Ero sivun ”Nefeliini” versioiden välillä

Nefeliinikiteet ovat harvinaisia, ja ne kuuluvat [[kiderakenne|heksagonaaliseen järjestelmään]]. NiilläMineraalilla on usein lyhyet, kuusisivuiset [[kidekiteinen aine|kiteet]], jotka päättyvät perustahkoon. Keinotekoisesti särmäpinnalle tehdyt epäsymmetriset [[etsaus|etsatut]] kuviot kuitenkin viittaavat siihen, että kiteet ovat hemimorfisia ja tetartohedraalisia, ja ainoa symmetrinen elementti on polaarinen heksadi akseli. Kiteitä esiintyy tiiviissä, rakeisissa kasaumissa, ja [[väri]]ltään ne voivat olla valkoisia, keltaisia, harmaita, vihreitä ja jopa punertavia ([['''eleoliitti|eleoliiteissä]]''' muunnos). Nefeliinin [[kovuus]] on 5.5 - 6,5–6, ja sen [[ominaispaino]] on 2.56-2.,56–2,66. Se on usein läpikuultava ja sillä on rasva[[kiilto]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = David C. Cook, Wendy L. Kirk|Suomentaja = Kalle Taipale|Julkaisija = Gummerus|Nimeke = Mineraalit ja jalokivet|Viitattu = 17.11.2013|Selite = Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy|Sivu = 283|Luku =Nefeliini|Vuosi = 2009|Kieli = |Isbn = 978-951-20-8083-0}}</ref>

Vaikka [[kalsium]]ia ja [[natrium]]ia on aina luonnollisesti esiintyvässä nefeliinissä atomisuhteessa 3:1, keinotekoisesti tuotettujen kiteitten koostumus on NaAlSiO₄, jonkajota vastaavavastaavaa kaliumyhdistettä KAiSiO₄ ([[kaliofiliitti]]) on myös valmistettu keinotekoisesti. Sen tähden on ehdotettu, että [[ortosilikaatti]]kaava (Na,K)AlSiO₄ on nefeliinin aito koostumus.

Nefeliini on erittäin altis muuntelulle, ja laboratoriossa nefeliinille on luotu lukuisia korvaavia aineksia. Luonnossa se muuttuu usein [[zeoliitti|zeoliiteiksi]] (erityisesti [[natroliitti|natroliitiksi]]), [[sodaliiittisodaliitti|sodaliitiksi]], [[kaoliini|kaoliiniksi]] tai tiiviiksi [[muskoviitti|muskoviitiksi]]. Gieseckiitti ja liebeneriitti ovat nefeliinin pseudomorfeja.

Nefeliinille tiedetään kaksi muunnosta, jotka eroavat ulkonäöltään ja esiintymistavoiltaan toisen ollessa yhdenmukainen [[sanidiini]]lle ja toisen [[ortoklaasi]]lle. Lasisella nefeliinillä on pieniä, värittömiä läpinäkyviä kiteitä ja rakeita, joilla on lasikiilto. Sitä esiintyy tyypillisesti myöhäisissä, runsas[[alkali]]sissa [[vulkaniitti|vulkaniiteissa]], kuten [[fonoliitti|fonoliitissa]], nefeliini-[[basaltti|basaltissa]], [[leusiitti]]-basaltissa jne., ja myös tietyissä kivissä, jotka esiintyvät [[magma]]juonessa, joka leikkaa kohtisuoraan [[sedimentti]]kerroksia, kuten [[tinguaiitti|tinguaiitissa]]. Parhaat kiteet löytyvät Monte Somman [[kiille|kiilteissä]], sanidiinissa, [[graniitti|graniiteissa]] jne. Nefeliinin toinen muunnos, joka tunnetaan '''elaeoliittinä''', esiintyy suurina, karkeina kiteinä ja useammin epäsäännöllisinä kasaantumina, joilla on rasvakiilto, ja jotka ovat sameita tai enintään läikuultavia, ja ovat väriltään punertavia, vihertäviä, rusehtavia tai harmaita. Se on olennainen osa tiettyjä nefeliinisyeniittisarjan alkalisia plutonisia kiviä, jotka ovat tavallisesti muodostuneet Etelä-[[Norja]]ssa.