Ero sivun ”Suomen kielen sanasto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
=== Yhdistäminen ===
Yhdistämisessä sanat liitetään toisiinsa yhdeksi sanaksi, [[yhdyssana]]ksi. Yhdistäminen on rekursiivista, eli yhdyssanoista voidaan muodostaa edelleen uusia yhdyssanoja, esimerkiksi ''puutarhanhoito'' tai ''sähköparranajokone''. Yhdyssanojen määrä on periaatteessa rajaton, ja vain osa niistä on niin vakiintuneita, että ne mainitaan esimerkiksi sanakirjoissa. Joskus yhdyssanan merkityksen voi päätellä sen osien merkityksestä, mutta ei aina: esimerkiksi ''hiekkatie'' on hiekalla päällystetty tie, mutta ''rautatie'' ei ole rautapäällysteinen tie.<ref name="isk398">[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=398 ISK § 398].</ref><ref>Koivisto s. 323–325.</ref> Yhdyssanoja on kahta päätyyppiä:<ref
* Määritysyhdyssanoissa ensimmäinen osa (määriteosa) määrittää jälkimmäistä (edusosaa), kuten ''autotie'' ja ''maastamuutto''.<ref name="isk403">[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=403 ISK § 403].</ref>
* Summayhdyssanoissa on kaksi symmetristä osaa, esimerkiksi ''parturi-kampaaja'' tai ''jotenkuten''.
Yhdysanat voivat kuulua eri sanaluokkiin, ja ne voivat koostua eri sanaluokkiin kuuluvista sanoista. Esimerkiksi ''nuoripari'' on yhdyssubstantiivi, joka koostuu adjektiivista ja substantiivista, kun taas ''tähtikirkas'' on yhdysadjektiivi, joka muodostuu substantiivista ja adjektiivista. Tavallisimpia ovat yhdyssubstantiivit ja etenkin kahden substantiivin yhdistelmät, kuten ''ruokapöytä'' ja ''kädensija''.<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=407 ISK § 407].</ref> Yhdysverbejä suomessa on vähän, esimerkiksi ''irtisanoa'' ja ''valokuvata''.<ref name="yhdistäminen">{{Verkkoviite | Osoite = https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu271.htm | Nimeke = Yhdistäminen| Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Finn Lectura | Viitattu = 27.3.2017}}</ref>
Yhdyssanan määriteosana nomini voi olla eri sijamuodoissa, esimerkiksi ''silmäkulma'', ''silmänisku'', ''silmäätekevä'' tai ''silmiinpistävä''. Yleisimmin se on kuitenkin nominatiivissa tai genetiivissä.<ref
Rakenteeltaan selvästi yhdyssanoja ovat seuraavat tapaukset:<ref name="isk400">[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=400 ISK § 400].</ref>
* määriteosa on nominatiivissa oleva substantiivi: ''kivitalo'', ''tiiliseinäinen'', ''pakkosyöttää''
* määriteosa on yhdyssanamuoto: ''kirjoittamisvaikeus'', ''asuinpaikka'', ''kuorimaveitsi''
Rivi 28:
* määriteosa on taipumaton adjektiivi ja edusosa substantiivi: ''märkäpuvussa'' on yhdyssana mutta ''märässä puvussa'' kaksi eri sanaa.
Kiteytymiseksi kutsutaan sitä, että kaksi sanaa esiintyy yhdessä niin usein, että ne tiivistyvät yhdeksi sanaksi ja usein niiden merkitys muuttuu. Kiteytymistä tapahtuu etenkin silloin, kun alkuosan sijana on muu kuin nominatiivi tai alkuosana on taipuva adjektiivi. Kirjoituksessa tämä ilmenee siten, että sanat voidaan kirjoittaa myös yhteen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi ''järven pohja'' > ''järvenpohja'', ''saman tyyppinen'' > ''samantyyppinen'' ja ''lämmin ruoka'' > ''lämminruoka''.<ref>[http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=399 ISK § 399].</ref> Merkityksen muuttuminen näkyy esimerkiksi yhdyssanassa ''vanhapoika'', joka tarkoittaa eri asiaa kuin ''vanha poika''.<ref
=== Johtaminen ===
| |||