Wikipedia

Ero sivun ”Hämeenlinnan kirkko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Aiheesta muualla: Kirkko oli ennen seurakuntaliitosta Hämeenlinnan kaupunki- ja maaseurakuntien yhteinen ja sijaitsi kaupungin, ei maalaiskunnan alueella
Lisätty luokka
Rivi 9:
|vuosi = [[1798]]
|suunnittelija = [[Louis Jean Desprez]]
|materiaali = [[tiili]]
|istumapaikat = 800
|tyylisuunta = [[kustavilaisuus]]
|avoinna =
|päivät =
Rivi 17:
|vuosi2 =
}}
 
[[Tiedosto:Hämeenlinna Church before 1891.jpg|thumb|250px|Hämeenlinnan kirkko ennen Josef Stenbäckin suunnittelemia vuonna 1892 tehtyjä korjauksia.]]
'''Hämeenlinnan kirkko''' on [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen]] Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pääkirkko. Kirkko sijaitsee [[Hämeenlinna]]n ydinkeskustassa torin itälaidalla. Kirkossa on istumapaikat 800 hengelle ja kirkon tornissa sijaitsevassa kappelissa 25 hengelle. ▼
 
▲'''Hämeenlinnan kirkko''' on [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen]] [[Hämeenlinna-Vanajan seurakunta|Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan]] pääkirkko. Kirkko sijaitsee [[Hämeenlinna]]n ydinkeskustassa [[Kauppatori (Hämeenlinna)|torin]] itälaidalla. Kirkossa on istumapaikat 800 hengelle ja kirkon tornissa sijaitsevassa kappelissa 25 hengelle. Tiilinen, valkoiseksi rapattu kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1798, ja sitä on laajennettu kellotornilla vuonna 1837 sekä siipiosilla vuonna 1892. Kirkko on [[kustavilaisuus|kustavilaisen]] klassismin tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa.<ref name="srk"/>
[[Tiili]]sen, valkoiseksi rapatun kirkkorakennuksen suunnitteli [[Louis Jean Desprez]] vuonna [[1789]], ja se rakennettiin vuosina [[1792]]–[[1798]]. Kirkko on [[kustavilaisuus|kustavilaisen]] klassismin tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa. Alun perin se oli kupolin kattama pyöreä rakennus, joka oli suunniteltu muistuttamaan kuningas [[Kustaa III]]:n ihailemaa [[Rooma]]n [[Pantheon (Rooma)|Pantheon]]ia. Pyöreästä runkohuoneesta erkanivat itään [[sakaristo]] ja länteen eli torille päin eteishuone doorilaisine pylväspäätyineen. Sisätila oli suunniteltu [[amfiteatteri]]maiseksi siten, että [[alttari]] sijaitsi keskellä ja penkkirivit nousivat kahdeksana kaarevana lohkona loivasti ulkoseiniä kohti. Saarnastuoli oli sijoitettu sakastin oven yläpuolelle. ▼
 
Kirkon ulkoasu on aikojen saatossa kokenut useita muutoksia. Erillisen puisen [[kellotapuli]]n tuhouduttua kaupungin palossa [[1831]] rakennettiin sakastin yhteyteen kellotorni vuonna [[1837]] [[Rakennushallitus|intendentinkonttorin]] suunnitelmien mukaan. Vuonna [[1892]] [[Josef Stenbäck]]in johdolla suoritetut korjaukset hävittivät kirkon omaleimaisen luonteen, sillä kirkkoon rakennettiin ristisakarat ja sisätilan järjestys muutettiin perinteistä ristikirkkoa vastaavaksi. [[Ilmari Launis|Ilmari Launiksen]] suunnittelema seuraava korjaus vuonna [[1912]] lisäsi kirkon koristeellisuutta seinä- ja lasimaalausten muodossa. ▼
==Historia==
 
▲Hämeenlinnan perustamisesta 1639 saakka kaupungin kirkko oli sijainnut [[TiiliHämeen linna]]sen,n valkoiseksipohjoispuolella rapatunvanhankaupungin kirkkorakennuksenalueella. suunnitteliKun Ruotsin kuningas [[Kustaa III]] päätti vuonna 1775 Hämeenlinnassa vieraillessaan kaupungin siirrosta nykyiselle paikalleen [[Saaristenmäki|Saaristenmäelle]], määrättiin samalla taidemaalari [[Louis Jean Desprez]] piirtämään uusi edustava kirkkorakennus. Desprez suunnitteli rakennuksen vuonna [[1789]], ja se rakennettiin vuosina [[1792]]–[[1798]].<ref Kirkkoname on="HKH" [[kustavilaisuus|kustavilaisen]]/> klassisminKustavilaista tyylipuhtaimpiaklassismia edustajiaedustava Suomessa.kirkko Alunoli perin se olirakenteeltaan kupolin kattama pyöreä rakennus, joka oli suunniteltu muistuttamaan kuningas [[Kustaa III]]:n ihailemaa [[Rooma]]n [[Pantheon (Rooma)|Pantheon]]ia. Pyöreästä runkohuoneesta erkanivat itään [[sakaristo]] ja länteen eli torille päin eteishuone doorilaisine pylväspäätyineen. Sisätila oli suunniteltu [[amfiteatteri]]maiseksi siten, että [[alttari]] sijaitsi keskellä ja penkkirivit nousivat kahdeksana kaarevana lohkona loivasti ulkoseiniä kohti. Saarnastuoli oli sijoitettu sakastin oven yläpuolelle.<ref name="srk">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hameenlinnanseurakunnat.fi/yhtyman-tilat/hameenlinnan-kirkko/ | Nimeke =Hämeenlinnan kirkko | Julkaisija =Hämeenlinna-Vanajan seurakunta | Viitattu =9.12.2018}}</ref>
 
▲Kirkon ulkoasu on aikojen saatossa kokenut useita muutoksia. Erillisen puisen [[kellotapuli]]n tuhouduttua kaupungin palossa [[1831]] rakennettiin sakastin yhteyteen kellotorni vuonna [[1837]] [[Rakennushallitus|intendentinkonttorin]] suunnitelmien mukaan. Vuonna [[1892]] [[Josef Stenbäck]]in johdolla suoritetut korjaukset hävittivät kirkon omaleimaisen luonteen, sillä kirkkoon rakennettiin ristisakarat ja sisätilan järjestys muutettiin perinteistä ristikirkkoa vastaavaksi. [[Ilmari Launis|Ilmari Launiksen]] suunnittelema seuraava korjaus vuonna [[1912]] lisäsi kirkon koristeellisuutta seinä- ja lasimaalausten muodossa.<ref name="srk"/>
 
Vuonna [[1964]] suoritetussa peruskorjauksessa arkkitehti [[Aarno Ruusuvuori]] tavoitteli kirkon alkuperäistä, pelkistettyä henkeä poistattaen lähes kaikki myöhemmin lisätyt koristukset. Kirkkosalin istumajärjestys kuitenkin jäi ennalleen, eikä sitä palautettu amfiteatterimuotoon. Samassa yhteydessä kirkko sai uudet, [[Kangasalan Urkutehdas|Kangasalan urkutehtaan]] rakentamat urut, jotka rakentaja uudisti vuonna [[1978]]. Kirkon nykyiset, [[saksa]]laisen urkurakentamo Georges Heintzin valmistamat Ladegast-tyyliset urut ovat vuodelta 2003. Äänikertoja niissä on 36, ja ne jakautuvat kolmelle sormiolle ja yhdelle jalkiolle. Urut edustavat tyyliltään myöhäisbarokin ja varhaisromantiikan taitekohdan tyyliä.<ref name="srk"/>
 
Kirkon [[alttaritaulu]]n on maalannut [[Alexandra Frosterus-Såltin]], ja se on nimeltään ''Vapahtajan ilmestyminen [[Maria Magdaleena]]lle pääsiäisaamuna''.<ref name="srk"/>
 
==Toiminta==
==Seurakunnan musiikkitoiminta==
 
Kirkossa järjestetään säännöllisesti muun muassa [[Jumalanpalvelus|jumalanpalveluksia]], [[kaste]]tilaisuuksia, [[konfirmaatio]]ita, [[Häät|häitä]] ja erilaisia [[Konsertti|konsertteja]]. Lisäksi kirkko on avoinna päiväsaikaan hiljentymistä ja tutustumista varten.
Hämeenlinnan-Vanajan seurakunnassa vuodesta 1974 toiminut A-kanttori Matti Oikarinen soittaa kuvassa Vuorentaan kappelin urkuja.<ref>https://archive.is/20120524125324/yle.fi/ecepic/archive/00137/Vuorentaan_uudet_ur_137759b.jpg</ref>{{selvennä|missä kuvassa? onko kopioitu ilman ajatusta}}
 
==Ympäristö==
Seurakunnassa on Oikarisen lisäksi viisi muuta kanttoria,<ref>http://www.hameenlinna-evl.fi/pics/template_images/126/musiikki.jpg</ref> jotka vastaavat seurakunnan monipuolisesta musiikkityöstä mm. 14 kuoron, puhallinorkesterin, perhemuskarin ja seurakunnan monipuolisten soittimien voimin.
 
Hämeenlinnan kirkko sijaitsee [[Saaristenmäki|Saaristenmäen]] kaupunginosassa mukaansa nimetyssä Kirkkopuistossa, joka rajautuu Kirkkorinteeseen, [[Raatihuoneenkatu (Hämeenlinna)|Raatihuoneenkatuun]], [[Linnankatu (Hämeenlinna)|Linnankatuun]] sekä [[Hallituskatu (Hämeenlinna)|Hallituskatuun]]. Kirkkopuistossa sijaitsevat [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] uhrien muistomerkit. Linnankadun toisella puolella sijaitsee [[Toripuisto (Hämeenlinna)|Toripuisto]], jonka halki kulkee puistokäytävä Kauppatorilta kirkolle. Puiston paviljongit, jotka on suunnitellut [[Armas Lindgren]] vuonna 1910, ovat saaneet arkkitehtuuriinsa vaikutteita viereisestä kirkosta. Hämeenlinnan kirkko muun kauppatorin ympäristön ohella on luokiteltu ''valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1912 | Nimeke =Hämeenlinnan tori, kirkko ja Pikkutori | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu =9.12.2018 }}</ref>
Hämeenlinnan kirkon urut<ref>http://inno.1g.fi/kuvat/sekalaisia%20matkajuttuja/H%C3%A4meenlinna%2008.-10/DSC_9525.JPG/_medium.jpg</ref> ovat 36-äänikertaiset<ref>http://www.hameenlinna-evl.fi/pics/template_images/126/urkukoskettimet.jpg</ref>, Vanajan kirkon urut<ref>http://www.netikka.net/tkv/1U1/Vanajan_kirkon_urut160807.jpg</ref> ovat 22-äänikertaiset, Rengon kirkon urut<ref>http://www.netikka.net/tkv/1U1/Rengon_kirkon_urut160809.jpg</ref> ovat 15-äänikertaiset, Hätilän kirkon urut ovat 12-äänikertaiset, Poltiahon seurakuntatalon urut ovat 16-äänikertaiset, [[Ahveniston kappeli]]n urut ovat 9-äänikertaiset<ref name="kappeli">{{verkkoviite|osoite=https://www.hameenlinnanseurakunnat.fi/yhtyman-tilat/ahveniston-kappeli/| nimike=Ahveniston kappeli| julkaisija=hameenlinnanseurakunnat.fi| viitattu=13.7.2018}}</ref> ja Vuorentaan kappelin kahdet urut ovat molemmat 9-äänikertaiset.
 
==Seurakunnan muut kirkot==
Rivi 40 ⟶ 43:
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnalla on käytössään pääkirkon ohella [[keskiaika]]inen [[Vanajan kirkko|Vanajan harmaakivikirkko]], [[keskiaika]]inen [[Rengon kirkko|Rengon kivikirkko]] sekä vuonna [[1956]] rakennettu [[Hätilän kirkko]]. Lisäksi kappeleita on kaksi ja seurakuntataloja neljä.
 
Hämeenlinnan nykyistä kirkkoa on edeltänyt kaksi yksinkertaista puurakenteista kirkkoa Hämeenlinnan [[Linnanniemi|vanhassakaupungissa]], nykyisellä [[Linnan kasarmienkasarmi]]en alueella. Vuonna [[1639]] tapahtuneen kaupungin perustamisen jälkeen jumalanpalveluksia vietettiin aluksi [[Hämeen linna]]n Kukkotornin kirkkosalissa. Linnan tuhouduttua pahoin tulipalossa [[1659]] ryhdyttiin Linnanniemen pohjoiskärkeen rakentamaan kaupungin ensimmäistä omaa kirkkoa, joka valmistui todennäköisesti [[1666]]. Kirkolle valittu paikka osoittautui kuitenkin erittäin huonoksi vetisen maaperän vuoksi. [[Isoviha|Isonvihan]] jälkeen kirkko oli jo osin maan sisään vajonnut ja muutenkin niin rappiolla, että uuden rakentaminen oli välttämätöntä. Uusi, hieman edellistä suurempi kirkko valmistui [[1739]] vanhan lähelle, vähän edellistä korkeammalle ja kuivemmalle paikalle. Tämä ristikirkko säilyi käytössä vielä kaupungin siirron ([[1778]]) jälkeenkin aina nykyisen kirkon valmistumiseen asti.<ref name ="HKH">K. O. Lindeqvist: ''Hämeenlinnan kaupungin historia. II osa. Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana.'' Karisto, Hämeenlinna 1926.</ref> Vanhojen kirkkojen paikan lähellä on muistomerkki.
 
== Lähteet ==
Rivi 54 ⟶ 57:
[[Luokka:Saaristenmäki]]
[[Luokka:Suomen pitäjänkirkot]]
[[Luokka:Uusklassinen arkkitehtuuri]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hämeenlinnan_kirkko”