Ero sivun ”Suomen kielen sanasto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 32:
=== Johtaminen ===
 
[[Sanojen johtaminen|Johtamisessa]] uusi sana muodostetaan lisäämällä kantasanaan [[Johdin (kielitiede)|johdin]], esimerkiksi ''kana'' > ''kanala''. Usein johdinta ei kuitenkaan liitetä suoraan kantasanaan vaan sen vartaloon, esimerkiksi ''onni'' > ''onneton''. Uutta sanaa kutsutaan johdokseksi. Johdoksesta voidaan johtaa edelleen uusi johdos: ''lentää'' > ''lennättää'' > ''lennätin''. Johdoksen merkitys perustuu usein sen kantasanan ja johdostyypin merkitykseen. Esimerkiksi johtimella -''lA'' muodostetaan paikannimiä, kuten ''myymälä'' ja ''sairaala'', ja johtimella -''in'' välineennimiä, kuten ''kytkin'' ja ''tuuletin''.<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=155 ISK § 155].</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2721.htm | Nimeke = Johtamisen peruskäsitteitä | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Finn Lectura | Viitattu = 27.3.2017}}</ref> On myös johtimia, jotka muuttavat kantasanan sanaluokkaa: esimerkiksi verbeistä voidaan johtaa substantiiveja johtimella -''minen'', kuten ''juokseminen''.<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=221 ISK § 221].</ref> ''Ison suomen kieliopin'' mukaan substantiivijohtimia on noin 70,<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=174 ISK § 174]</ref>, verbijohtimia noin 40<ref name="ISK304isk304">[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=304 ISK § 304]</ref> ja adjektiivijohtimia vähän yli 10<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=260 ISK § 260].</ref>. ''Verkkokieliopin'' mukaan nominijohtimia on noin 140 <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2722.htm | Nimeke = Nominijohdosten merkitysryhmiä | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Finn Lectura | Viitattu = 10.5.2017}}</ref> ja verbijohtimia 60<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2723.htm | Nimeke = Verbijohdosten merkitysryhmiä| Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Finn Lectura | Viitattu = 10.5.2017}}</ref>.
 
Eri johtimilla muodostettujen sanojen määrä vaihtelee huomattavasti, ja toisilla johtimilla voidaan muodostaa uusia sanoja herkemmin kuin toisilla. Esimerkiksi ''[[Suomen kielen perussanakirja|Perussanakirjassa]]'' on yli tuhat ''ttA''-johtimella muodostettua verbiä.<ref name="ISK304isk304"/> Johtimella voidaan muodostaa sanoja toisista verbeistä (''elättää'', ''hierottaa'', ''kaduttaa''), substantiiveista (''hyllyttää'', ''painottaa'', ''salaojittaa'') ja adjektiiveista (''helpottaa'', ''kesyttää'').<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=320 ISK § 320].</ref> Harvinainen verbijohdin on esimerkiksi ''pU'', jolla on muodostettu vain vajaat kymmenen verbiä, kuten ''juopua'', ''luopua'', ''syöpyä'' ja ''yöpyä'', eikä sillä muodosteta enää uusia sanoja.<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=346 ISK § 346].</ref>
 
Sellaisia johdostyyppejä, joihin voidaan jatkuvasti ja säännöllisesti johtaa uusia sanoja, kutsutaan produktiivisiksi. Produktiivisten johdosten merkitys on läpinäkyvä, eli se määräytyy kantasanan ja johtimen perusteella. Näihin johdostyyppeihin kuuluvat sanat ovat usein tilapäisiä tai vakiintumattomia, eikä niitä luetella sanakirjoissa kattavasti. Produktiivisia johdostyyppejä ovat muun muassa seuraavat:<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=164 ISK § 164].</ref>