 2003 noin 16&nbsp;000 katulasta.<ref>[http://www.ilo.ru/ecl/docs/sp_fsh_dec03eng.pdf ILO Fact Sheet: St. Petersburg]</ref>
 
Virallisten tilastojen mukaan kaupungin asukkaista 89,1 % on [[Venäläiset|venäläisiä]], 2,1 % [[juutalaiset|juutalaisia]], 1,9 % [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] ja noin 1 % [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]]. Näiden lisäksi huomattavia vähemmistöryhmiä kaupungissa ovat [[tataarit]], [[kaukasia]]laiset, [[uzbekit]], [[vepsäläiset]], [[suomalaiset]] ja [[azerit]].<ref>[http://www.perepis2002.ru/ct/doc/English/4-2.xls "National Composition of Population for Regions of the Russian Federation" (Excel-tiedosto) 2002 Russian All-Population Census. Haettu 26.2.2007]</ref> Enemmistö kaupungin asukkaista on [[Ortodoksinen kirkko|ortodokseja]], mutta kaupungissa on myös toimivia [[buddhalaisuus|buddhalaisten]], [[islam|muslimien]], [[juutalaisuus|juutalaisten]] ja [[luterilaisuus|luterilaisten]] yhteisöjä.
 
=== Asukasmäärän kehitys ===
Rivi 387:
== Uskonto ==
Vuonna 2012 julkaistiin laaja, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittanut Arena-tutkimus. Sen mukaan Pietarin asukkaista on:<ref name="Religion-RU-2012a"/><ref name="Arena-2012"/><ref name="Arena-2012a"/>
* 50 % ortodokseja ([[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksinen kirkko]]),
* 21 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei konkreettisesti tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
* 15 % [[ateisti|ateisteja]], ei usko mihinkään jumalaan,
* 3 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
* 2 % [[islam]]inuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
* 1 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
* < 1 % [[sunnilaisuus|sunnilaisen]] islaminuskon kannattajia,
* < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
* < 1 % [[vanhauskoisuus|vanhauskoisia]] ja lisäksi oli
* monia [[juutalaisuus|juutalaisia]].
 
Rivi 407:
| joissa kaikkiaan '''kunnallishallintoalueita:''' <br>(''munitsipalnoje obrazovanije'')||111
|-
| ''' - Kaupunkeja''' (''gorod'', город)|| 9
|-
| ''' - Taajamia''' (''posjolok'', посёлок)|| 21
|-
| ''' - Kuntia'''<!--käännös? --> / kaupunginosia (''munitsipalnyi okrug'')|| 81
|-
|}
Rivi 420:
Muiden federaatiosubjektien tavoin Pietarin liittokaupungin sisäinen [[Paikallishallinto (Venäjä)|paikallinen itsehallinto]] on [[Pietarin hallinnollinen jako|järjestetty kaksitasoisena]]. Ylemmällä tasolla on 18 hallintopiiriä, jotka edelleen jakautuvat yhteensä 111 kunnallishallintoalueeseen, joihin kuuluu kaupunkeja, taajamia ja kuntia (kaupunginosia)<!--terminologia?-->.
 
Pietarin korkein päättävä viranomainen on kuvernööri (губернатор, ''gubernator''). Vuoteen 1996 nimikkeenä oli [[pormestari]] (''mer''), joka toimii myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kuvernööri on syyskuusta 2011 [[Georgi Poltavtšenko]], jota pidetään [[Vladimir Putin]]in läheisenä liittolaisena<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/08/poltavtshenko_pietarin_kuvernooriksi_2834622.html Yle, uutiset]</ref>. Hänen edeltäjänsä (2003–2011) oli [[Valentina Matvijenko]]. Hänen edeltäjänsä olivat [[Vladimir Jakovlev]] (1996–2003) ja [[Anatoli Sobtšak]] (1991–1996) pormestarin nimikkeellä. Venäjän federaation pääministeri [[Vladimir Putin]] toimi vuosina 1994–1998 kaupungin apulaispormestarina.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Graham Humes| Nimeke=Vladimir Vladimirovich Putin in 1994: A Personal Recollection | Ajankohta= January 13, 2000| Osoite=http://www.fpri.org/enotes/20000113.humes.putinpersonalrecollection.html | Julkaisija= Foreign Policy Research Institute| Luettu=7.5.2008| Kieli= {{en}}}}</ref>
 
Kaupungissa [[toimeenpanovalta]] kuuluu kuvernöörille, hänen johtamalleen kaupunginhallitukselle, pormestarin kanslialle ja alueellisille hallintoyksiköille, jotka ovat kuvernöörin alaisuudessa. Kaupungin [[lainsäädäntövalta]] kuuluu kokonaan kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto koostuu 50 valtuutetusta, jotka valitaan yhden edustajan vaalipiireistä. Valtuusto laatii kaupungin järjestyssäännön, kaupungin lait ja asetukset. Se myös vahvistaa kaupungin budjetin, hallinnon rakenteen, kaupungin kehittämisprojektit, hallinnoi kaupungin omaisuutta ja ratifioi kaupungin tekemät sopimukset.
Rivi 436:
Venäjän federaation 200:sta tuotannon arvon perusteella suurimmasta yrityksestä yksitoista on pietarilaisia. Kuusi yrityksistä on perinteisiä koneenrakennus- ja telakkayhtiöitä. Kaksi yrityksistä on [[savuke]]tehtaita ja kaksi elintarviketeollisuutta. Suurin elintarvikeyritys on osittain suomalaisomistuksessa oleva [[Baltika]]-panimo. Elintarvikeyritysten kasvu johtui pääosin 1990-luvulla ruplan devalvaation aiheuttamasta venäläisen elintarviketeollisuuden kilpailutilanteen paranemisesta. Pietarilainen panimo- ja savuketeollisuus palvelee Pietarin kaupunkia paljon laajempaa aluetta.<ref>Helanterä ja Tynkkynen 2003, s. 48–49</ref>
 
Venäjän kaasujätti [[Gazprom]] on siirtämässä pääkonttoriaan Pietariin. Yrityksen uusi 300-metrinen tornitalo suunniteltiin rakennettavaksi [[Ohta-keskus|Ohta-keskukseen]] (aiemmin ''Gazprom City'') toiselle puolelle jokea vastapäätä 1700-luvun Smolnan katedraalia/[[Smolnan luostari]]a, mikä herätti pelkoja kaupunkikuvan puolesta.<ref name="spiegel">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.spiegel.de/international/0,1518,448554,00.html |Nimeke=Boon or Bane for St. Petersburg?|Julkaisija=Spiegel|Luettu=18.11.2006}}</ref> Joulukuussa 2010 Pietarin kaupungin johto ilmoitti, että suunnitelma sijoitetaan uuteen paikkaan.<ref name="NYT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2010/12/10/world/europe/10russia.html?ref=design | Nimeke = In Rare Bow to Public, Russian Tower to be Moved | Tekijä = Andrew E. Kramer | Tiedostomuoto = | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 9.12.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.12.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Pääkonttorin siirto Moskovasta Pietariin tietää kaupungille myös 5,85 miljardin euron vuotuisia verotuloja.<ref name="spiegel"/> Gazpromin lisäksi kaupunkiin ovat siirtyneet valtion omistamat [[VTB]]-pankkikonserni ja Gazpromin tytäryhtiö [[Gazprom Neft]].
 
Pietarissa on kolme telakkaa, [[Baltijski zavod]] (Балтийский завод), [[Admiralteiskie verfi]] (Адмиралтейские верфи) ja [[Severnaja verf]] (Северная верфь), joilla on rakennettu kauppalaivojen lisäksi lukuisia sotalaivoja sekä ydinkäyttöisiä jäänmurtajia.
 
Pietarin seudusta on tulossa Venäjän autoteollisuuden keskus ja Euroopan suurimpia autoteollisuuden keskittymiä. Fordilla on ollut kokoonpanotehdas Pietarin lähellä [[Seuloskoi]]ssa vuodesta 2002. Fordin lisäksi alueella on tehtaat Renaultilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Nissanille+ja+GMlle+autotehtaat+Pietariin/1135220286784 | Nimeke= Nissanille ja GM:lle autotehtaat Pietariin | Julkaisija= HS | Luettu= 30.12.2007}}</ref> Lisäksi kaupunkiin rakentavat tuotantolaitoksia Toyota, Nissan, Suzuki ja General Motors. Hyundain tehtaiden rakentaminen alkaa kesällä 2008, ja Mitsubishi ja Peugeot-Citroën neuvottelevat tehtaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Hyundai+perustaa+tehtaan+Pietariin/HS20071218SI1TA03300 | Nimeke= Hyundai perustaa tehtaan Pietariin | Julkaisija= HS | Luettu= 30.12.2007}}</ref>
Rivi 547:
[[Pietari-Paavalin linnoitus]] sijaitsee [[Jänissaari|Jänissaarella]] [[Neva (joki)|Nevajoen]] rannalla. Pietari Suuri perusti linnoituksen 16. toukokuuta 1703 [[Suuri Pohjan sota|Suurta Pohjan sotaa]] varten. [[Kronstadt]]in merilinnoituksen valmistuttua Pietari-Paavalin linnoitus jäi vaille sotilaallista käyttöä. Nykyisin se on osa Pietarin kaupungin historian museota. Siellä toimii myös Pietarin rahapaja.
 
Pietari oli Venäjän keisarikunnan pääkaupunkina ja siksi siellä sijaitsee useita palatseja. Näistä suurin on [[Venäjän keisari]]en entinen [[Talvipalatsi]] ({{k-ru|Зимний дворец}}, ''Zimni dvorets'') joka rakennettiin vuosina 1754–1762 [[italia]]laissyntyisen arkkitehdin [[Bartolomeo Rastrelli]]n piirustusten mukaan. Keisari vietti Talvipalatsissa kylmät talvikaudet, kesäisin hän asui noin 20 kilometrin päässä [[Tsarskoje Selo]]ssa (nykyinen Puškin) sijaitsevassa [[Katariinan palatsi]]ssa tai [[Pietarhovi]]ssa. Vuonna 1917 Talvipalatsissa kokoontui [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikainen hallitus]]. Talvipalatsi vallattiin [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksessa]]. Rakennus liitettiin vuonna 1922 [[Eremitaaši]]n museoon.
 
Pietarhovin palatsi- ja puistokokonaisuuden keskipiste on vuosina 1714–1721 rakennettu Suuri suihkulähdekaskadi, jotka koristavat kullatut pronssipatsaat (mm. Leijonankitaa aukipitävä [[Simson]], Vladimir Simonovin vuonna 1947 tekemä kopio). Suihkulähteiden yläpuolella kohoaa vuonna 1714–1725 rakennettu ja arkkitehti [[Bartolomeo Rastrelli]]n vuosina 1747–1752 uudistama [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]]tyylinen Suuri palatsi. Sen eteläpuolella on 1700-luvun alussa suunniteltu Yläpuisto säännöllisine käytävineen, lampineen ja veistosten koristamine suihkulähteineen (mm. [[Neptunus (jumala)|Neptunuksen]] suihkulähde).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Muštukov, V. & Tihonov, L. | Nimike = Leningradin museot | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = Raduga | Vuosi = 1986 | Sivu = 140–147 | Tunniste = ISBN 5-05-000945-6}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Goroda Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 350 | Tunniste = ISBN 5-85270-026-6}}</ref>
Rivi 593:
 
==== Tärkeimmät teatterit ja konserttisalit ====
* ''Bolšoi Zal'' (suuri″suuri salisali”) on Pietarin kuuluisan filharmonisen sinfoniaorkesterin kotipaikka. [[Pietarin filharmoninen orkesteri]] perustettiin vuonna 1882. Orkesteri on kantaesittänyt useita suurten venäläisten säveltäjien teoksia, kuten [[Pjotr Tšaikovski]]n kuudennen sinfonian, jonka säveltäjä itse johti vain yhdeksän päivää ennen kuolemaansa. Orkesterin ylikapellimestarina toimii Juri Temirkanov.
* ''[[Mariinski-teatteri]]'' on sekä [[Kirovin ooppera]]n että Kirovin baletin (tunnetaan myös nimillä Mariinskin baletti ja ooppera) kotinäyttämö. Kirovin baletissa ovat sen historian aikana tanssineet muun muassa [[Rudolf Nurejev]], [[Vatslav Nižinski]] ja [[Anna Pavlova (balettitanssija)|Anna Pavlova]], joka on erityisesti tunnettu ''kuolevan joutsenen'' tulkinnastaan. Sekä baletin että oopperan ylikapellimestarina toimii nykyisin [[Valeri Gergijev]], joka on nostanut esitysten tason maailman huippuluokkaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=History of the Theatre| Ajankohta= | Osoite=http://www.mariinsky.ru/en/about/history_theatre/mariinsky_theatre/ | Julkaisija= The State Academic Mariinsky Theatre | Luettu= 29.5.2010| Kieli= {{en}} }}</ref>
* ''Eremitaašin teatteri'' on Katariina Suuren palatsinsa yhteyteen rakentama teatteri, jossa järjestetään silloin tällöin konsertteja ja oopperaesityksiä.