'''Mangaani''' on myrkyllinen [[alkuaine]] ja pieninä pitoisuuksina myös [[hivenaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Mn''' ({{k-la|Manganum}}), [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 25 ja [[CAS-numero]] 7439-96-5. Mangaani kuuluu [[siirtymämetalli|siirtymämetalleihin]]. Mangaani on ulkonäöltään [[rauta]]a muistuttava harmaanvalkoinen [[metalli]]. Se on hyvin haurasta ja hapettuu helposti. Ruotsalainen [[Johan Gottlieb Gahn]] onnistui vuonna 1774, tiettävästi ensimmäisenä, eristämään mangaanimetallia pyrolusiitista.<ref name="HIST"/> Nimitys tulee latinan sanasta ''magnes'', joka tarkoittaa [[magneetti]]a. Mangaania sisältävä [[pyrolusiitti]] on hiukan magneettista.<ref name=HS>{{verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/25.html | Nimeke = Alkuainesarjan artikkeli mangaanista | Julkaisija = Helsingin sanomat | Viitattu = 29.11.2010}}</ref>
== Käyttö ==
Rivi 67:
== Mangaani ja ihmisen terveys ==
Mangaani on tärkeä osatekijä monissa aineenvaihduntaan osallistuvissa [[entsyymi|entsyymeissä]] sekä B1-[[vitamiini]]n muodostuksessa ja edistää mm. [[aivo]]jen, [[hermo]]jen ja [[lihas]]ten yhteistoimintaa. Vaikka sitä tarvitaan hyvin pieniä määriä, ihminen ei tule toimeen ilman sitä. MangaaniaSitä saadaansaa kuitenkin riittävästi ravinnosta, joteneli ravintolisänä sitä ei tarvita ravintolisänä. MangaaninSen merkitystä aineenvaihdunnassa ei vielä täysin tunneta.
1980-luvun kirjassa ''Seleenistä C-vitamiiniin'' väitetään mangaanin puutteen aiheuttaneen glukoosin intoleranssia.
Juomaveden liian suuri mangaanipitoisuus muodostaa varsinkin kehittyvälle sikiölle sekä alle 13-vuotiaille lapsille riskin saada elinikäisisä neurologisia vaurioita. Liika magnaani voi aiheuttaa oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, hienomotorista kömpelyyttä ja älykkyysosamäärän alentumista. Myös erittäin mangaanipitoinen löylyvesi saattaa muodostaa terveysriskin. Haitat ovat ilmenneet, kun veden mangaanipitoisuus on ollut yli 100 mikrogrammaa litrassa, mitä käytetään Suomessa yksityiskaivojen suositeltavana, mutta ei-velvoittavana enimmäispitoisuutena, koska juomaveden mangaanille ei olla vielä asetettu terveysperusteisia rajoja. Suurin Suomessa mitattu juomaveden mangaanipitoisuus on ollut 15 400 μg/l. Magnaania esiintyy liian suuria määriä etenkin porakaivojen vesissä ja rannikkojen rengaskaivoissa. Hiusten mangaanipitoisuus
onOn luotettavinesitetty tapaarvioita, todetajoiden pitkäaikainenperusteella mangaanialtistus.mangaani olisi erityisesti juomavedessä neurotoksinen lapsille ja sikiöille<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thl.fi/documents/10531/1449887/Uraani+ja+mangaani.pdf/28fe2ae3-b3f5-47c1-8261-83f11fee048c | Nimeke = Uraani ja mangaani talousvedessä – onko terveysriski?| Tekijä = tutkimusprofessori Hannu Komulainen, Kuopion yliopisto| Tiedostomuoto = diasarja| Selite = | Julkaisu = Veden vaarat IX| Ajankohta = 29.8.2013| Julkaisupaikka = Kuopio| Julkaisija = THL| Viitattu = 20.5.2015 | Kieli = }}</ref>.
