Ero sivun ”Mangaani” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla |
|||
Rivi 67:
== Mangaani ja ihmisen terveys ==
Mangaani on tärkeä osatekijä monissa aineenvaihduntaan osallistuvissa [[entsyymi|entsyymeissä]] sekä B1-[[vitamiini]]n muodostuksessa ja edistää mm. [[aivo]]jen, [[hermo]]jen ja [[lihas]]ten yhteistoimintaa. Vaikka sitä tarvitaan hyvin pieniä määriä, ihminen ei tule toimeen ilman sitä.
Juomaveden liian suuri mangaanipitoisuus muodostaa varsinkin kehittyvälle sikiölle sekä alle 13-vuotiaille lapsille riskin saada elinikäisisä neurologisia vaurioita. Liika magnaani voi aiheuttaa oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, hienomotorista kömpelyyttä ja älykkyysosamäärän alentumista. Myös erittäin mangaanipitoinen löylyvesi saattaa muodostaa terveysriskin. Haitat ovat ilmenneet, kun veden mangaanipitoisuus on ollut yli 100 mikrogrammaa litrassa, mitä käytetään Suomessa yksityiskaivojen suositeltavana, mutta ei-velvoittavana enimmäispitoisuutena, koska juomaveden mangaanille ei olla vielä asetettu terveysperusteisia rajoja. Suurin Suomessa mitattu juomaveden mangaanipitoisuus on ollut 15 400 μg/l. Magnaania esiintyy liian suuria määriä etenkin porakaivojen vesissä ja rannikkojen rengaskaivoissa. Hiusten mangaanipitoisuus
▲On esitetty arvioita, joiden perusteella mangaani olisi erityisesti juomavedessä neurotoksinen lapsille ja sikiöille<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thl.fi/documents/10531/1449887/Uraani+ja+mangaani.pdf/28fe2ae3-b3f5-47c1-8261-83f11fee048c | Nimeke = Uraani ja mangaani talousvedessä – onko terveysriski?| Tekijä = tutkimusprofessori Hannu Komulainen, Kuopion yliopisto| Tiedostomuoto = diasarja| Selite = | Julkaisu = Veden vaarat IX| Ajankohta = 29.8.2013| Julkaisupaikka = Kuopio| Julkaisija = THL| Viitattu = 20.5.2015 | Kieli = }}</ref>.
== Maailman mangaanivarat ==
| |||