Ero sivun ”Tiedonhankintatutkimus” versioiden välillä

Yksinkertaistettuna tiedonkäytöstä (''information use'') puhutaan silloin, kun yksilö hyödyntää saamaansa informaatiota tiettyä ennalta määriteltyä päämäärää ja tarkoitusta varten.<ref name="keskeise">{{Verkkoviite | Osoite = http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/keskeise| Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankinnan keskeiset käsitteet| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref> KognitiiivisenKognitiivisen lähestymistavan mukaan tiedonkäyttö voidaan jäsentää yksilön kognitiivisten rakenteiden (käsitysten, mentaalisten mallien jne.) muutosprosessina. Tiedonhankkijan käsitykset saattavat tarkentua ja muuttua vastaanotetun informaation seurauksena. Kognitiivisten tekijöiden lisäksi myös affektiivisilla ja kontekstisidonnaisilla tekijöillä on vaikutusta tiedonkäyttöön. Affektiiviset tekijät saattavat näkyä muun muassa siinä, miten hyväksyvästi tai epäilevästi informaatiosisältöihin suhtaudutaan. Tilannesidonnaiset tekijät taas näkyvät muun muassa siinä, kuinka syvällisesti tiedonkäytössä ehditään paneutua eri lähteiden yksityiskohtiin.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 31–32.</ref>